Uusia perunoita, persilja-voikastiketta, paistettuja munia ja salaattia kermaviilikastikkeella

Uudet perunat voikastikkeen kanssa <3 kuuluu kesän suosikkimakuihini. Nyt oli tarkoitus syödä niiden kanssa kalapuikkoja, joita tein kolme päivää sitten ( https://ruokaideat.com/2019/06/19/kalapuikkoja-kahdella-eri-aterialla/ ), mutta niitä olikin jäljellä vähemmän kuin muistin, joten annoin lasten syödä ne kaikki. Itselleni paistoin lisäksi kananmunia. Paistetut munat maistuivat niin hyvältä uusien perunoiden ja persilja-voikastikkeen kanssa, että en jäänyt niitä kalapuikkoja kaipaamaankaan. Salaatin päälle laitoin sitä kermaviilikastiketta, jota olin tehnyt niiden kalapuikkojen kanssa syötäväksi kolme päivää sitten. Nekin sopivat hyvin yhteen. Yleensäkin tykkään tehdä kylmiä kastikkeita ylimäärin senkin takia, että ne yleensä sopivat hyvin yhteen salaatin kanssa. Tällainen yksinkertainen uudet perunat + persiljalla maustettu voisula + paistetut munat + salaatti kermaviilikastikkeella oli nyt oikein maistuva, eikä tarvinnut nähdä liikaa vaivaa. Huomiselle jäi vielä kypsiä uusia perunoita, sitä salaattia ja kermaviilikastiketta. En ole vielä päättänyt, mitä näistä tähteistä teen, mutta jonkinlainen perunasalaatti voisi ainakin toimia.

Itsetehdyt kalapuikot pakastekalasta

Itsetehtyjä kalapuikkoja ensin lohkoperunoiden ja kermaviilikastikkeen kanssa, seuraavana päivänä kalapuikkohampurilaisia.

Eilen lapseni toivoi kalapuikkoja, joten teimme niitä yhdessä pakastekalasta, joka oli nyt alaskanseitiä sellainen 400 gramman neliskanttinen kalikka. Otin sen sulamaan siinä vaiheessa kun päätös kalapuikkojen tekemisestä oli tehty, ja leikkasin puikoiksi heti kun, veitsi niihin pystyi.

Hyppää reseptiin

Kalapuikkojen tekemisessä otimme lähtökohdaksi tämän ohjeen: https://www.soppa365.fi/reseptit/kala-arjen-nopeat/kalapuikot

Ohjeessa oli kalaa 600 grammaa, mutta meillä oli nyt 400 grammaa. Leikkasin kuitenkin kalat tällä kertaa niin ohuiksi puikoiksi, että leivitysaineksia tarvittiinkin kolminkertainen määrä tuohon ohjeeseen verrattuna. Mutta ei se mitään, lapsen pyytäessä kalapuikkoja tiedän sen leivityksen olevankin siinä se pointti 😀

Vehnäjauhot meillä sattuivat olemaan loppu, joten korvasin ensin vehnäjauhot maissitärkkelyksellä, kunnes nekin loppuivat. Viimeisen desilitran jauhoja korvasin perunajauhoilla. Kaikki kolme vaihtoehtoa vaikuttavat toimivan kalapuikkojen siinä sisemmässä leivityskerroksessa, paitsi että maissitärkkelys ja perunajauho tuntuvat kuivuvan sormiin kiinni tiukemmaksi sementiksi kuin vehnäjauhot 😀

Suolaa sekoitin jokaiseen desilitraan jauhoja/jauhonkorviketta 1.5 tl (alkuperäisessä ohjeessa ½ tl), eikä lopputulos maistunut meidän makuumme ollenkaan liian suolaiselta, vaan ehkä pikemminkin juuri sopivan suolaiselta. Lisäksi sekoitin jokaiseen desilitraan jauhoja tms. yhden teelusikan sipulijauhetta maunantajaksi. Ohjeessa sanottiin ”rypsi- tai oliiviöljyä paistamiseen”, mutta itse paistoin voissa. Tämä on mielestäni sellainen ruoka, johon voissapaistamisen maku sopii hyvin, kunhan ei käräytä mustaksi. Ensimmäiseen paistoerään tuli nyt enemmän mustaa kuin oli optimaalista, joten jälkimmäisten erien kohdalla en lähtenyt pannulta minnekään, ja paistoin vähemmän aikaa.

Itsetehtyjä kalapuikkoja.

Kalapuikkojen teko lasten kanssa oli sellainen projekti, missä nyt meni aikaa ja tuli sotkua, mutta tulee silti varmasti tehtyä lasten kanssa toistekin. Lisukkeeksi tuli nyt uunissa tikkuperunoita, kermaviilikastiketta ja tomaattilohkoja. Olisin muuten tehnyt lohkoperunoita, mutta perunat sattuivat olemaan nyt niin isoja, että koinkin paremmaksi leikata tikuiksi. Laitoin voidellulle uunipellille sen verran perunatikkuja kuin mahtuu yhteen kerrokseen niin, että eivät koske toisiinsa, lisäsin 1 rkl öljyä ja 1 tl suolaa, sekoitin tasaiseksi ja laitoin 200-asteisen uunin keskitasolle. Ensin n. 20 minuuttia paistetaan siellä kunnes alapinnat ovat ruskistuneet, sitten käänsin ne ympäri ruskistuneet pinnat ylöspäin ja paisto uunissa toiset 20 min. Sitten vielä ripottelin vähän suolaa niiden päälle.

Kermaviilikastikkeelle vakiokaavani on tällainen: 400 grammaa kermaviiliä, 1 tl suolaa, 2 tl sokeria, 2-4 maustemittaa sipulijauhetta fiiliksen mukaan, sekä fiiliksen mukaan myös muita mausteita. Tällä kertaa ne ”muut mausteet” olivat loput limemehusta, jonka mies oli puristanut muuhun tarkoitukseen (sitä nyt sattui olemaan 8 grammaa, mikä oli sopivasti tähän määrään) ja kuivattua tilliä, ripaus mustapippuria ja ripaus valkopippuria.

Tuo ateria kalapuikot + tikkuperunat + kermaviilikastike + tomaattilohkot oli oikein toimiva. Mutta se oli eilen se. Tänään ruuaksi tuli kalapuikkohampurilaisia.

Kalapuikkohampurilaiset oli nyt helppo tehdä, koska ainekset olivat valmiina. Hampurilaissämpylöitä leivoin reilu kuukausi sitten, ja niitä oli vielä pakkasessa: https://ruokaideat.com/2019/05/16/hampurilaisateria-itse-tehden/

Hampurilaisen kastikkeena käytin nyt makeaa ja sinappista vinaigrettekastiketta, jonka tein alunperin varhaiskaalisalaatille viime viikolla ja sen kaikki loput meni nyt näihin hampurilaisiin: https://ruokaideat.com/2019/06/14/pastavuokaa-tahteista-ja-eilista-varhaiskaalisalaattia-tuunattuna/

Lisäksi halusin nyt omien hampurilaisteni väliin paprikaviipaleita, joita nyt sattui olemaan, joten laitoin niitä. Eilistä kermaviilikastiketta olisin halunnut nyt käyttää porkkanatikkujen dippinä, mutta porkkanat olivat loppu, joten dippailin sitten kurkkutikkuja. Kurkkutiput+dippiyhdistelmään olisin nyt kaivannut enemmän makeutta, mutta meni sen nyt näinkin ja joku muu kerta sitten.

Kalapuikkohampurilaiset maistuivat nyt oikein hyvin. Erityisesti se vinaigrettekastikkeen makeus ja sinappisuus tekivät siitä nyt erityisen nautinnollisen. Oli oikein kätevää, että sitä sattui nyt olemaan. Hampurilaisen sisällä mielestäni tuon kalalajin ominaismaku tuli selvemmin esille kuin eilen perunatikkujen ja kermaviilikastikkkeen kanssa syötynä, mutta ei se haitannut. Tämä on ehdottomasti idea, johon voin tarttua toistekin, jos samoja tähteitä sattuu olemaan.

Nyt on vielä samoja kalapuikkoja jonkin verran jäljellä. Olisin voinut pakastaa ylimääräiset, mutta nämä vaikuttavat olevan sellaisia, ettei niihin heti kyllästy, joten eivätköhän ne kulu jääkaapistakin lähipäivinä. Kotonani on nyt ainakin varhaisperunoita ja tortillankuoria, joista kumpi vain voisi sopia kalapuikkojen kanssa huomenna tai milloin niitä syömmekään. Kermaviilikastikettakin on vielä jäljellä, ja sekin varmaan sopisi kumpaan vain yhdistelmään, jos sille päälle satumme.

Päivitys 16.7.2020

Alla kalapuikkojen resepti pakastekalasta.

Itsetehdyt kalapuikot pakastekalasta

pakastekalaa

vehnäjauhoja (sekoita niihin 1-1½ tl suolaa per 1 dl vehnäjauhoja – varaa 4 dl vehnäjauhoja per 400 g pakastekalaa)

kananmunia tasaiseksi sekoitettuina (varaa 2 kananmunaa per 400 g pakastekalaa)

korppujauhoja (varaa 4 dl korppujauhoja per 400 g pakastekalaa)

paistamiseen voita (tai öljyä)

(halutessa sekoita vehnäjauhoihin muitakin mausteita, esimerkiksi 1 tl sipulijauhetta per 1 dl vehnäjauhoja – erityisen suositeltavaa silloin, kun paistetaan voin sijaan öljyssä)

Ota pakastekala hyvissä ajoin sulamaan, esimerkiksi edellisenä iltana jääkaappiin. Leikkaa kala puikoiksi. Kasta kalapalat ensin vehnäjauhoihin, sitten kananmunaan ja sitten korppujauhoihin. Paista pannulla kypsäksi voissa, mieluiten miedolla lämmöllä, koska korppujauhopinta menee helposti liian mustaksi. Paista kerralla vain sen verran kuin pannulle mahtuu yhteen kerrokseen ilman, että kalapuikot koskevat toisiinsa. Käytä tarvittaessa useampaa pannua.

Vinkki: Jos kalapuikkoja jää yli, uudelleenlämmitys niin, että suutuntuma säilyy, on helpointa tehdä uunissa. Laita kylmät kalapuikot leivinpaperoidulle pellille kylmän uunin keskitasolle. Säädä uunin lämpötila 200 asteeseen. Kun uuni on lämmennyt 200 asteeseen, kalapuikotkin ovat lämmenneet ja valmiita syötäväksi.

Alla kuvia kalapuikkojen teosta kesältä 2020.

Hasselbackan peruna, savukirjolohta, kermaviilikastiketta ja kaalisalaattia

Toissa päivänä tein uunissa kokonaisen kirjolohen ja Hasselbackan perunoita, sekä kermaviilikastiketta. Tänään lounaaksi päätin leikata viimeisen Hasselbackan perunan (olivat tosi isoja perunoita, joten yksi riittää aivan hyvin) paloiksi, lämmitin mikrossa ja annostelin päälle savukirjolohta ja loput kermaviilikastikkeesta. Lisäksi Hasselbackan perunoista erkaantunutta voita sulatin sekaan sen verran kuin tuntui sopivalta. Lisäksi sain syötyä loput kaalisalaatista, jonka tein monta päivää sitten. Ihan ok kokonaisuus, mutta ei sellaista, mitä jäisi ikävä. Hasselbackan perunassa tuntuu olevan uudelleenlämmitettynä aika tiivis perunan maku, joten perunakiintiöni alkaa olla tältä erää täynnä. Kaalisalaattikiintiöni samoin, joten seuraavalle aterialle jotain muuta sitten.