Avainsana: kurkuma

Kookos-kanakeitto pitkään säilyvistä aineksista

Tänään tehtiin kookoskermainen kanakeitto aineksista mitä oli: pakastetut broilerin suikaleet, pakastevihannekset, kanaliemi, kookoskerma, kuivamausteet, sipuli, valkosipuli, lime. Tästä tuli hyvää ja koko perheelle maistuvaa. Maistuu siltä, että mausteita on käytetty, mutta ne ovat tasapainossa ja lempeinä. Lisäksi oli tarjolla näkkileipää ja voita.

Kookos-kanakeitto

500 g broilerin suikaleita + 2 rkl voita paistamiseen

2 sipulia kuorittuina ja silputtuina + 2 rkl voita paistamiseen

4 valkosipulin kynttä kuorittuina ja silputtuina

Kuivamausteet (jauhettuina):

1 tl juustokuminaa eli jeeraa

1 tl korianteria

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

½ tl sarviapilaa

2 tl kurkumaa

Nestemäiset:

2 litraa kanalientä

2 purkkia Santa Maria kookoskermaa liilassa tetrassa à 250 ml (yhteensä 500 ml)

Pakastekasvikset:

200 g keittojuureksia

200 g vihreitä papuja

200 g paprikaa

Lopussa:

1 rkl limemehua

suolaa maun mukaan, jos ei kanaliemestä tullut jo tarpeeksi suolaa (meillä suolaton liemi, joten lisäsin suolaa lopussa 4 tl)

Ota huoneenlämpöön sulamaan ne pakastekasvikset, jotka tarvitsevat pilkkomista (tällä kertaa vihreät pavut ja paprikat). Ruskista broilerin suikaleet paistinpannulla voissa. Siirrä ruskistetut broilerin suikaleet (4 litran vetoiseen) kattilaan, mutta älä pese pannua vielä.

Lisää paistinpannulle (sille, jossa broilerit paistettiin) vähän vettä. Kiehauta. Siirrä tämä makuja sisältävä vesi siihen kattilaan, jossa broilerin suikaleet ovat.

Kuullota paistinpannulla sipulisilppu voissa läpikuultavaksi (muutama minuutti). Lisää valkosipulisilppu ja kuivamausteet. Paista sekoitellen vielä 1 minuutti. Siirrä sipuli-mausteseos pannulta kattilaan, mutta älä pese vieläkään pannua. Lisää pannulle vähän vettä ja kiehauta. Siirrä tämä kiehautettu makuja sisältävä vesi siihen kattilaan, jossa broilerit ja sipuliseokset ovat. (Tässä vaiheessa paistinpannua ei enää tarvita, ja sen voi jo pestä.)

Lisää kattilaan (siihen kattilaan, jossa on broilerit ym.) kylmä kanaliemi (tai kylmä vesi+liemitiiviste/liemikuutiot) ja kookoskerma. Kiehauta. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle ja laita kansi päälle. Jätä hautumaan vähintään puoleksi tunniksi.

15 minuuttia ennen syöntiä voi aloittaa kasvisten valmistelun. Pilko terävällä veitsellä suupaloiksi ne kasvikset, jotka eivät mahdu lusikkaan (tällä kertaa vihreät pavut ja paprikat). Kiehauta keitto. Lisää kiehuvaan keittoon kasvikset (keittojuurekset, vihreät pavut ja paprikat). Kun keitto on kiehahtanut kasvisten lisäämisen jälkeen uudelleen, madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Anna kypsyä 10 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Mausta lopussa limellä ja tarvittaessa suolalla.

Vinkki:

Mausteiden maut ovat parhaimmillaan, jos siemenmausteet (tässä reseptissä juustokumina, korianteri ja sarviapila) ostaa kokonaisina siemeninä ja jauhaa ne (esim. kahvimyllyllä) juuri ennen käyttöä.

Päivitys 21.4.2020:

Tästä kookos-kanakeitosta jäi lientä yli. Ylijääneestä liemestä tein nopean linssikeiton.

Kikherne limonello – somen hittipasta, joka on ihan ok

Instagramissa tuli vastaan kikherne limonellon resepti, jonka on sanottu olevan somehitti, ja jota on tituleerattu myös nimillä somepasta ja pandemiapasta. Reseptin on kirjoittanut Nata Salmela blogissaan WTD (White Trash Disease). Tässä linkki: https://wtd.fi/kikherne-limonello/

Tämän sitruunaisen kikhernepastan raaka-aineet ovat pasta, kikherneet (tölkistä), sitruuna, hunaja, turkkilainen jogurtti, soijakastike, kurkuma, inkivääri ja voi. Tarjoiluun suositellaan ohjeessa parmesaania ja tuoretta korianteria, joista jälkimmäistä minulla ei ollut, mutta muuten menin ohjeen mukaan.

Tämä pasta herätti mielenkiintoni, koska se näytti sisältävän suurin piirtein kaikkea, mitä ruualta haluan: hiilareita, makeutta, raikkautta, umamia, suolaa ja rasvaa. Lisäksi se oli nopea tehdä. Kaiken kukkuraksi minulla oli kaikki tarvittavat ainekset jo muutenkin kotona, vaikka kaupassa ei ole käyty 12 päivään.

Tältä kikhernelimonello näytti ennen parmesaanin lisäämistä.

Plussaa siitä, että kikherneet eivät maistu tässä ruuassa kitkeriltä. Monissa ruuissa kikherneet maistuvat minun suussani kitkeriltä, mutta tässä ruuassa kikherneet maistuvat mielestäni sisältä neutraaleilta ja pinnasta siltä, miltä tämän ruuan kastike maistuu. Kikherneiden kitkerän maun olen huomannut tulevan esille usein ohuissa kastikkeissa/keitoissa/liemissä, mutta tämän pastan kastike oli paksua turkkilaisen jogurtin ansiosta.

Yllätyin siitä, että tässä ruuassa lapsetkin söivät kikherneitä, eli eivät väistelleet niitä, eivätkä valittaneet niistä. Lapset söivät annoksensa muutenkin reippaasti valittamatta tai viivyttelemättä, vaikka tämän ruuan makumaailma ei ole heille tuttu. He tosiaan eivät tästä ruuasta valittaneet, mutta eivät myöskään kehuneet, eivätkä myöskään pyytäneet tekemään tätä toistekin.

Minun suussani tämä ruoka maistuu hunajalta, sitruunalta ja joltain itämaiselta ruualta. Ei siis missään nimessä mautonta. Kurkuman piti tulla tähän ruokaan vain keltaisen värin takia, mutta tällä ohjeen mukaisella määrällä (½ rkl per 2 annosta) maistan kurkuman maun tässä selvästi. Pastaruuassa pidän kurkuman makua aika odottamattomana makuna, mutta onhan se keltainen väri kieltämättä hieno.

Kokonaisuutena sanoisin tämän ruuan olevan minun suussani tasoa ”ihan ok”. Kyllä sitä syö, mutta en ainakaan tällaisena jää kaipaamaan. Minun makuuni kaipaisin enemmän umamia, makeutta ja rasvaa. Vaikka hunajan ominaismaun tässä maistankin, se hunajamaku maistuu tässä ilman makeutta. Sitruuna, turkkilainen jogurtti ja kurkuma ovat tässä ruuassa niin isossa roolissa, että ne vievät hunajan makeuskokemuksen pois, ainakin minun suussani. Niinpä omaan makuuni tämä ruoka toimisi todennäköisesti paremmin ilman turkkilaista jogurttia ja kurkumaa. Soijakastiketta laittaisin enemmän, ja pastan paistaisin säästelemättömässä määrässä öljyä. Silloin tämä ruoka olisi jo hyvin lähellä suosikkireseptiäni nuudeliwokille sekä tätä paistetun spagetin reseptiä. Väri olisi toki paljon tylsempi ilman kurkumaa, eikä kikhernekään häikäise värillään, mutta värikkäillä kasviksilla ja/tai yrteillä voisi hoitaa värihomman kuntoon.

Parmesaani tämän annoksen päällä ei mielestäni jotenkin sopinut yhteen tämän ruuan sisältämien itämaisten makujen kanssa. Parmesaani ei myöskään toiminut tälle pastalle umamibuustina samalla tavalla kuin pastoille yleensä. Luulen tämän johtuvan siitä, että parmesaani ei sulanut tämän pastan päälle. Tämä pasta siis ei ollut höyryävän kuumaa siksi, koska tähän pastaan lopussa sekoitettiin turkkilaista jogurttia, eikä sen jälkeen saanut enää kypsentää, jottei jogurtin rakenne mene rikki.

Tähän reseptiin meni nyt ainoa kikhernepurkki, mikä minulla oli. Tämän ruuan innoittamana laitoin lisää kikherneitä ostoslistaan. Kikherneiden yhdistäminen pastaan on jotain, mitä en olisi itse keksinyt, joten kiitokset siitä. Olen avoin kikherneiden ja pastan yhdistämiselle jatkossakin, joskin juuri omille makuhermoille täydellisen tavan löytäminen ei välttämättä tapahdu hetkessä.

Tämän ruuan makumaailma tuo mieleeni jonkin kookosmaitoa sisältävän kanakastikkeen, jota syödään riisin kanssa. Sellaiseenkin olisi vielä kaapeissa aineksia käymättä kaupassa, joten voi olla, että innostun tekemään sellaista lähipäivinä.