Siemenetön vadelmahillo eli itsetehty säilyvä vadelmakastike

Pakastevadelmista tehty hillo ilman siemeniä.

Olen yrittänyt viime aikoina tyhjentää pakastinta viimevuotisista pakastemarjoista, jotta tulisi tilaa uuden sadon marjoille. Viimevuotisista pakastevadelmista tein tällä kertaa vadelmahillon, joka tunnetaan myös nimellä vattuhillo. Tällä kertaa tein vattuhillon ilman siemeniä, koska siemenetön vadelmahillo on mielestäni paremman makuista. Tätä siemenetöntä vadelmahilloa voi kutsua paksuutensa puolesta myös nimellä vadelmakastike. Aiempina vuosina olen tehnyt ylimääräisistä pakastevadelmista vadelmasiirappia, mutta tällä kertaa valitsin vadelmahillon siksi, koska hillosokerilla tehty hillo säilyy jääkaapissa paremmin kuin vadelmasiirappi.

Siemenetön vadelmahillo eli itsetehty vadelmakastike
vadelmia (tuoreita, pakastettuja tai sekoitus kumpaakin)
hillosokeria 1 kg per 2 kg vadelmia (2 kg vadelmia on noin 4 litraa)
kylmää vettä (tuoreille vadelmille n. 1 dl vettä per 2 kg vadelmia, pakastevadelmille n. 3 dl vettä per 2 kg vadelmia)
Laita vadelmat kattilaan. Pakastevadelmat kannattaa laittaa kattilaan suoraan pakkasesta sulattamatta ensin, jotta maku säilyisi parhaiten. Lisää vesi. Kuumenna. Yhteen jäätyneitä pakastevadelmia voi kuumennuksen aikana hakata irti toisistaan metallilastalla, jos haluaa nopeuttaa niiden sulamista.
Kun kaikki vadelmat ovat sulaneita ja seos pulpahtaa, on aika lisätä hillosokeri. Lisää hillosokeri vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Kuori vaahto pois (esim. lusikalla).
Kaada seos tiheään siivilään, jonka alla on puhdas kattila. Sekoittele ja painele siivilässä olevaa massaa niin, että mahdollisimman paljon pääsee valumaan siivilän läpi. Jos koko massa ei mahdu siivilään kerralla, kaada siivilään vain vähän kerrallaan ja kaada lisää sitä mukaa, kun tilaa vapautuu.
Sitten kun siivilässä näyttää olevan jäljellä vain kiinteää massaa, anna ainesten jäähtyä puoli tuntia. Siivilän läpi mennyttä nestettä voi sekoittaa välillä.
Kaada siivilän läpi mennyt neste kuumiin puhtaisiin tölkkeihin. Sulje kannet. Säilytä kylmässä. Hyytymisen jälkeen voi tarvittaessa sekoittaa haarukalla tasaiseksi, jos on hyytynyt epätasaisesti. (Hyytymisen jälkeen voi osan vadelmahillosta/vadelmakastikkeesta myös kaataa pieniin pulloihin, joista on helppo kaataa annoksen päälle, kun on ensin varmistettu, että ei hyytynyt liian paksuksi kaatamiseen.)
Hillosokerilla tehty hillo säilyy yleensä jääkaapissa ainakin vuoden, mutta olen nähnyt säilyvän useammankin vuoden.
Siemenetön vadelmahillo sopii esimerkiksi puuroon, jogurttiin, lettujen/pannukakun/vohvelien kanssa kermavaahtoon yhdistettynä sekä vaniljajäätelön kastikkeeksi. Siivilään jäävälle vadelmamassalle ei ole käyttöä tässä reseptissä.
Vinkki: Yksi helppo keino varmistaa tölkkien kuumuus ja puhtaus on ottaa ne suoraan tiskikoneesta höyryävän kuumina. Kädet kannattaa silloin suojata puhtailla patakintailla.

Tämä siemenetön vadelmahillo perustuu tähän Dan Sukkerin tavalliseen vadelmahilloreseptiin: https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/vadelmahillo.aspx Koska en löytänyt googlella siemenettömän vadelmahillon reseptiä, käytin tavallista vadelmahillon reseptiä ja lisäsin siihen siivilöinnin.

Tässä vadelmahillossa maistuu vadelman hienot aromaattiset maut ilman vadelmansiemenien kitkeryyttä. Tämä on lähes saman makuista kuin vadelmasiirappi, mutta tämä on paksumpaa ja säilyvämpää.

Kuumennus käynnissä. Metallilastalla hakkasin yhteenjäätyneitä pienemmiksi.

Hillosokerit sekoitettu vähitellen mukaan.

Lusikalla sekoittamista ja painelua siivilässä.

Siivlän läpi mennyt neste kaadettuna puhtaisiin purkkeihin, joiden kannet suljettiin kuvanottamisen jälkeen.

Päivitys 17.7.2020

Tämä vadelmakastike on muuten tosi hyvää myslin ja maidon kanssa:

Kuvassa oleva mysli on hävikkiruokakaupasta ostettu tuote Knehtilän Pieni Puro Paljas Granola luomu, joka minun makuuni ei ole tarpeeksi makeaa ollakseen mysliä, mutta vadelmakastike makeuttaa ja maustaa sen herkulliseksi. Osan vadelmakastikkeesta olen nyt kaatanut samasta hävikkiruokakaupasta ostetun mansikkakastikkeen tyhjään pestyyn pulloon, josta sitä on kätevää kaataa annoksen päälle:

Päivitys 31.7.2020

Avattuani täyden purkin tätä siemenetöntä vadelmahilloa huomasin, että hyytymisessä oli epätasaisuutta. Pinnasta oli hyytyneempää kuin sen alta. Kuitenkin haarukalla onnistuin sekoittamaan tasaiseksi. Sekoittamisen jälkeen tuli taas kastikkeen paksuista.

Croissantteja aamiaisella

Viikonlopun kunniaksi paistoin uunissa kaupastaostettuja paistovalmiita raakapakastecroissantteja. Ne olivat merkkiä Eesti Pagar Voicroissant. Aiemmin olen kokeillut Rainbow’n voicroissantteja. Nämä Eesti Pagar -merkkiset tuntuivat olevan rakenteeltaan hajoavampia ja haukatessa kokoonpainuvampia, mutta maultaan parempia/makeampia. Jatkossa ehkä siis valitsen tämän Eesti Pagar -merkin, jos croissantteja tekee mieli. Nyt söin näitä aamiaisella jotain 2-3, eli kaksi kokonaista ja yhden sellaisen, josta lapsi oli syönyt osan. Hyvää oli <3

Kuvassa myös tuoreita vadelmia, mustaa Yellow Label -teetä täysmaidolla ja vedellä laimennettua kombuchaa. Kombuchan juomistavoistani kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/15/pekonia-paistettuja-munia-paahtoleipaa-ja-kombuchaa/comment-page-1/

Lihamureketta, spagettia ja salaattia

Söin eilen feta-minttupastaa, josta jäi keitettyä spagettia yli: https://ruokaideat.com/2019/08/16/feta-minttupasta-ja-feta-minttutahna/

Toiselta eiliseltä aterialta jäi yli salaattia: https://ruokaideat.com/2019/08/16/poropizzaa-pakkasesta-ja-salaattia-feta-minttutahnalla/

Nyt sitten ajattelin päivällishommat vain hoitaa helpoimman kautta. Lämmitin mikrossa pakastimesta lihamurekeviipaleita, joista kirjoitin aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Spagetitkin lämmitin vain mikrossa, ja annoksen päälle öljyä niin hyvä tuli. Salaattiannokseni päälle lisäsin nyt tuoreita vadelmia, kun niitä nyt sattui olemaan. Nautin tästä ateriasta nyt todella paljon. Lihamureke maistui ennen pakastamista liian suolaiselta, mutta nyt pakastimessa maku olikin jotenkin tasoittunut niin, että enää ei maistunut liian suolaiselta vaan vain maukkaalta. Vautsi mikä parannus, OHHOH! Tämä lihamureke yhdistettynä öljyttyyn spagettiin oli nyt tosi hyvää, oikein WAU-hyvää, vaikka se yksinkertaiselta kuulostaakin.

Vadelmat toimivat salaatissa tosi hyvin. Söin aiemmin tänään paljon samoja vadelmia sellaisenaankin, mutta salaatissa ne jostakin syytä maistuivat aromikkaammilta kuin sellaisenaan. Vadelmat nostivat nyt salaatin jotenkin aivan uudelle hienolle tasolle. Kyllä oli huippu ateria, ei voi nyt muuta sanoa!

Vadelmasiirappi pakastevadelmista

Pakastimessani oli vielä reilu kilo viimevuotisia pakastevadelmia:

Vuoden vanhoille pakastevadelmille suosikkikäyttöni ovat vadelmamehu ja vadelmasiirappi. Mehusta ei nyt ollut kotonani pulaa muutenkaan, joten päätin tehdä vadelmasiirapin. Olen tehnyt ennenkin vadelmasiirappia tällä reseptillä: https://www.allrecipes.com/recipe/235283/raspberry-syrup-for-drinks/

Katso myös: Siemenetön vadelmahillo

Googlasin, että 1 cup raspberries on 125 grammaa. Minulla oli vadelmia 1310 grammaa, joten suhteutin tuon reseptin muut ainesosamäärät sen mukaan. Kirjoitan koko reseptin auki tähän:

Vadelmasiirappi pakastevadelmista (voi tehdä isomman tai pienemmän määrän, kunhan ainesosien suhteet pysyvät suunnilleen samoina)
1300 grammaa pakastevadelmia
1400 grammaa sokeria
15 dl vettä
Sekoita isossa kattilassa vesi ja sokeri. Kuumenna välillä sekoittaen, kunnes sokeri on liuennut. Lisää jäiset vadelmat ja kiehauta. Sitten kun on kiehunut sen verran aikaa, että kaikki vadelmat voi murskata, ota kattila pois levyltä. Survo vadelmat perunasurvimella. Jätä hautumaan vähintään tunniksi. Sitten siivilöi tiheän siivilän läpi. Painele lusikalla kaikki nesteet ulos. Siirrä purkkeihin säilytystä varten. Jääkaapissa säilyy yleensä puhtaissa tiiviissä purkeissa viikkoja, mutta jos kuukausia aikoo säilyttää, suosittelen pakastamaan. Kertaalleen pakastetuista vadelmista tehdyn siirapin voi turvallisesti pakastaa, koska vadelmat on kypsennetty välissä.

Ylläolevat kuvat: Ensimmäisessä kuvassa jäiset vadelmat kylmässä vedessä. Toisessa kuvassa sama seos kiehahtaneena. Kolmannessa kuvassa seos murskattuna perunasurvimella. Neljännessä kuvassa seos siivilöitynä ja lusikalla paineltuna siivilän läpi. Viidennessä kuvassa lasipurkkeihin kaadetut vadelmasiirapit ja siivilään jäänyt mäski. Kuudennessa kuvassa purkit suljettuina ja laputettuina.

Aiempi kokemukseni vadelmasiirapeista kertoo, että se säilyy jääkaapissa hyvin. Viimeksi se oli jääkaapissa kuukausia pilaantumatta, kunnes loppui. Nyt kuitenkin vadelmasiirappia on isompi määrä, ja tuo isompi purkki saattaa olla koskemattomana jääkaapissa pitemmänkin aikaa. Itse vadelmasiirapissa on niin paljon happoa ja sokeria, että jos pilaantumista tapahtuu, se on todennäköisesti vain pintahometta. Pintahomeen estämiseksi kaadoin tuohon isompaan purkkiin vadelmasiirapin päälle reilun kerroksen sulatettua mautonta hajutonta kookosöljyä. Se kovettuu näppärästi heti vadelmasiirapin päälle tehden vadelmasiirapista ilmatiiviin, eikä se siksi pääse homehtumaan. Kookosöljyn sijaan voisi käyttää muutakin jääkaappilämpötilassa kovettuvaa mutta leikattavaa rasvaa, mutta kookosöljy oli ainoa sellainen, mitä minulla nyt sattui olemaan mauttomana versiona, eli sellaisena, josta ei tule vadelmasiirappiin ylimääräisiä makuja.

Kovettuvan rasvan käyttö ilmatiivistämiseen on idea, jonka sain kirjasta Art of Fermentation (kirjoittanut Sandoor Katz). Olen tiennyt asiasta jo kauan, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa sovellan kyseistä tietoa käytäntöön. Sitten kun tuon vadelmasiirappipurkin haluaa ottaa käyttöön, pitäisi vain ottaa pois se kovettunut rasvakansi, jonka voi tarvittaessa sulattaa ja kaataa päälle uudestaankin käytön jälkeen.

Alla olevassa kuvassa näkyy pari tuntia jääkaapissa olemisen jälkeen, kuinka valkoinen rasvakerros on kovettunut vadelmasiirapin pintaan tehden siirapista ilmatiiviin. Nyt vadelmasiirappia ei pystynyt hölskyttämään eikä liikuttamaan ollenkaan, koska ylimääräistä ilmatilaa ei ollut.

Mihinkä sitten käytän vadelmasiirappia? Suosikkikäyttötapani vadelmasiirapille ovat vaniljajäätelön kastikkeena ja vadelmajuustokakun ainesosana niin, että vadelmasiirapilla korvataan reseptissä olevat vadelmat ja sokeri. Pakastevadelmista tehdyissä juustokakuissa usein on ärtsynhappamia vadelman palasia ja joskus jopa kitkeriä vadelman siemeniä, mutta kun kokonaisten pakastevadelmien sijaan käyttää vadelmasiirappia, jossa sokerilla on ollut hyvin aikaa maustaa vadelma makeaksi, saadaan ihana makea vadelman maku ilman happamia tai kitkeriä sattumia tai taustamakuja. Vadelmasiirappi on hyvää myös puuron päällä ja pirtelöissä.

Päivitys 8.12.2019:

Tämän vadelmasiirapin viimeiset pari desilitraa alkoivat haista homehtuneilta marraskuussa, joten jouduin heittämään ne loput pois. Kaikki vadelmasiirapit olivat koko tuon ajan jääkaapissa tekopäivästä 21.7.2019 lähtien. Poisheittämisvaiheessa kyseinen purkki oli ollut ilman sitä kookosöljytiivistettä useamman kuukauden. Jatkossa ei siis varmaan kannata tehdä näin isoa satsia vadelmasiirappia kerralla, vaan mieluummin vaikkapa puolet tuosta määrästä. Eli jatkossa jos minulla on jääkaapissa 1.3 kg vadelmia, parempi tehdä vadelmasiirapiksi vain korkeintaan puolet ja jättää loput vadelmat pakastimeen säilytykseen. Toinen vaihtoehto on pakastaa ylimääräiset vadelmasiirapit.