Pizzaa gluteenittoman suolaisen pannukakun pohjalla

Lapsi toivoi kinkku-ananaspizzaa. Meillä oli siihen muuten ainekset, mutta vehnäjauho oli loppu. Tuli sitten mieleeni gluteeniton pannukakkupohja, joka on osoittautunut aiemmin hyväksi ja sopivaksi suolaisten täytteiden kanssa: https://ruokaideat.com/2019/07/15/gluteenitonta-pannukakkua-suolaisilla-ja-makealla-taytteella/

Kokeeksi tein sitten pizzapohjan tuolla ohjeella. Maito tosin meillä oli loppu, joten sen korvasin tällä kertaa vedellä (seuraavalla kerralla käyttäisin maitoa, jos sitä olisi). Pizzapohja ei nyt ollut kaikista paras tekemäni pizzapohja (vaan tämä vehnäjauhoista tehty edelleen on: https://ruokaideat.com/2019/06/13/pizzaa-ja-varhaiskaalisalaattia/ )

… mutta tämä ei ollut missään nimessä myöskään huonoin koskaan tekemäni pizzapohja. Tätä riisi- ja maissijauhoista tehtyä pizzapohjaa huonompia maultaan ovat mielestäni olleet minun kokeilemistani pizzapohjista erityisesti grahamjauhoista ja/tai hiivaleipäjauhoista tehdyt pizzapohjat. Täysjyväspelttijauhoista tehdyn pizzapohjan kanssa tämä on ehkä samalla viivalla, sanoisin. Mutta tosiaan, edelleen suosikkipizzapohjani on vehnäjauhoista tehty, jossa on voita taikinassa.

Kuitenkin, vehnäjauhojen puuttuessa tämäkin pizzapohja nyt kelpasi. Se oli mielestäni maultaan neutraali, mutta paistaessa tuoksui nachoilta. Ne ruskistuneet reunat, joiden päällä ei ollut täytettä, maistuivat jostakin syystä joltakin jäätelötötteröltä, jota olen joskus syönyt jossain. Ei välttämättä huono asia, mutta pizzapohjassa vähän epätavallinen kyllä. Tähän pohjaan tuli sokeria 2 rkl (alkuperäisen Virtasalmen viljatuotteen ohjeen mukaan eli lettutaikinan ohje tuplattuna uunipannukakuksi), mikä ei maistunut liian makealta täytteiden alla, mutta ruskistuneet reunat maistuivat makeammilta kuin pizzapohjalta odottaisi. Seuraavalla kerralla siis, jos sellainen tulee, olisi varmaan hyvä vähentää sokerin määrää.

Suutuntuma tällä pizzapohjalla oli aika erilainen kuin pizzapohjilla yleensä. Suutuntumassa oli jonkinlaista puuromaisuutta, kun pizzapohjilta yleensä odottaisi leipämäisyyttä. Mutta se nyt ei ollut iso asia. Joka tapauksessa, tämäkin nyt ajoi asiansa pizzapohjana. Ei maistunut pahalta, ei ollut liian kovaa, sitkeää eikä haurasta, täytti pizzanhimon ja pystyi syömään käsin. Voin tehdä tätä toistekin joskus, jos on pizzanhimo, eikä voi käyttää vehnäjauhoja. Kuitenkin silloin, kun vehnäjauhoja on, käytän pizzapohjaan mieluiten niitä.

Vastaisuuden varalle kirjoitan tähän auki koko ohjeen:

Gluteeniton pizza pannukakkupohjalla

Pohja:

3 dl (180 grammaa) riisijauhoa
2 dl (100 grammaa) maissijauhoa
2 tl suolaa
2 rkl sokeria (tai vähemmän esim. 1 rkl, jos ei halua makeita reunoja)
4 kananmunaa
6 dl vettä tai maitoa
50 grammaa voita sulatettuna

(Kannattaa tehdä tomaattikastike ensin, jos sitä ei ole valmiina. Löytyy alempaa.) Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vispaa käsivispilällä sekaisin kananmunat ja neste. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Sekoita mukaan jauhot ja vispaa niin kauan, että on tasaista, eikä ole möykkyjä. Vispaa sekaan sulatettu voi. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin puoli tuntia, kunnes pinta on kiinteä ja osittain ruskistunut.

Tomaattikastike (tästä riittää kahteen pellilliseen – ylimääräiset voi esim. pakastaa):
400 g tomaattimurskaa
1 laakerinlehti
½ tl suolaa riippuen täytteiden suolaisuudesta
1 tl sokeria
½ tl oreganoa
½ tl basilikaa
1/4 tl timjamia
Laita kattilaan tomaattimurska, laakerinlehti, suola ja sokeri. Kiehauta. Madalla lämpöä matalimmalle ei-nollalle ja hauduta ilman kantta tunti. Poista laakerinlehti. Lisää oregano, basilika ja timjami. Sekoita tasaiseksi, ja siirrä kastike jäähtymään.

Kinkku-ananaspizzan täytteet:

100 g kinkkusiivuja pilkottuna

1 tölkki ananaspaloja (mehut viemäriin tai talteen muuta käyttöä varten)

350 g raastettua juustoa

Pizzan kokoaminen:

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Levitä kypsän pohjan päälle tomaattikastiketta. Ripottele päälle juustoraaste ja sitten täytteet. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 min, kunnes juusto on sulanut.

Söin tämän pizzan kanssa tähteeksi jääneitä paahdettuja avomaankurkkuja, joista kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/17/perunamuusia-lihamureketta-ja-paahdettuja-avomaankurkkuja/

Loput tomaattikastikket pakastin rasiassa:

Gluteenitonta pannukakkua suolaisilla ja makealla täytteellä

Joitakin päiviä sitten oli tilanne, että jääkaapissa oli tähteinä 3 päivää aiemmin keitettyjä varhaisperunoita, 2 päivää aiemmin keitettyä riisiä, 1 päivä aiemmin tehtyä perunamuusia, sekä edellispäivältä grillattua broileria, savustettua Perämeren lohta ja salaattia.

Juolahti sitten mieleeni, että voisin hyödyntää noita kaikkia tähteitä kerralla upottamalla tärkkelystähteet pannukakkutaikinaan, joka tarjotaan suolaisten täytteiden kanssa, joihin menee niitä broileri- ja lohitähteitä.

Tällä kertaa seurassa oli sellaisia syöjiä, joille piti olla gluteenitonta. Aloin etsiä sellaista gluteenitonta pannukakun (siis sellaisen joka kypsennetään uunissa yhtenä isona suorakulmiona) ohjetta, johon minulla oli kotona ainekset. En äkkiseltään löytänyt sellaista, mutta kun löysin lettuohjeen (eli sellaisen joka paistetaan pannulla useina pyöreinä lettusina), päätin vain kokeilla tuplata sen ja paistaa uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla leivinpaperoidulla pellillä 20-30 min. Kyseinen ohje sisältää riisijauhoa, maissijauhoa, kananmunia, maitoa, sokeria ja suolaa ja sen ohjeen löysin täältä: https://www.virtasalmenviljatuote.fi/gluteeniton-hieno-riisijauho/gluteenittomat-maissipannukakut/

Kyseisen ohjeen tuplaaminen uunissa kypsennettäväksi pannukakuksi osoittautui hyväksi ideaksi, sillä se toimi oikein hyvin. Taikinaan lisäsin keitetyn riisin loput sellaisenaan (120 g) ja keitetyt varhaisperunat kuorittuina ja muusattuina (80 g). Perunamuusia oli 450 grammaa, joten korvasin 4.5 desilitraa maidosta (jota piti olla 6 dl) perunamuusilla ja laitoin maitoa sitten sen jäljelläolevan nestemäärän 1.5 dl. Oikeaksi paistoajaksi tällä setillä osoittautui 30 min, jolloin pinnassa oli jotain ruskistumista havaittavissa. 20 minuutin paistamisen jälkeen ei ollut vielä ruskistunut ollenkaan. Tavalliset, vehnäjauhoista tehdyt pannukakut ruskistan sekä ylä- että alapinnasta paljon ruskeammiksi (tavallisessa jätän leivinpaperin pois ja kaadan taikinan suoraan voidellulle uunipellille), mutta tätä gluteenitonta en uskaltanut paistaa pitempään siksi, koska gluteenittomat tuotteet ovat alttiita kuivumiselle. Alkuperäistä ohjetta viilasin vielä sen verran, että lisäsin uunipellilliseen 50 grammaa sulatettua voita, koska se mielestäni kuuluu pannukakkuun.

Täytteet olin alun perin ajatellut tehdä niin, että sekoitan savulohta maustettuun kermaviiliin ja grillibroileria sekoittaisin maustettuun majoneesiin, mutta en jaksanutkaan tehdä niin. Päätinkin sitten vain tarjota kastikkeet erikseen, mikä oli hyvä idea, koska silloin kukin syöjä sai säädellä kalan/broilerin ja kastikkeen määrää haluamansalaiseksi. Kermaviilikastikkeen tein nyt simppeliksi, jotta nirsoimmatkin voisivat sitä syödä, joten sekoitin vain kermaviilipurkilliseen ½ tl suolaa, 1 tl sokeria ja pikkuisen tuoretta persiljaa takapihalta. Majoneesi taas oli kaupasta ostettu joskus ajat sitten.

Söin näitä pannukakkupaloja sekä savulohi-kermaviilitäytteellä että grillibroileri-majoneesitäytteellä. Lisäksi tällä aterialla syötiin loput eilisestä salaatista. Nautin tästä ateriasta todella paljon. Maistui hyvältä, ja maut sopivat hyvin yhteen. Erityisesti perunamuusin, varhaisperunoiden ja riisin tähteille tämä oli mielestäni oikein nerokas tapa saada käytettyä ne rippeet ja vieläpä gluteenittomasti syöjien tarpeiden mukaisesti. Minua vähän jännitti suuri perunamuusin osuus tässä pannukakussa, että maistuuko se peruna siinä kitkerältä niin kuin keitetty ja jääkaappijäähdytetty keitetty peruna/perunamuusi sellaisenaan maistuu, vai makeutuneelta niin kuin vehnäjauhon ja muusatun perunan kypsennetty tuotos yleensä. Lopputulos oli onnekseni jälkimmäinen. Joko riisijauho tai maissijauho näköjään teki perunamuusille sen saman taian, minkä vehnäjauhokin. Jes!

Olin aikonut tarjota juuri tätä pannukakkua vain suolaisilla täytteillä, mutta syöjät toivoivat myös makeilla täytteillä. Kun kerran tätä pannukakkua vielä jäi, päätin kokeilla. Meillä sattui nyt olemaan tuoreita mansikoita, kuohukermaa ja vaahterasiirappia, joten hyvä makean pannukakun täyte tuli niistä yksinkertaisesti viipaloimalla mansikat, vatkaamalla kerma vaahdoksi (siihen lisäksi makeutus 1 rkl sokeria per 1 desilitra kermaa ja pieni loraus vaniljauutetta, koska tykkään eniten niin) ja latomalla niitä kukin haluamansa määrän pannukakkupalojensa päälle. Hillohan olisi perinteisempi makean pannukakun täyte, mutta hillot meillä oli jo loppu, eikä niitä nyt kaivattukaan, kun oli tuoreita mansikoita ja vaahterasiirappia.

Syöjät sanoivat, että on tosi hyvää. Itse olin tästä gluteenittomasta pannukakusta makeassa kontekstissa samaa mieltä kuin tavallisestakin pannukakusta: jälkiruokana tarjottaessa siinä pitäisi olla paljon sokeria eli 1 desilitra per pellillinen. Uskon, että silloin tämä gluteeniton pannukakku olisi minunkin makuuni täydellinen. Tällainen vähempisokerinen pannukakku mielestäni maistui siltä, että haluaisin sen päälle voita. Samaa mieltä olen ollut tavallisestakin pannukakusta silloin, kun se on tehty sellaisella reseptillä, jossa sokeria tulee pellilliseen korkeintaan 1 rkl jos sitäkään.

Itse asiassa olisinkin voinut syödä vaikka kaiken tämän gluteenittoman pannukakun leipänä voin ja mahdollisesti juuston tai kinkun kanssa, jos sitä olisi sellaiseen käyttöön jäänyt. Jos minun tarvitsisi useinkin valita gluteenitonta ruokaa, voisin tehdä useinkin tällaista gluteenitonta riisi- ja maissijauhoista tehtyä pannukakkua ja syödä sitä leipänä. Maissijauhon maku siinä oli sellainen, että sen huomasin ja se oli mielestäni kiva. Kylmänä tämä pannukakku maistui mielestäni enemmän maissilta kuin lämpimänä, ja suutuntuma tuntui kylmänä rouheisemmalta kuin lämpimänä. Keitetyt pikariisit taikinassa antoivat sitä rouheista suutuntumaa, minkä mielessäni yhdistän juuri leipään, mutta suuremmalla sokerimäärällä eli sillä 1 desilitralla todennäköisesti olisi silti ollut kelpo jälkiruokapannukakku. Tiedän maissijauhon sopivan myös makeaan kontekstiin siitä, että olen joskus tehnyt maissileipää (muistaakseni Martha Stewartin cornbread ohjeella), johon tuli reippaasti sokeria ja siksi se olikin hyvää makeaa.

Täyte tuoreet mansikat+kermavaahto+vaahterasiirappi on mielestäni aivan ihana yhdistelmä. Kyllä se tällaisen epämakean pannukakun kanssakin meni, mutta en tekisi toiste. Olen kuitenkin jatkossa kiinnostunut kokeilemaan samaa gluteenitonta pannukakkuohjetta makeana versiona yksinkertaisesti lisäämällä taikinaan sen 1 desilitra sokeria ja ehkä voisulaa vielä toisetkin 50 grammaa niin, että yhteensä sitä olisi 100 grammaa.

Jatkoa ajatellen kirjaan tämän pannukakun ohjeen muistiin tällaisessa muodossa:

Gluteeniton pannukakku

3 dl (180 grammaa) riisijauhoa

2 dl (100 grammaa) maissijauhoa

2 tl suolaa

1 rkl sokeria

4 munaa

6 dl täysmaitoa, josta osan voi korvata perunamuusilla, jos sitä on tähteenä

50 grammaa voita sulatettuna

(Taikinaan voi upottaa ainakin 120 grammaa keitettyä pikariisiä ja 4 keitettyä varhaisperunaa kuorittuina ja muussattuina, jos niitä sattuu olemaan tähteinä.)

Vispaa käsivispilällä sekaisin kananmunat ja maito (tai maidon ja perunamuusin sekoitus, jos on). (Sekoita tässä vaiheessa mukaan ei-nestemäiset tähteet, jos niitä on.) Sekoita mukaan suola ja sokeri. Sekoita joukkoon riisijauhot ja maissijauhot. Vispaa käsivispilällä tasaiseksi, kunnes ei ole möykkyjä. Vispaa sekaan voisula. Kaada tai levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20-30 min, kunnes pinnassa on ruskistumista. Tarjoa suolaisten täytteiden kanssa, joista hyväksi testattu on ainakin grillibroileri-majoneesitäyte ja savukala-kermaviilitäyte. Jos tätä haluaa tarjota makeiden täytteiden kanssa, suosittelen lisäämään taikinaan sokeria 1 dl sen 1 rkl sijaan ja voitakin voi koittaa lisätä silloin 100 grammaa sen 50 gramman sijaan. Jos kokeilet tätä reseptiä näin, kuulisin mielelläni siitä kommenteissa.