Lihamureketta, paahdettuja varhaisperunoita ja karamellisoitua sipulia

Kirjoitin aiemmin possu-riisivuoasta, johon käytin grillattujen possuribsien tähdelihat ja tähteeksijäänyttä marinadia/paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/

Kyseistä marinadia/paistolientä oli jäljellä vielä 380 grammaa. Tuli sitten mieleeni tehdä iso satsi lihamureketta, jonka nesteeksi käytän kaikki ne jäljellä olevat paistoliemet. Pakastimesta sattui löytymään sika-nautajauhelihaa kaksi 700 gramman pakettia, joten otin ne edellisiltana jääkaappiin sulamaan ja tein ison satsin mureketta niistä. Suurimman osan kyseisestä lihamurekesatsista aion pakastaa viipaleina myöhempää käyttöä varten.

Ylläolevissa kuvissa ylärivissä ensimmäinen vasemmalta: kupissa oleva paistoliemi, joka oli jäljellä ja jonka käytin tähän lihamurekesatsiin. Keskimmäisessä kuvassa ylärivillä korppujauhot ovat turpoamassa paistoliemi-kananmuna-mausteseoksessa. Kolmannessa kuvassa valmiit lihamurekkeet ja samalla pellillä kypsennettyjä paahdettuja varhaisperunoita, joista vain reunimmaiset olivat tuossa vaiheessa valmiita. Seuraavissa kuvissa ovat jo keskimmäisetkin valmiita, kun reunimmaiset valmiit on jo aiemmin siirretty lautaselle, joka on seuraavassa kuvassa. Lihamurekkeesta tuntuu, että kananmunat tihkuvat kypsennettäessä ulos vai mikä se onkaan mikä näkyy vaaleana proteiinisena massana lihamurekkeen reunoilla? Joskus voisin ehkä koittaa jättää lihamurekkeesta kananmunan pois ja katsoa, tuleeko silloinkin tuollaista vaaleaa erottuvaa juttua reunoille.

Lihamurekkeet, lihapullat ja jauhelihapihvit teen yleensä tällä kaavalla: 400 grammaa jauhelihaa, 1 kananmuna, ½ desilitraa korppujauhoa, 1 desilitra nestettä, 6 maustemittaa suolaa, 1 teelusikka sipulijauhetta. Nyt kun minulla oli 1400 grammaa lihaa ja 380 grammaa nestettä, en jaksanut alkaa laskemaan tarkemmin, vaan laitoin vain ainemäärät näin: 1400 grammaa sika-nautajauhelihaa, 380 grammaa paistolientä, 4 kananmunaa, 2 desilitraa korppujauhoja, 4 teelusikkaa sipulijauhetta ja suolaa 4 teelusikallista + 4 maustemittaa. Lopputulos oli, että kerrankin sain tehtyä ylisuolaisen lihamurekkeen. Olisi kannattanut edes suolan määrät laskea tarkemmin, mutta kun juuri lihamurekkeet minulla ovat yleensä jääneet vähän alisuolaisiksi tuolla samalla suolamäärällä millä lihapullat tulevat sopivan suolaisiksi, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla näin. Tulipa kokeiltua, mutta seuraavalla kerralla taas paluu siihen entiseen suolamäärään ja tarkempaan laskemiseen. Kuitenkin tämä lihamureke ei ollut syömäkelvottoman suolainen, vaan sellainen että sellaisenaan syötäväksi maistuu vähän liian suolaiselta (vähän niin kuin meetvursti tms.), mutta perunan ja karamellisoidun sipulin kanssa syötynä sopivan suolaiselta. Umamipitoisuus tässä lihamurekkeessa myös maistui olevan yllättävän korkea, eli siitä paistoliemestä tuli enemmän umamia kuin odotin.

Lihamurekkeiden ollessa uunissa aloin tehdä lisäkkeeksi karamellisoitua sipulia. Sipuleja oli jäljellä kolme, joten pilkoin ne. Usein olen lihamureketta tehdessäni karamellisoinut pilkotut sipulit ensin ja jäähtyneinä sekoittanut ne lihamureketaikinaan, mikä on sopinut oikein hyvin, mutta nyt halusinkin syödä karamellisoidut sipulit erikseen. Alla olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on sipulit juuri pannuun menneinä. Toinen kuva vasemmalta: sipulit 1.5 tuntia matalalla lämmöllä hauduttamisen jälkeen. Kolmas kuva: tähteeksi jääneet karamellisoidut sipulit pannulla. Neljäs kuva: tähteeksijääneet karamellisoidut sipulit kupissa myöhemmän päivän käyttöä varten.

Odotin karamellisoitujen sipulien olevan valmiita tunnissa niin kuin aiemmin usein ovat olleet, mutta nyt odotinkin 1.5 tuntia eivätkä silloinkaan vielä olleet täydellisen karamellisoituneita. Nälkä kuitenkin oli, joten tuossa vaiheessa sekoitin mukaan mauksi vähän suolaa ja sokeria, ja alettiin syömään. Sillä aikaa uunissa oli paahtunut varhaisperunaviipaleita, joissa niissäkin kesti kauemmin kuin odotin. Ne olivat 200-asteisessa uunissa tunnin, kun yleensä ”vanhasta” perunasta tehdyille viipaleille riittää 20-30 minuuttia hyvinkin. En tiedä, hidastivatko lihamurekkeet samassa uunissa kypsymistä, vai ovatko varhaisperunat vain paljon nestepitoisempia kuin vanhat perunat, mutta tulipa kuitenkin näistäkin ennen pitkää valmiita. Käänsin perunaviipaleet ympäri ehkä 40 minuutin paahtamisen jälkeen, jolloin alapinta oli ruskistunut ja halusin saman värin toisellekin pinnalle.

Lautaselleni ruuan laitettuani maistelin ensin kutakin ruokaa sellaisenaan. Paahdetut varhaisperunat erottuivat sellaisenaan maultaan vanhoista perunoista, eli varhaisperunan tuoreen maun tunnistin niissä paahdettuinakin. Lihamurekkeen ja karamellisoidun sipulin kanssa samassa haarukallisessa syötynä se makuero kuitenkin katosi, eli sillä lailla syötynä ei olisi mielestäni niin väliä, onko se peruna varhaisperunaa vai vanhaa perunaa. Lihamureke tosiaan oli yksinään syötynä liian suolainen ja umaminen, mutta perunan ja sipulin kanssa syötynä sopivan hyvän makuinen. Karamellisoitu sipuli maistui minun makuuni aivan tarpeeksi karamellisoituneelta, vaikka olen tummemmaksikin joskus karamellisoinut. Kokonaisuus oli oikein maistuva ja sopiva tämäniltaiseen nälkään, mutta seuraavalla kerralla kuitenkin lihamurekkeeseen vähemmän suolaa, jotta se sopii paremmin muunkinlaisiin syöntikokonaisuuksiin. Huomenna tosin maku saattaa olla jo muuttunut erilaiseksi, niin kuin eläinumamia sisältävät ruuat yleensäkin. Tähän kirjoitan kuitenkin tämän ruuan ohjeen ylös sellaisena kuin siihen mielestäni kannattaa palata:

Lihamureke, paahdetut varhaisperunat ja karamellisoitua sipulia
Lihamureke:
1400 grammaa sika-nautajauhelihaa
380 grammaa paistolientä possun ribseistä tai muuta umamipitoista lientä n. 4 dl
2 dl korppujauhoja
4 kananmunaa (voisi kokeilla jättää pois ja silloin vähentää suolan määrää ehkä 1-2 maustemitan verran)
4 tl sipulijauhetta
suolaa (4 tl on se määrä, jonka normaalisti laittaisin tähän lihamäärään suhteutettuna mureketaikinoissa ja lihapullissa, mutta tällä kertaa tuli 4 tl 4 maustemittaa, mikä oli liikaa. Umamisen possunliemen tapauksessa varmempi olisi ehkä jatkossa rajoittaa suolamäärä 3-3.5 teelusikalliseen, jolloin umamikaan ei pääse yhtä hallitsevaksi)
4 tl sokeria (jos neste maistuu happamalta)
Sekoita vispilällä keskenään liemi, kananmunat ja mausteet. Vispilöi mukaan korppujauhot ja anna turvota 15 min. Sekoita kädellä mukaan jauhelihat, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos kahteen voideltuun leipävuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä kypsä (voi testata esim. haarukalla tai hammastikulla keskeltä). Itse pidin nyt uunissa yhtä vuokaa 1 h 20 min ja toista vuokaa 1 h 30 min.
Paahdetut varhaisperunat:
450 grammaa varhaisperunaa
loraus öljyä
½ tl suolaa
Viipaloi varhaisperunat kuorineen. Kaada uunipellille öljyä ja laita perunaviipaleet sen päälle. Ripottele suola päälle, ja sekoita tasaiseksi. Levitä perunaviipaleet pellille niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet (voi kestää esim. 20-40 min). Käännä alapinnoistaan ruskistuneet perunaviipaleet ympäri vaaleampi puoli kuumaa peltiä vasten ja paista vielä, kunnes se toinenkin puoli on ruskistunut. Minulla reunimmaiset olivat uunissa tunnin, jolloin otin ne valmiit reunimmaiset ulos uunista, ja annoin keskimmäisten olla uunissa vielä jotain 10-15 min, jolloin nekin näyttivät valmiilta. Liian vaaleita voi tarvittaessa kääntää uudestaankin, jos pitää riittävää ruskistumista tärkeänä.
Karamellisoitu sipuli:
Sipuleita esim. 3 kpl
voita paistamiseen
ripaukset suolaa ja sokeria
Kuori sipulit. Viipaloi ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna pannulla pieni nokare voita. Sekoita mukaan sipuliviipaleet, ja käännä lämpö pienimmälle ei-nollalle. Jätä karamellisoitumaan, kunnes ovat ruskistuneita ja kutistuneita. Välillä voi sekoitella. Minun kokemukseni mukaan karamellisoitumisessa voi kestää aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin, mutta jos ei ole asiasta tarkka, voi aloittaa syömisen sitten, kun on nälkä.

Päivitys seuraavana päivänä:

Seuraavana päivänä söin tätä lihamureketta ja karamellisoitua sipulia hampurilaisen välissä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamurekkeella-taytettyja-sampyloita-ja-mansikka-mustaherukkasalaattia/

Loput lihamurekkeesta leikkasin viipaleiksi kahteen leivinpaperoituun uunivuokaan, jotka kelmutin ja vein pakastimeen:

Huomenna tai milloin sitten jaksankaan, kun lihamurekeviipaleet ovat jäätyneet, siirrän ne pakastuspusseihin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakkasessa, mutta ovat jo irtonaisina pakastuneita.

Possu-riisivuokaa tähteistä

Jääkaapissani oli tähteinä grillattuja possun ribsejä, sekä niiden jäähtynyttä marinadia, jossa ne oli myös kypsennetty uunissa:

Yllä vasemmassa kuvassa tähteeksi jääneet grillatut ribsit. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa kahdessa kupissa siivilöity jääkaappilämpöinen paistoliemi, joka siis sisältää sen marinadin. Marinadi tehtiin aiempana päivänä ennen ribsien uunikypsennystä tuoreista tomaateista, fariinisokerista, kotitekoisesta omenasiideristä, sipulista, valkosipulista, chilistä, kanelista ja Dijon-sinapista keittämällä ja kokoonkeittämisen jälkeen soseuttamalla.

Lisäksi oli tähteenä nippusipulia, joka oli grillattu varhaisperunoiden kanssa samassa nyytissä, josta varhaisperunat oli syöty ja nippusipulit jäljellä jäähtyneinä jääkaapissa:

Näistä tähteistä teki mieli sitten tehdä uunissa riisipainotteinen vuoka, jossa on mukana ananastölkki mehuineen. Inspiraationa tälle ruualle toimi aasialaisissa ravintoloissa kohtaamani annokset, joissa oli lihan seassa tölkkiananasta nesteineen.

Koska minulla ei tällä kertaa sattunut olemaan valmiiksikeitettyä riisiä tähteenä, aloin etsiä ohjetta sellaiselle uuniruoalle, jossa riisiä ei tarvitse keittää ensin. Löysin Googlella tämän: https://www.recipetineats.com/oven-baked-chicken-and-rice/

Katsoin sitten tuosta kypsennysohjeet ja nesteen määrän suhteessa riisin määrän, ja aloin säveltää siitä eteen päin. Irrotin ribseistä lihat luista, ja pilkoin lihat aivan pieniksi palasiksi:

Luut käärin kelmuun ja laitoin pakastimeen muiden luiden joukkoon odottamaan liemien keittelyä:

Pakastimessani on tällä hetkellä aika paljon jämäluita, eli sellaisia luita, joista on ensin lihat syöty ympäriltä ja sitten pakastettu. Sitten kun jaksan, keitän ne liemeksi. Possun luihin yhdistän aina lientä keittäessäni naudan luita ja myös naudan jänteitä, kalvoja ja muita sitkeitä ei-pureskeltavia osia, jolloin tulee mielestäni hyvä lihaliemi. Pelkistä possun luista tulee sen makuinen liemi, että en sen ominaismausta niin välitä, mutta possun luilla saa jatkettua naudanlihalientä riittoisammaksi, koska possunkin luista irtoaa umamia vahvistamaan naudanlihaliemen makua. Pakastimessani on liemiaineksiksi myös parmesaanin kantoja, joista myös tulee kivasti umamia liemeen. Broilerin ja kanan luista taas keitän sellaisen yleisliemen, joka sopii umamia antamaan vähän joka paikkaan, mutta jolla ei ole voimakasta ominaismakua.

Mutta se niistä luista tällä kertaa. Itse lihaa näistä ribseistä jäi nyt tähän ruokaan käytettäväksi jotain 90-100 grammaa. Riisiä päätin laittaa sen verran kuin tuossa Recipetineats-sivuston ohjeessa oli, eli 270 grammaa. Lihaa siis tuli todella vähän suhteessa riisin määrään, mutta ei haittaa. Olin jo edellisenä päivänä syönyt kylläksi lihaa juuri kyseisten ribsien muodossa, joten ei himottanut nyt syödä mitenkään erityisen lihaista ruokaa. Riisipainotteinen kevyehkö ruoka oli se, mikä himotti nyt.

Ribsien paistolientä oli jäljellä noin 600 grammaa. Päätin, että en laita tähän ruokaan sitä koko määrää, koska ruuasta voisi tulla silloin liian hapan ja liian umaminen. Maistoin siis kyseistä lientä tuoreeltaan, ja koin sen maun happamaksi ja umamiseksi. Minulla oli sitä paistolientä kahdessa eri kupissa, joista päätin laittaa tähän ruokaan sen pienemmän kupillisen. Sulatin sen kattilassa. Isommasta kupista nappasin tähän ruokaan mukaan myös sen kovettuneen rasvakannen, ja sulatin senkin kattilassa yhtä aikaa sen liemen kanssa. Rasvan lisäämisessä ei ollut sitä vaaraa, että happoa tulisi liikaa.

Ylläolevissa kuvissa paistolientä rasvoineen sulamassa ja sulatettuna. Sulatettuun lisäsin puoli litraa vettä (jotta tulisi se määrä nestettä riisimäärää kohden kuin siinä Recipetineats-ohjeessa) sekä fiilispohjalta yhden teelusikallisen suolaa ja yhden teelusikallisen sokeria. Grillatut nippusipulit pilkoin niin pieniksi kuin jaksoin. Tämän jälkeen otin uunivuoan, joka silmämääräisesti oli lähimpänä sitä ohjeessa annettua kokoa 25 x 35 cm. Oli tarkoitus mitata siihen 270 grammaa pitkäjyväistä riisiä, mutta se olikin loppu, joten käytin basmatiriisiä, ja sitä lipsahtikin 290 grammaa. Uunivuoassa sekoitin keskenään riisit, pilkotut lihat, pilkotut nippusipulit, tölkillisen ananaspaloja mehuineen, sekä kattilasta ne sulatetut liemet. Laitoin folion päälle, ja paistoin 180-asteisen uunin keskitasolla 30 min, niin kuin siinä Recipetineats-sivuston ohjeessa neuvottiin. Edelleen ohjeen mukaan, otin sitten folion pois ja paistoin vielä 20 minuuttia. Sitten näyttikin valmiilta ja tuoksui hyvältä, joten olin tyytyväinen.

Kuten kuvista näkyy, uunikypsennyksen aikana kaikki lihanpalaset nousivat pintaan, eli seos ei pysynyt sellaisena kuin millaiseksi sen sekoitin. Mutta mitäpäs pienistä. Silti tämä on niin kätevä tapa tehdä uuniruokaa, että aion tehdä toistekin.

Tekopäivänä söin tätä ruokaa sellaisenaan. Lisäkkeenä oli tomaattia, kurkkua ja vesimelonia, joita silloin sattui olemaan. Maku oli sellainen mieto ja miellyttävä. Ruokahan oli enimmäkseen riisiä, mutta se ei ollut ollenkaan kuivaa, vaan sellaista mukavan mehevää ja rasvatun makuista. Possunlihapalaset maistuivat kivasti umamilta, ja ananaspalaset sopivat yhdistelmään. Kokonaisuutena luonnehtisin, että ruoka maistui sellaiselta comfortfoodmaiselta, että on paljon pehmeän makuista riisiä, jossa seassa vähän umamin makuista lihaa ja vähän makeaa ananasta. Minun makuuni siis hyvinkin mieluisaa ruokaa ja grillausruokien jälkeisenä päivänä minulle oikein tervetullutta.

Olin aikonut pakastaa tästä osan annoksina, mutta tuntui siltä, etten vielä kyllästynyt siihen, joten annoin jäädä jääkaappiin loput. Seuraavana päivänä tuli mieleeni, että olisi kiva syödä tätä ruokaa paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa. Inspiraation siihen olen saanut aasialaisista ravintoloista, joissa olen tykännyt sellaisista ruuista, joissa on paahdettuja cashewpähkinöitä liharuoan seassa ja riisiä syödään lisäkkeenä.

Yllätyksekseni cashewpähkinät olivat kuitenkin loppu, joten se siitä. Päätin sitten kokeilla cashewpähkinöiden sijaan paahdettuja suolattuja maapähkinöitä. Kaapissa oli kilon pussi maapähkinöitä sellaisenaan, joten paahdoin ne pannulla ja sekoitin mukaan suolaa. Annoksen tätä possu-riisivuokaa lämmitin mikrossa, ja kaadoin paahdetut pähkinät päälle ja vielä lisää suolaa niiden päälle.

Kyseistä annosta syödessäni tulin siihen lopputulokseen, että tykkäsinkin tästä ruuasta enemmän ilman niitä pähkinöitä. Yön aikana tämän possu-riisivuoan maku oli muuttunut sellaiseksi mielenkiintoiseksi, jonka maun pähkinät peittivät, mutta en halunnut niiden sitä tekevän. Ananasmehun maku (koko ruuassa eikä vain ananaspaloissa) oli nyt voimistunut oikein miellyttäväksi. Possupalat olivat muuttuneet sen makuisiksi, mitä miellän kiinalaisten ravintoloiden possupalojen olevan: makeita ja umamisia. Oikein maukkaita. Ruokaa jäi vielä jääkaappiin, ja huomenna haluan ehdottomasti syödä sitä sellaisena, ettei mikään sitä kivaa aasialaistyylistä makua peitä. Paahdetut suolatut maapähkinät arvioisin sopivan paremmin sellaisiin ruokiin, joiden maku ei peity maapähkinän maun alle tai jossa makua ei ole tai jonka maku halutaan peittää. Ensimmäisistä tulee mieleen nyt vaikkapa joku aasialaismausteinen makea naudanliharuoka, tai joku mausteinen kasvisruoka johon halutaan jotain rousketta.

Nyt kun vielä tekee mieli syödä tätä samaa ruokaa vielä kolmantenakin päivänä putkeen, haluan saman tien kirjoittaa tänne itselleni muistiin ohjeen ennen kuin unohdan sen:

Possu-riisivuoka tähteistä
290 grammaa basmatiriisiä raakana
n. 100 grammaa grillattua possun ribseistä irrotettua lihaa tai maun mukaan enemmän, jos on
Grillattuja tai kypsennettyjä vihanneksia maun mukaan, jos on: esimerkiksi nippusipulia maun mukaan tai sen verran kuiun on
190 grammaa possun ribsien paistolientä, jossa seassa marinadi
5 dl vettä
1 pieni tölkki ananaspaloja mehuineen
1 teelusikallinen suolaa, jos paistoliemi ei maistu suolaiselta
1 tl sokeria, jos paistoliemi maistuu happamalta
Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Pilko lihat sen kokoisiksi paloiksi kuin sinusta on mukava uuniruoassa syödä. Pilko mahdolliset kypsennetyt vihannekset sen kokoisiksi kuin sinusta on sopivaa. Sulata kattilassa paistoliemi rasvoineen. Sekoita siihen vesi, suola ja sokeri. (Tässä vaiheessa voi lisätä myös muita mausteita, jos haluaa. Itse en kaivannut, mutta mausteisemman ystävät voivat kaivata vaikkapa valkosipulia, sipulia, inkivääriä, chiliä, sitruunan kuorta tms.) Sekoita uunivuoassa keskenään riisit, pilkotut lihat, mahdolliset pilkotut pehmeät vihannekset, ananaspalat mehuineen, sekä kattilasta se liemi. Laita folio päälle ja kypsennä 180-asteisen uunin keskitasolla ensin puoli tuntia. Sitten ota folio pois ja kypsennä vielä 20 minuuttia, kunnes neste näyttää hävinneen mutta ruoka ei näytä vielä liian kuivalta eikä varsinkaan palaneelta. Anna vetäytyä uunista ottamisen jälkeen 10 min.

Tämä ruoka oli mielestäni hyvä löytö. Teen varmasti tämän tyyppistä riisivuokaa toistekin sen mukaan, mitä aineksia sattuu olemaan. Tämä toimisi varmasti myös broilerilla, naudalla ja ehkä kalallakin. Kasvisruokaversionakin voisi toimia, mutta silloin lisäisin ehdottomasti paljon enemmän makeutta esim. hunajasta tai muusta nestemäisestä makeuttajasta sekä pähkinöitä jossakin muodossa. Hyviä vihanneksia tähän varmasti olisivat ainakin grillatut tai paistetut paprikat. Grillatun maissinkin loput olisin leikannut ja pilkkonut tähän ruokaan, jos sitä olisi ollut jäljellä, mutta kaikki meni jo tuoreeltaan. Grillatun kesäkurpitsankin tähteet varmasti sopisivat tähän.

Päivitys 17.7.2019 eli kaksi päivää tämän ruuan tekemisen jälkeen:

Söimme tänään lounaaksi loput tästä possu-riisivuoasta. Lämmitin loput uunissa (kylmään uuniin ja lämpenemään 200 asteeseen, lämmennyt tarpeeksi kun uunin lamppu sammuu). Mies oli ostanut eilen kaupasta kolme kotimaista munakoisoa, joten päätin paistaa ne tähän lisukkeeksi:

Ensimmäisen paistoerän paistoin eilisistä lihamurekkeista irronneissa jääkaapissa kovettuneissa rasvoissa:

Itse lihamurekkeen teosta kirjoitin eilen tänne: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Loput paistoerät paistoin voissa. Munakoiso imi paljon enemmän rasvaa kuin mitä muistin sen imevän. Paiston lopussa maustoin ripauksilla suolaa ja sokeria. Lapsi oli sitä mieltä, että paistettu munakoiso maistuu vähän niin kuin paistetulta herkkusieneltä. Ehkä niissä tosiaan jotain samaa on. Minun annoksestani tuli tämän näköinen:

Kuten kuvasta näkyy, munakoisoviipaleista tuli aika veteliä ja melkein hajoavia. Tämä johtuu siitä, että ahnehdin nälissäni laittamalla liikaa munakoisoa pannulle kerralla. Tämän tajuttuani päätin, että paistan loput munakoisot kunnolla vasta syönnin jälkeen paremmalla jaksamisella. Eli että munakoisoviipaleita pannuun vain yhteen kerrokseen niin, että eivät ole yhtään päällekkäin. Sillä tavalla olikin helppo ja nopea paistaa, ja äkkiä tuli nätin ruskistuneita. Alla olevassa kuvassa loput vähemmän hätiköiden paistetut munakoisoviipaleet, jotka käytän myöhempinä päivinä miten nyt tuleekaan mieleen:

Maistelin muuten rinnakkain voissapaistettuja veteliä munakoisoviipaleita ja lihamurekkeen rasvoissa paistettuja veteliä munakoisoviipaleita. Lihamurekkeen rasvoissa paistetuissa oli selvästi enemmän umamia, niin kuin odotinkin. Itse munakoiso ei varmaan ollut parhaimmillaan tällä lailla vetelänä ja tuntui, että kaipasin sen päälle jotain juustoa, mutta aika hyvää kuitenkin. Loput possu-riisivuoat maistuivat myös hyvin ja lapsetkin söivät, joten aika hyvä tällainen satsi mitä pystyi syömään kolmena lounaana putkeen kyllästymättä.