Siemenetön vadelmahillo eli itsetehty säilyvä vadelmakastike

Pakastevadelmista tehty hillo ilman siemeniä.

Olen yrittänyt viime aikoina tyhjentää pakastinta viimevuotisista pakastemarjoista, jotta tulisi tilaa uuden sadon marjoille. Viimevuotisista pakastevadelmista tein tällä kertaa vadelmahillon, joka tunnetaan myös nimellä vattuhillo. Tällä kertaa tein vattuhillon ilman siemeniä, koska siemenetön vadelmahillo on mielestäni paremman makuista. Tätä siemenetöntä vadelmahilloa voi kutsua paksuutensa puolesta myös nimellä vadelmakastike. Aiempina vuosina olen tehnyt ylimääräisistä pakastevadelmista vadelmasiirappia, mutta tällä kertaa valitsin vadelmahillon siksi, koska hillosokerilla tehty hillo säilyy jääkaapissa paremmin kuin vadelmasiirappi.

Siemenetön vadelmahillo eli itsetehty vadelmakastike

vadelmia (tuoreita, pakastettuja tai sekoitus kumpaakin)

hillosokeria 1 kg per 2 kg vadelmia (2 kg vadelmia on noin 4 litraa)

kylmää vettä (tuoreille vadelmille n. 1 dl vettä per 2 kg vadelmia, pakastevadelmille n. 3 dl vettä per 2 kg vadelmia)

Laita vadelmat kattilaan. Pakastevadelmat kannattaa laittaa kattilaan suoraan pakkasesta sulattamatta ensin, jotta maku säilyisi parhaiten. Lisää vesi. Kuumenna. Yhteen jäätyneitä pakastevadelmia voi kuumennuksen aikana hakata irti toisistaan metallilastalla, jos haluaa nopeuttaa niiden sulamista.

Kun kaikki vadelmat ovat sulaneita ja seos pulpahtaa, on aika lisätä hillosokeri. Lisää hillosokeri vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Kuori vaahto pois (esim. lusikalla).

Kaada seos tiheään siivilään, jonka alla on puhdas kattila. Sekoittele ja painele siivilässä olevaa massaa niin, että mahdollisimman paljon pääsee valumaan siivilän läpi. Jos koko massa ei mahdu siivilään kerralla, kaada siivilään vain vähän kerrallaan ja kaada lisää sitä mukaa, kun tilaa vapautuu.

Sitten kun siivilässä näyttää olevan jäljellä vain kiinteää massaa, anna ainesten jäähtyä puoli tuntia. Siivilän läpi mennyttä nestettä voi sekoittaa välillä.

Kaada siivilän läpi mennyt neste kuumiin puhtaisiin tölkkeihin. Sulje kannet. Säilytä kylmässä. Hyytymisen jälkeen voi tarvittaessa sekoittaa haarukalla tasaiseksi, jos on hyytynyt epätasaisesti. (Hyytymisen jälkeen voi osan vadelmahillosta/vadelmakastikkeesta myös kaataa pieniin pulloihin, joista on helppo kaataa annoksen päälle, kun on ensin varmistettu, että ei hyytynyt liian paksuksi kaatamiseen.)

Hillosokerilla tehty hillo säilyy yleensä jääkaapissa ainakin vuoden, mutta olen nähnyt säilyvän useammankin vuoden.

Siemenetön vadelmahillo sopii esimerkiksi puuroon, jogurttiin, lettujen/pannukakun/vohvelien kanssa kermavaahtoon yhdistettynä sekä vaniljajäätelön kastikkeeksi. Siivilään jäävälle vadelmamassalle ei ole käyttöä tässä reseptissä.

Vinkki: Yksi helppo keino varmistaa tölkkien kuumuus ja puhtaus on ottaa ne suoraan tiskikoneesta höyryävän kuumina. Kädet kannattaa silloin suojata puhtailla patakintailla.

Tämä siemenetön vadelmahillo perustuu tähän Dan Sukkerin tavalliseen vadelmahilloreseptiin: https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/vadelmahillo.aspx Koska en löytänyt googlella siemenettömän vadelmahillon reseptiä, käytin tavallista vadelmahillon reseptiä ja lisäsin siihen siivilöinnin.

Tässä vadelmahillossa maistuu vadelman hienot aromaattiset maut ilman vadelmansiemenien kitkeryyttä. Tämä on lähes saman makuista kuin vadelmasiirappi, mutta tämä on paksumpaa ja säilyvämpää.

Päivitys 17.7.2020

Tämä vadelmakastike on muuten tosi hyvää myslin ja maidon kanssa:

Mysliä, maitoa ja vadelmakastiketta.

Kuvassa oleva mysli on hävikkiruokakaupasta ostettu tuote Knehtilän Pieni Puro Paljas Granola luomu, joka minun makuuni ei ole tarpeeksi makeaa ollakseen mysliä, mutta vadelmakastike makeuttaa ja maustaa sen herkulliseksi. Osan vadelmakastikkeesta olen nyt kaatanut samasta hävikkiruokakaupasta ostetun mansikkakastikkeen tyhjään pestyyn pulloon, josta sitä on kätevää kaataa annoksen päälle:

Päivitys 31.7.2020

Avattuani täyden purkin tätä siemenetöntä vadelmahilloa huomasin, että hyytymisessä oli epätasaisuutta. Pinnasta oli hyytyneempää kuin sen alta. Kuitenkin haarukalla onnistuin sekoittamaan tasaiseksi. Sekoittamisen jälkeen tuli taas kastikkeen paksuista.

Omenahillo oman pihan omenoista ja viiliä omenahillon kanssa

Päätin keittää osan omista omenoista hilloksi. Käytin tätä Dan Sukkerin reseptiä: https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/omppuhillo-oman-maun-mukaan.aspx

Muutin reseptiä sen verran, että tuplasin sen, en viitsinyt paloitella pieniksi, ja siten keitin pitempään. Näin tein:

Omenahillo

2 kg kuorittuja ja paloiteltuja omenoita ilman siemenkotia ja kantoja (painoivat kokonaisina n. 4 kg)

1 kg hillosokeria

1 sitruunan mehu

2 dl vettä

Laita kattilaan vesi, sitruunamehu ja omenapalat. Kiehauta. Keitä 15 minuuttia, tai kunnes omenat ovat pehmeitä (alkuperäisessä ohjeessa 5-10 min pieneksi paloitelluille omenoille). Soseuta sauvasekoittimella.

Sekoita mukaan hillosokeri. Kiehauta. Keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia välillä sekoittaen. (Kuori vaahto pinnalta, jos on – minulla ei ollut.) Kaada hillo kuumiin puhtaisiin purkkeihin, sulje hyvin, säilytä viileässä.

Vinkki:

Hillosokerilla tehdyn omenahillon on tarkoitus säilyä homehtumatta. Omenahillon tekeminen onnistuu rakenteen puolesta myös tavallisella sokerilla, mutta silloin omenahillon pintaan voi pitkässä säilytyksessä tulla hometta (toisaalta, meillä on jääkaapissa myös vuosia vanhoja tavallisella sokerilla tehtyjä omenahilloja, jotka ovat vielä säilyneet). Vanhoissa suomalaisissa keittokirjoissa (kuten Kotiruoka v. 1908) homehtunut hillo neuvotaan käsittelemään näin: Kuori hillo pinnalta pois huolellisesti. Kiehauta hillo uudelleen. Siirrä hillo kuumiin puhtaisiin purkkeihin. Pintahomeen ehkäisemiseksi Kotiruoka-kirjassa neuvotaan peittämään hillon pinta konjakkiin kastetulla pergamenttipaperilla, tai peittämään hillo parafiiniöljyllä. Nykyaikana helposti saatavista tuotteista saman asian ajaa esimerkiksi kookosöljy: sen kun sulattaa ja kaataa hillon pinnalle, kookosöljy kovettuu ilmatiiviiksi kerrokseksi, joka ehkäisee homehtumisen. Maun puolesta paras vaihtoehto tähän on mielestäni mausta ja hajusta puhdistettu neitsytkookosöljy (ei extra virgin, jossa maut ovat tallella). Munkinpaistorasvana myytävä kokonaan kovetettu kookosrasva taas ei ole suosikkivalintani tähän, koska se kovettuu jääkaappilämpötilassa sellaiseksi tiiliskiveksi, jota on todella vaikea saada pinnasta pois. Mutta kovettamaton kookosöljy kovettuu jääkaappilämpötilassa sellaiseksi, mistä veitsi menee läpi, joten se on poistettavissa.

Testasin tätä omenahilloa heti tuoreeltaan viilin kanssa. Oli hyvää <3

Gluteeniton mansikkakakku

Kesäinen mansikkakakku tuoreista mansikoista. Oi miten rakastankaan sitä. Tuoreiden mansikoiden ja kermavaahdon yhdistelmämaku on vain jotenkin niin kesän suosikkimakujani. Nyt minulle tuli gluteenittomia vieraita, joten tein mansikkakakun gluteenittomasti.

Kakkupohjan tein perunajauhoista, munista, sokerista ja leivinjauheesta tällä ohjeella: https://www.valio.fi/reseptit/gluteeniton-kakkupohja/

Ylläolevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on kakkutaikina ennen paistoa. Seuraavissa on paiston jälkeen. Käytin vuoan vuoraamiseen leivinpaperia, jotta ei tarvitse tehdä, mikä normaalisti kakulle olisi voitelu ja korppujauhotus. Gluteenittomaan kakkuunhan ei käy tavalliset korppujauhot, mutta siihen olisi käynyt vaikkapa kookoshiutaleet, joita minulla olisi ollut. En kuitenkaan pidä kookoshiutaleiden mausta kakun reunoissa – enkä itseasiassa paahtuneiden korppujauhojenkaan mausta – joten mieluiten käytän sekä gluteenittomissa että tavallisissa kakkutaikinoissa leivinpaperia varmistamaan irtoamisen ehjänä. Kuvissa näkyvät mustat pisteet ovat todennäköisesti palaneita perunajauhoklimppejä, jotka eivät häiritse minua niin paljon, että viitsisin jatkossakaan nähdä siivilöimisen vaivan.

Tämän kakun näin nyt oivana tilaisuutena käyttää pois hillopurkin loput. Viimevuotisista pakastemustikoista olin keittänyt tänä keväänä purkin hilloa, jossa oli jäljellä vielä purkin pohjat, jonka punnitsin olevan 180 grammaa. Se olikin nyt aika sopiva määrä tämän kakun väliin laitettavaksi. Mutta maullisesti mustikkahillo oli nyt tässä kakussa vain sivuseikka. Päätähti maullisesti oli ehdottomasti se tuoreet mansikat yhdistettynä kermavaahtoon. Käytin nyt tähän kakkuun kuohukermaa koko 5 desilitran purkillisen. Vatkasin sen sokerin (5 rkl) ja vaniljauutteen (pari lorausta) kanssa ja hyvä tuli. Kostutukseen käytin nyt täysmaitoa, jota kului jotain 1.5-2 dl. Tykkään kosteasta kakusta – ja usein kostutan niin, että osa kostutuksesta tulvii kakusta pois. Tällä kertaa ei käynyt niin, mutta ei myöskään tullut kuivaa. Oi kesäinen mansikkakakku, kesärakkauteni <3