Jääkaapissani oli kesäkurpitsoita, jotka olivat parhaat päivänsä jo nähneet:
Tuumasin, että voisin tehdä niistä sosekeiton. Siitä tuli oikein hyvää lempeän ja pehmeän makuista. Annoksen viimeistelyssä tuore basilika kruunasi annoksen loistavasti. Tein keiton näin:
Kesäkurpitsasosekeitto
700 g kesäkurpitsaa (3 keskikokoista)
umamipitoista lientä niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät (eli n. 1 litra kasvis-, kana- tai lihalientä)
2 tl suolaa, jos liemi on suolatonta
1 paketti tuorejuustoa (200 grammaa)
2 tl sokeria
Annoksen viimeistelyyn:
tuoretta basilikaa tai muuta maukasta yrttiä esim. minttua
Pilko kesäkurpitsat ja laita ne kattilaan. Lisää lientä (tai vettä ja liemitiivistettä ja tarvittaessa suolaa) niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät. Lisää tuorejuusto. Kiehauta. Madalla lämpöä pienimmälle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Keitä kypsäksi (n. 20-30 min). Soseuta keitto kattilassaan sauvasekoittimella. Lisää sokeri. Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria tai muuta haluamaasi maustetta. Tarjoa tuoreiden yrttien ja mielellään hyvän leivän kanssa.
Tästä kesäkurpitsasosekeitosta ei tullut yhtä paksua kuin mitä sosekeitot usein ovat, mutta maku oli niin hyvä, että se ohuus ei nyt haitannut. Paksuuteen auttaisi suurustaminen alussa (2 rkl vehnäjauhoja ja 2 rkl voita kiehautetaan kattilassa ennen liemen lisäämistä) tai lopussa, mutta itse en nyt viitsinyt/kokenut sitä tarpeelliseksi. Sattumiakin tämän keiton kanssa voi halutessaan tarjota esim. paistettua pekonia, krutonkeja, paahdettuja siemeniä, paistettuja kikherneitä tai raejuustoa. Itse en kuitenkaan tällä kertaa niitä kaivannut.
Kattilassa kesäkurpitsapaloja, vettä ja kotitekoista liemitiivistettä pakkasesta. 
Purkillinen tuorejuustoa lisättynä kesäkurpitsa-nesteseoksen päälle. 
Pehmeät kesäkurpitsapalat soseutumassa sauvasekoittimella kattilassa. 
Kesäkurpitsasosekeitto soseuttamisen jälkeen. 
Annos valmista kesäkurpitsasosekeittoa tuoreen basilikan kanssa. 
Tähteksi jääneet kesäkurpitsasosekeitot.
Keiton lisäksi tein nyt perunateeleipää. Aiempana päivänä söimme perunamuusia: https://ruokaideat.com/2019/08/17/perunamuusia-lihamureketta-ja-paahdettuja-avomaankurkkuja/
Perunamuusia oli jäljellä reilu 1 dl:
Juuri tällaisesta perunamuusimäärästä olen yleensä tehnyt perunateeleipiä. Olen käyttänyt perunateeleipiin alun perin tätä reseptiä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html
Alkuperäisestä reseptistä olen yleensä korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla, koska en pidä grahamjauhojen mausta, enkä siksi niitä ole tullut ostaneeksi. Tällä kertaa kuitenkin oli vehnäjauhot loppu. Hiivaleipäjauhoja vielä oli, joten kokeilin korvata vehnäjauhot niillä. En välitä hiivaleipäjauhojen antamasta mausta sämpylöissä ja limpuissa, mutta perunarieskoissa olen käyttänyt hiivaleipäjauhoja ainoana jauhona niin, että lopputulos maistuu hyvältä. Perunamuusi ja hiivaleipäjauho ovat vaikuttaneet toimivan jotenkin maagisesti hyvin yhdessä niin, että kumpikin poistavat toisistaan huonoja (kitkeriä) makuja.
Hiivaleipäjauhot näissä perunateeleivissä toimivat nyt maun puolesta hyvin, mutta suutuntuma oli nyt selvästi kuivempi kuin vehnäjauhoversiossa. Tällä kertaa raaka-aineissa oli myös se ero, että käytin teeleipien muotoiluun riisijauhoja enkä vehnäjauhoja (koska vehnäjauhot olivat loppu), mutta en usko sen vaikuttaneen merkittävästi lopputuloksen kuivaan suutuntumaan. Riisijauhot olivat vain pinnassa, ja normaalia kuivempi suutuntuma tuntui sisällä. Joka tapauksessa, jatkossa käyttäisin näissä teeleivissä vehnäjauhoja, jos mahdollista. Ero suutuntumassa ei ole suuri, mutta kuitenkin sellainen, jonka itse huomaan. Lapseni eivät sitä huomanneet, vaan he tykkäsivät kovasti.
Tässä omaan makuuni muokattu ohje perunateeleiville:
Perunateeleivät
reilu 1 dl perunamuusia
2 dl täysmaitoa (200 g)
3½ dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja, jos ei haittaa mahdollinen vähän kuivempi suutuntuma)
1-1½ tl suolaa (alkuperäisessä reseptissä 1-2 tl, mutta minun makuuni 2 tl on turhan paljon)
2 tl leivinjauhetta
50 g voita sulatettuna
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita erikseen keskenään perunamuusi, täysmaito ja voisula. (Itse tiskiä säästääkseni sekoitan ensin kuivat aineet sekoituskulhossa, sitten siirrän kuivat aineet keittolautaseen ja sekoitan sitten märät aineet siinä samassa sekoituskulhossa. Tällöin ei tarvitse sotkea kahta sekoituskulhoa, jotka jo yksinään täyttäisivät lähes koko tiskikoneen.)
Sekoita keskenään kuiva-aineseos ja märkäaineseos. Liikaa ei kannata sekoittaa, jottei sitkisty, vaan sekoita vain sen verran, että seos on tasainen. Ota taikinasta lusikalla neljä kasaa voidellulle tai leivinpaperoidulle uunipellille. Ripottele kasojen päälle jauhoja, ja taputtele ne käsillä mataliksi. Muotoile pyöreähköiksi ja litteähköiksi, ja lisää tarvittaessa jauhoja muotoilun avuksi. Pistele teeleipiin haarukalla reikiä. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.
Kuivat aineet ennen sekoittamista. 
Voi kupissa menossa mikroon sulatettavaksi. 
Sekoitettu kuiva-aineseos siirrettynä keittolautaseen, jotta sekoituskulho vapautuu märkäaineiden sekoittamiselle. 
Perunamuusi ja maito kulhossa ennen sekoittamista. Alla puntari, jolla punnitsin maitoa 200 grammaa välttääkseni mitan sotkemisen. 
Voisula menossa perunamuusi-maitoseokseen. 
Vispilä sekoittamassa voisulaa perunamuusi-maitoseokseen.
Kuiva-aineseos ja märkäaineseos sekoitettuna keskenään, eli valmis taikina. 
Taikina jaettuna neljään kasaan voidellulle pellille. 
Taikinakasat taputeltuina ja muotoiltuna litteähköiksi ja pyöreähköiksi. 
Taikinakasat pisteltyinä. 
Perunateeleivät paistamisen jälkeen. 
Perunateeleivät nurin päin käännettynä, jolloin näkyy alapuolen ruskistuminen. Ruskistunut alapuoli on usein olennainen osa makua.
Päivitys 20.8.2019 eli seuraavana päivänä:
Söin tänään tätä samaa kesäkurpitsasosekeittoa lounaaksi:
Maku oli nyt vielä parempi kuin eilen! Maistui hyvin paljon samankaltaiselta kuin pinaattikeitto. Lisäksi otin nyt pakkasesta pari paahtoleipää. Yhden päälle laitoin loput feta-minttutahnat, jotka olin tehnyt viisi päivää sitten: https://ruokaideat.com/2019/08/16/feta-minttupasta-ja-feta-minttutahna/
Toisen päälle laitoin voita ja juustoa (Oltermanni). Molemmat maistuivat hyvin. Feta-minttutahnan maku oli säilynyt hyvin viisi päivää jääkaapissa. Väri oli muuttunut vihreästä harmaampaan suuntaan, mutta minua se ei haitannut.
Myöhempi päivitys:
Söin tätä keittoa vielä yhtenä päivänä, jonka jälkeen se loppui:
Jännästi kaksi päivää valmistamisen jälkeen maistui enemmän kesäkurpitsalta kuin edellisenä päivänä, eikä enää yhtä paljon pinaattikeitolta kuin edellisenä päivänä. Lisänä oli kaupan saaristolaisleipää, jonka olisin pakastanut, mutta vasta ostamisen jälkeen huomasin siinä tekstin ”säilytetty pakasteena. Ei saa pakastaa uudelleen.”
