Kanakeitto grillatun broilerin jämistä

Hyppää reseptiin: Kanakeitto grillatun broilerin lihoista, Kanaliemi grillatun broilerin jäänteistä

Olin syönyt aiempina päivinä grillattua broileria eri muodoissaan. Ensin kanasalaattina: https://ruokaideat.com/2019/08/02/kanasalaattia-ja-patonkia/

… ja sitten grillibroileria wokkikastikkeella riisinuudelin ja höylättyjen vihannesten kanssa: https://ruokaideat.com/2019/08/03/riisinuudelia-grillikanaa-wokkikastikkeella-ja-hoylattyja-vihanneksia/

Jäljellejääneestä grillibroilerista päätin tehdä keiton, johon hyödynnän sekä luut että lihat. Perkasin lihat ja luut eri astioihin. Luut laitoin kolmen litran kattilaan. Kaivelin mukaan myös pakkasesta aiemmista syönneistä talteen otetut broilerin luut, ja lisäsin ne samaan kattilaan. Lisäsin vettä sen verran, että luut peittyvät, mikä nyt oli 1.5 L. Lisäsin suolaa saman verran kuin teollisistakin liemikuutioista tulee suolaa, eli 2 teelusikkaa per litra, jolloin tulee 1% suolapitoisuus, joka hyvin usein maistuu suuhun sopivalta. Kiehautin, kuorin vaahdon, laskin lämpöä pienimmälle ei-nollalle, laitoin kannen päälle ja jätin siihen hiljaisella lämmöllä keittymään tuntikausiksi. Tavoite broilerin kertaalleen kypsenettyjen luiden keittämiselle on, että ainakin 5 tuntia, mutta voi keittää pitempäänkin, jos se sopii aikatauluun. Minulle tuli nyt menoja 5 tunnin keittämisen jälkeen, jolloin siirsin kattilan levyltä, laitoin levyn pois päältä ja jätin siihen kylmälle levylle yhdeksi ja puoleksi tunniksi, kunnes olin taas kotona nälissäni. Sitten siivilöin liemet toiseen kattilaan samalla punniten, paljonko lientä tuli. Nestettä oli haihtunut pois noin 750 grammaa, joten lisäsin sen verran vettä tilalle, ja aloin kiehauttaa.

Luita suolavedessä tulossa kiehumispisteeseen. Syntyvät vaahdot kuoritaan pois.

Odotellessani valmistelin kasviksia, mitä sattui olemaan. Tällä kertaa ne olivat porkkana, tomaatti ja kesäkurpitsa. Porkkanan pesin, kuorin ja pilkoin – tomaatin ja kesäkurpitsan vain pesin ja pilkoin. Lisäsin ne liemeen heti, kun ne olivat valmiita. Niille ei ole tietääkseni niin nuukaa, lisätäänkö ne kiehuvaan liemeen vai haaleampaan liemeen, kunhan ne vain jossakin vaiheessa pääsevät kypsymään pehmeiksi.

Kun liemi kiehui, lisäsin 1.5 dl pitkäjyväistä riisiä, laskin lämmön matalimmalle ei-nollalle, kansi päälle ja keitin 15 min. Sillä aikaa pilkoin grillibroilerin jämälihat suupaloiksi, ja lisäsin ne mukaan riisin ollessa kypsää. Sitten vielä kiehautin, ja valmista tuli.

Olen tehnyt tällä tavalla kanakeittoa usein. Broilerin luista tuleva maku liemeen on yleensä ollut miellyttävä neutraali umaminen. Tällä kertaa kuitenkin opin liemenkeittelystä uutta. Nimittäin meille on vastikään hankittu hiiligrilli, ja hyvin pieni osuus tähän liemeen menneistä broilerin luista oli hiiligrillillä grillatusta broilerista. Seurauksena tässä keitossa olikin yllättävän vahva hiiligrillauksen maku, jota lapset vierastivat. Vaikka en yhtään mustunutta osaa tähän keittoon laittanut, silti maku oli sellainen, että aivan kuin olisi mustaksi hiiligrillattuakin mukana. Tai siis ainakin tuoreeltaan oli.

Seuraavana päivänä tämän keiton maku olikin tasoittunut. Vaikka vielä tuoksui savustetulta, ei enää maistunut miltään grillaukseen liittyvältä. Nyt vihdoinkin maistuu siltä neutraalin umamiselta broilerinluuliemeltä niin kuin halusinkin. Tarvitsi vain välissä jäähtyä yön yli jääkaapissa. Rakenne jäähtyneenä tässä keitossa oli täysin hyytelöinen, johtuen broilerinluista irronneesta liivatemäärästä.

Kanakeitto yön yli jääkaapissajäähtynenä

Kahtena päivänä peräkkäin kanakeittoa syötyäni päätin kuitenkin pakastaa loput, koska jääkaapissa oli jo muuta ruokaa odottamassa, jolla viimeinen käyttöpäivä kolkuttelemassa. Nyt olin keittoannosten pakastamista varten hankkinut puolen litran pakastusrasioita, jotka olivat juuri sopivan kokoisia keiton pakastamiseen sopivissa annoskoissa. Siirsin ensin annoksen keittoa kylmänä keittolautaseen ja siitä pakastusrasiaan, mistä näin, mihin asti se pakastusrasia kannattaa täyttää, jos haluaa siihen yhden keittolautasellisen. Tämän näköiset tuli pakkaseen menossa olevista keittoannoksista:

Vastaisuuden varalle kirjoitan tähän auki kanakeittoni ohjeen pääpiirteittäin:

Broilerikeitto kypsästä broilerinlihasta
1½ litraa kanalientä (broilerin luista tai kaupasta – jos liemi maistuu savuiselta tai grillauksiselta, kannattaa käyttää mausteita ja mielellään myös valkoisia tuotteita)
3 tl suolaa, jos liemessä ei ole suolaa
1-1½ dl pitkäjyväistä riisiä riippuen siitä, tykkääkö paljosta riisistä kanakeitossa
180 grammaa kypsää broilerinlihaa pilkottuna, ilman nahkoja (nahkat sopivat kanaliemiaineksiksi, jos eivät ole palaneita)
kasviksia mitä sattuu olemaan tai mistä tykkää: esimerkiksi 2 porkkanaa, 2 tomaattia, 1/3 kesäkurpitsaa eli noin 100 grammaa
haluttaessa mausteita: esim. 1 teelusikallinen currya, 1 silputtu sipuli kuullotettuna, 1 silputtu valkosipulin kynsi kuullotettuna, 1 tl paprikajauhetta, parin sentin palanen tuoretta inkivääriä, 1 tuore chili, 1 sitruunan kuori raastettuna, puolen sitruunan mehu, mustapippuria, tuoreita tai kuivattuja yrttejä (kuivatuista suosittelen broilerille erityisesti rakuunaa, tuoreista minttua jos mausteena currya) riippuen mitä on ja mistä tykkää
haluttaessa jotain valkoista: esim. 2-3 dl kuohukermaa TAI kookoskermaa TAI smetanaa TAI tuorejuustoa TAI sulatejuustoa
Valmistele kasvikset. Tarvittaessa kuori ne ja pilko. Jos käytät jotain näistä: sipuli, valkosipuli, tuore inkivääri, tuore chili, niin silppua se/ne ja kuullota voissa tai öljyssä kolmen litran kattilan pohjalla. Jos käytät kuivattuja mausteita, lisää ne, kun sipulit ovat läpikuultavia. Kuullota kuivattuja mausteita noin minuutti, kunnes ne tuoksahtavat. Lisää kattilaan liemi (tyhjään 3 litran kattilaan, jos et käyttänyt mitään kuullotettavaa).
Kiehauta liemi. Lisää kiehuvaan liemeen riisi ja pilkotut kasvikset. Madalla lämpöä matalimmalle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Viidentoista minuutin päästä sekoita mukaan pilkottu kypsä broilerinliha. Sekoita mukaan myös valkoiset tuotteet, jos käytät. Kiehauta, ja siirrä pois levyltä. Jos käytät sitruunan kuorta ja/tai mehua, lisää ne tässä vaiheessa. Jos käytät tuoreita yrttejä, lisää nekin tässä vaiheessa. Sekoita tasaiseksi, ja maista. Lisää tarvittaessa suolaa. Jos keitossa on jokin terävä maku, lisää tarvittaessa makua pyöristämään 1-2 tl sokeria.

Tiedän muuten, että joitakin ihmisiä ärsyttää tällainen, että broilerikeittoa sanotaan kanakeitoksi. Itse olen kuitenkin tehnyt kanakeittoa sekä kokonaisesta raa’asta kanasta (Pajuniemen luomukana, munintansa lopettanut aikuinen kana) että kokonaisesta raa’asta broilerista. En huomannut maussa eroa, en liemen maussa enkä itse lihan maussa. Molemmissa on mielestäni ollut selvästi havaittavasti se sama herkullinen maku, jonka miellän perinteisen kanaviillokin mauksi.

Kuitenkin savipadassa yön yli kypsennetty kana (Pajuniemen luomukana, ei broileri) on ollut todella maukasta ja tunnistettavasti kanan, ei broilerin, makuista. Joten jatkossakin teen kanakeitot broilerista, ja sitä ei-broilerikanaa jos satun hankkimaan, en tuhlaa sitä keittoon, vaan mieluummin kypsennän sen kokonaisena savipadassa yön yli. Monesti sanotaan aikuisten kanojen olevan liian sitkeitä muuhun kuin keitettäväksi, mutta ainakin nämä Pajuniemen luomukanat ovat tulleet ihanan mureiksi ilman keittämistäkin savipadassa yön yli kypsentämällä. Mutta toki se ei-broileriksi-jalostettu kana sisältää vähemmän lihaa kuin broileri, joten se pitää aina huomioida ruuanlaittoa suunnitellessa.

Kirjoitan tähän ylös myös broilerin jämäluista keitettävän kanaliemen ohjeen:

Kanaliemi kypsennetyistä broilerin/kanan luista ja muista jäänteistä
broilerin/kanan luita (voivat olla monesta eri erästä pakastettuja – mukaan sopii myös nahkat ja muu ei-pureskeltavat broilerin/kanan osat, joista niistäkin tulee umamia liemeen)
vettä niin että luut peittyvät
suolaa esim. ½ teelusikallista per litra vettä
halutessa mausteita, jos tykkää: esim. laakerinlehtiä, mustapippureita, sipuleita kuorittuina lohkottuina, porkkanoita kuorittuina karkeasti pilkottuina, palsternakkaa kuorittuna pilkottuna, selleriä kuorittuna pilkottuna, yrttejä (pelkät varretkin käyvät)
haluttaessa valkoviiniä tai omenasiideriä, jos sattuu olemaan ylimääräisenä – n. 10% veden määrästä
haluttaessa parmesaanin kantoja, jos niitä sattuu olemaan (niistä tulee lisää umamia liemeen)
Laita kattilaan luut (ja muut broilerista/kanasta jääneet ei-lihat, jos on). Lisää vettä sen verran, että luut (yms.) peittyvät. Mielellään punnitse tai mittaa veden määrä, jolloin on helpompi määrittää oikea suolan määrä. Lisää myös valkoviini tai omenasiideri, jos käytät. Lisää suolaa esim. ½ tl per litra nestettä. Kiehauta. Kuori vaahto pois. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle. Lisää mausteet ja kasvikset, jos käytät niitä. Laita kansi päälle, ja jätä kiehumaan miedolla lämmöllä kannen alla 5-12 tuntia riippuen itselle sopivasta aikataulusta. Lopussa kaada toiseen kattilaan tiheän siivilän läpi. Heitä siivilään jäävät luut sun muut pois, ja ota siihen toiseen kattilaan valunut liemi talteen. Käytä kaikkialla, mihin kanaliemi sopii esim. keitot, kastikkeet, risotot, uuniruuat, broilerimureketaikinoiden nesteenä jne. (Kertaalleen kypsennetyistä luista tehty liemi on minun kokemukseni mukaan yleensä sopivan vahvuista lientä keittoihin ilman laimentamista, mutta varmuuden vuoksi lientä voi maistaakin ennen käyttöä. Jos sellaisenaan maistettaessa maistuu liian voimakkaalta, sen voi laimentaa vedellä sopivan makuiseksi . Jos sitä haluaa tiiviimmäksi, sitä voi keittää kokoon eli keittää kovalla lämmöllä, kunnes neste on selvästi vähentynyt. Kylmässä tiukaksi heiteltäväksi hyytelöksi jäähtynyttä lientä käytän yleensä keittojen liemiksi noin 1 rkl hyytelöistä lientä + 1 litra vettä.)
Suosittelen pakastamaan ne liemet, joita ei käytetä seuraavien viiden päivän sisällä. Hyviä annoskokoja pakastamiseen voivat olla esimerkiksi 1 dl, 2 dl, 5 dl, 7 dl tai 1 litra riippuen siitä, mihin kanalientä haluaa käyttää ja kuinka paljon kerralla.

Olen säästänyt broilerin ja kanan kertaalleen kypsennetyt luut ja keittänyt niistä lientä nyt ehkä jotain 5-7 vuotta. Olen tullut siihen tulokseen, että yleensä en halua kanaliemeeni muita mausteita kuin suolan. Broilerin luista itsestään tulee mielestäni miellyttävä umaminen maku, jota en yleensä välitä peittää mausteilla, jos en ole jo siihen makuun kyllästynyt. Kuitenkin kirjoitin tuohon ylös myös mausteet, koska niistäkin tiedän joidenkin ihmisten pitävän kanaliemessä.

Oma tarinansa on sitten sellainen kanaliemi, jota ei tehdä kertaalleen kypsennetyistä ja lihastaan putsatuista broilerin luista, vaan raa’asta kokonaisesta broilerista/kanasta. Silloin liemestä tulee mielestäni voimakkaamman makuinen, ja luonnehdin sitä makua vanhanajan kanaviillokin mauksi. Sekin maku on hyvä, mutta harvoin viitsin kokonaisia raakoja lintuja keittää. Kypsennetyistä broilerin jämäluista tehtävä kanaliemi on minulle tarpeeksi hyvä, koska siinäkin on miellyttävä määrä umamia, vaikkakin kokonaisesta raa’asta linnusta tehdyssä liemessä umamia on paljon enemmän.

Riisinuudelia, grillikanaa wokkikastikkeella ja höylättyjä vihanneksia nopeasti ilman hellaa

Hyppää reseptiin

Eilen tein kanasalaattia, johon tuli valmista grillattua broileria: https://ruokaideat.com/2019/08/02/kanasalaattia-ja-patonkia/

Grillibroileria oli vielä jäljellä. Kun kerran se oli jo kypsää, en viitsinyt alkaa hellaa käyttää lisäkkeitäkään varten, vaan päätin kokeilla riisinuudeleita ja kylmää wokkikastiketta. Riisinuudeleita ei pakkauksen mukaan tarvitse keittää, vaan vain seisottaa kiehautetussa vedessä 4 minuuttia ja sitten huuhdella kylmällä vedellä siivilässä:

Pakkauksessa jostakin syystä on ruotsiksi tarkempi ohje kuin suomeksi, mutta ei se mitään. Ohjeessa neuvotaan keittämään 2 litraa vettä ja lisäämään siihen nuudelit, mikä ilmeisesti tarkoitti koko paketillista nuudelia. Halusin keittää vedet vedenkeittimellä, mutta vedenkeittimeeni ei mahdu kahta litraa vettä, vaan vain 1.7 litraa. Päätin sitten keittää litran vettä ja käyttää siihen puoli paketillista nuudelia. Tästä tuli nuudelia noin kaksi annosta.

Kiehautin siis veden vedenkeittimellä, ja sillä aikaa laitoin puoli paketillista nuudelia kahden litran kattilaan. Kaadoin kiehuvat vedet päälle, laitoin kannen päälle ja jätin 4 minuutiksi pehmenemään. Sitten kaadoin nuudelit siivilään, huuhtelin kylmän veden alla ja annoin ylimääräisten vesien valua pois.

Veden kiehumista ja nuudelin valmistumista odotellessani höyläsin kesäkurpitsaa ja porkkanaa juustohöylällä. Minulla on kaksi juustohöylää, joista toisella tulee ehkä normaalipaksuista höylättyä ja toisella ohuempaa. Käytin tähän sitä, jolla tulee ohuempaa, koska halusin kasvikset nyt superohuina. Kesäkurpitsat oli helppo höylätä ohuiksi pyöreiksi viipaleiksi. Porkkanatkin ensin yritin höylätä pyöreiksi ohuiksi viipaleiksi, mutta se ei ollutkaan helppoa ja kätevää, joten siirryin höyläämään pitkiä ohuita viipaleita. Tällaiset ohuiksihöylätyt olisivat olleet sopivia nopeastikypsyviä wokkiinkin, mutta ei huvittanut nyt alkaa hellan levyä kuumentamaan, kun ei ollut pakko.

Kastikkeen tein samalla tavalla kuin wokkityylisiäkin ruokia varten minulla on tapana tehdä. En enää muista, mistä olen alkuperäisen ohjeen katsonut, koska olen jo vuosia tehnyt tämän wokkikastikkeen ulkomuistista. Joku suomenkielinen sivusto se joka tapauksessa oli. Olisikohan ehkä ollut Kotimaiset kasvikset ry:n sivusto? En ole varma, koska siitä on jo niin kauan. No kuitenkin, näin se menee: 2 rkl soijakastiketta, 1 rkl viinietikkaa ja 1 rkl sokeria sekoitetaan kupissa haarukalla. Wok-ruuissa lisään kyseisen kastikkeen vasta lopussa, sekoitan ja kuumennan. Tämänpäiväisessä ruuassa vain valelin tätä kastiketta kypsien kanapalojen päälle sen verran, että kanapalat näyttivät mukavan kosteilta. Loput kastikkeen siirsin jääkaappiin myöhempää käyttöä varten. Koska kaikki sen ainekset sellaisenaan säilyvät jääkaapissa ikuisuuden, olettaisin tämän kastikkeenkin säilyvän yhtä lailla ikuisuuden, kunnes tulee käytettyä pois.

Tuo 2rkl+1rkl+1rkl-satsini on se määrä, minkä normaalisti teen ja käytän ehkä noin 4 annoksen wokkiin. Tällä kertaa kuitenkin soijakastiketta oli pullossa jäljellä 3 rkl, enkä halunnut jättää vain yhtä ruokalusikkallista pyörimään isossa pullossa jääkaappiin, joten tein tällä kertaa wokkikastiketta 1.5-kertaisen annoksen. Eli 3 rkl soijakastiketta, 1½ rkl viinietikkaa ja 1½ rkl sokeria. Ohjeeseen kuitenkin kirjoitan tuon 2rkl+1rkl+1rkl-satsin, koska sen enempää tähän ohjeeseen ei tarvita, ja koen 2+1+1-ohjeen helpompana muistaa.

Wokkia tehdessäni lisään joskus myös mausteita, jos siltä tuntuu. Wokkiin tyypillisiä käyttämiäni mausteita ovat tuore tai (10% suolaliuokseen) säilötty inkivääri, tuore valkosipuli ja tuore tai (10% suolaliuokseen) säilötty chili. Joskus saatan laittaa myös chilihiutaleita tai mustapippuria. Viinietikan joskus korvaan sitruunamehulla, jos on. Välillä taas laitan viinietikan sijaan kotitekoista tai kaupasta ostettua siideriä tai viiniä, jos on. Viinietikan voi korvata myös etikoituneella kombuchalla, jota minulla on lähes aina. Sokerin joskus korvaan fariinisokerilla tai muulla tummalla sokerilla, joskus hunajalla ja joskus taas siirapilla. Tälläkin kertaa olisin korvannut sokerin hunajalla, mutta hunajapurkissa näytti olevan niin vähän jäljellä, että en jaksanut alkaa kaapimaan, joten koin helpoimmaksi vain käyttää sokeria. Ideana tässä kastikkeessa joka tapauksessa minun mielestäni on, että siinä on sopivassa suhteessa umamia, makeutta ja happoa ja minun makuuni vielä niin päin, että makeus-happosuhde on selvästi makean puolella.

Wokkiruokia olen eniten tehnyt tapana käyttää tähteitä. Yleensä wokkiruokaa tulee tehtyä, jos jotain lihaa on enemmän kuin viitsii lihan itsensä makuisena syödä. Tyypillisin sellainen liha meidän taloudessamme on ollut 2-3 kilon pakkauksissa tarjouksena myytävä porsaan kassler, jonka olen käyttänyt wokkiin vasta sitten, kun iso lihaköntsä on ensin kypsennetty ylikypsäksi ja osa ehkä pakastettukin pikkupaloina. Porsaan ulkofileetäkin on välillä ollut tarjouksessa sen verran isona kimpaleena, että sen omaan makuun ehtii kyllästyä – silloinkin wokiksi tekeminen on ollut pelastus.

Broileria käytän wokkeihin enää silloin, kun minulla on kokonaisena kypsennetyn broilerin tähteitä. Raaoista broilerin suikaleista tehdystä wokista ei minun kokemukseni mukaan tule yhtä maukasta kuin kokonaisena kypsennetyn broilerin tähteistä. Vielä kokeilematon wokkiraaka-aine, joka minua kiinnostaisi kokeilla, on kananmuna. Uskon, että se voisi toimia, mutta en voi olla varma ennen kuin kokeilen.

Mutta takaisin tämänpäiväiseen ruokaan. Pidemmittä puheitta kirjoitan tähän ylös koko ohjeen, koska haluan ehdottomasti syödä samaa uudestaankin:

Riisinuudelia, grillibroileria wokkikastikkeella ja höylättyjä vihanneksia (n. 2 aikuisen annosta)
Ainekset joita tarvitaan:
riisinuudelia ½ paketillista eli 125 grammaa + 1 litra kiehautettua vettä
valmista grillattua broileria
kesäkurpitsaa
porkkanaa
öljyä
Kastike:
2 rkl soijakastiketta
1 rkl viinietikkaa
1 rkl sokeria
Riisinuudeleita varten kiehauta vedenkeittimessä yksi litra vettä. Laita kahden litran kattilaan puolet 250 gramman riisinuudelipaketin sisällöstä ja kaada kiehuva vesi päälle. Laita kansi päälle, ja jätä siihen neljäksi minuutiksi (4 min). Neljän minuutin jälkeen kaada nuudelit siivilään ja huuhtele nopeasti kylmän veden alla. Laita siivilä takaisin sen kattilan päälle, ja anna ylimääräisten vesien valua siihen.
Höylää kesäkurpitsa ja kuorittu porkkana juustohöylällä ohuiksi. Sekoita haarukalla kupissa kastikkeen ainekset. Irrota grillibroilerista lihoja sen verran, kuin tällä aterialla tarvitaan. Valele lihapalojen päälle kastiketta sen verran, että lihapalat näyttävät mukavan kosteilta. Lautasella valuttele vielä öljyä lihapalojen ja nuudelin päälle.

Tavallisiin vehnästä tehtyihin nuudeleihin verrattuna voin muuten sanoa näistä riisinuudeleista, että rakenne ja suutuntuma ovat jonkin verran erilaiset. Tämä riisinuudeli on ehkä jonkin verran kumisen tuntuista, ja veitsi ei joka kerralla saanut katkaistua nuudeleita. Maun sanoisin olevan riisimäinen/neutraali. Kumisuus ei kuitenkaan minua suussa haitannut, ja kyllä aion syödä näitä toistekin.

Toinen nopea hellaton tärkkelyslisäke, jota harkitsin tekeväni tämän kypsän broilerin lisäkkeeksi, on couscous. Sekin on kätevä, kun siihenkin voi vedenkeittimellä kiehauttaa veden, sekoittaa kiehautetun veden couscousiin ja jättää turpoamaan kuudeksi minuutiksi. Sen jälkeen couscous on jo kätevästi valmis syötäväksi, ja haarukalla voi sekoittaa irtonaiseksi, jos nyt jaksaa.

Kuitenkin couscousilla on mielestäni selvästi kuivempi suutuntuma kuin näillä riisinuudeleilla, joten couscousin kanssa olisin halunnut paksumman kastikkeen. Mielessäni kävi kokeilla tehdä minttupestoa, koska siihen olisi ollut ainekset, eli tuoretta minttua (pihalta, jossa sitä nyt kesällä kasvaa hyvin), parmesaania/pecorinoa, pähkinää/siementä (jona tällä kertaa olisin käyttänyt maapähkinää, kun sitä nyt on paljon ja se nyt on sellaisenaan tylsin), oliiviöljyä ja valkosipulia. Idea kana-couscous-minttupesto-ateriasta jäi kuitenkin tällä kertaa taka-alalle, koska sain idean tästä riisinuudeli-kana-wokkikastike-ateriasta, ja se alkoi houkutella enemmän. Tämänkertaisesta ateriasta nautin todella paljon, mutta varmasti joskus vielä kokeilen sitä minttupesto+couscous-ateriaakin sellaisena kertana, kun ei huvita käyttää hellaa.

Hellattomista kypsän kanan ympärille rakentuvista aterioista minun makuuni ovat myös tortillat ja tacot valmiskuorista, mutta niitä minulla ei tällä kertaa sattunut olemaan. Kanalla täytetyt sämpylät/patongit/voileivät ovat myös kivoja ja hellattomia, jos leipäpuoli ja kana ovat valmiina. Tällä kertaa ei kuitenkaan tehnyt sellaisia mieli, vaan juuri tätä nuudeliateriaa – ja todella hyvin kyllä maistui, WAU! <3

Päivitys 4.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Söin tätä samaa päivälliseksi tänäänkin. Kun kerran kaikki olivat jo kypsiä, en lämmittänyt mitään mitenkään. Riisinuudeli toimi hyvin kylmänäkin. Porkkanaa en jaksanut tällä kertaa höylätä, mutta höyläsin kesäkurpitsaa. Tällä kertaa laitoin sitä kastiketta kesäkurpitsankin päälle toisin kuin eilen. Toimi hyvin. Koko ateria edelleen tosi hyvää. Tässä kuva: