Siirry nakki-makaronilaatikon reseptiin.

Perjantaina minulla oli sellainen tilanne, että jääkaapissani oli tähteeksi jääneitä keitettyjä makaroneja ja uunijuureksia. Sain päähäni tehdä niistä jonkinlaisen muunnelman makaronilaatikosta. Pakastimessani oli nakkeja tyrkyllä kolme kappaletta, joten päätin ympätä nekin mukaan (minulla on siis tapana pitää nakkipaketteja pakastimessa aina – sieltä on suhteellisen helppo irrottaa yksittäisiä nakkeja silloin tällöin ja antaa loppupaketin pysyä jäisenä). Jääkaapissani oli myös avattu smetanapurkki, joka oli avattu viisi päivää aiemmin suklaakakkua varten.

Punnitsin ainekset: makaroneja 337 g, uunijuureksia 100 g, nakkia 80 g, smetanaa 50 g. Suosikkiohjeessani makaronilaatikolle tulee 400 g makaronia (raakapaino, kypsä paino suunnilleen tuplat) kohden 8 dl maitoa ja 2 munaa, joihin sekoitetaan puoli teelusikkaa sulaa. Arvioin tähän tapaukseen tarpeelliseksi, että nestettä tulisi 4 dl ja 1 kananmuna, joihin sekoitetaan 1 maustemitta suolaa.

Loput aiemmalta päivältä jääneet uunijuurekset eli n. 100 g pilkoin aivan pieniksi, ja sekoitin kattilassa olevien kypsien makaronien joukkoon. Pilkoin mukaan myös pakastimesta 3 jäistä nakkia. Sekoitin kaikki siinä kattilassa yhteen. Sitten kaadoin seoksen voideltuun uunivuokaan. Sitten siihen samaan tyhjennettyyn kattilaan kippasin ensin sen smetanapurkin lopun, joka oli jo korkea aika käyttää pois. Koska smetanaa oli 50 g, nestettä tarvittiin vielä 350 g, joten lisäsin 350 g maitoa. Ja yhden kananmunan + 1 maustemitta suolaa. Vispasin kaiken sekaisin, ja kaadoin seoksen uunivuokaan makaroniseoksen päälle. Makaroniseos peittyi juuri sopivasti omaan makuuni. Monissa makaronilaatikko-ohjeissa pintamakaronit jäävät peittymättä ja muuttuvat koviksi uunissa, mutta minä haluan nekin pehmeinä niin, että yksikään makaroni ei ole täysin kuivunut.

Paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta oli ruskistunut. Siihen meni 40 min. Odotellessani ajattelin, että kylläpä vain onkin helppo ruoka, kun ei tarvinnut tänään mitään paistaa eikä keittää.

Maistamisvaiheessa minulle valkeni, että jämiksi jääneiden uunijuuresten jemmaaminen makaronilaatikkoon oli virhe. Vaikka niitä olikin vain 100 g tässä kokonaisuudessa, lantun maku oli liian hallitseva. Maistui siltä kuin olisi makaronilaatikkoa ja lanttulaatikkoa sekoitettu noin 50/50. Kyllä sitä nyt tällä kertaa söin, mutta tiesin heti, että loppuja en saisi lähiaikoina syötyä. Niinpä laitoin loput pakastimeen odottamaan sellaista aikaa, jolloin en ole jo valmiiksi kyllästynyt lantun makuun. Nyt se lanttu oli kunnolla imeltynyt eikä yhtään kitkerä, mutta lanttukiintiöni oli selvästikin jo täynnä tältä erää.

Nakit makaronilaatikossa olivat kyllä toimiva ja helppo ratkaisu. Sitä ideaa voisin hyödyntää toistekin, jos tulee tarvetta käyttää pois keitettyjä makaroneja, mutta ei huvita paistaa jauhelihapakettia, joka pitäisi ensin joko sulattaa tai käydä ostamassa.

Myöhemmin samana päivänä, kun makaronilaatikko oli kunnolla jäähtynyt jääkaapissa, aloin puuhaamaan sitä pakkaseen. Tällä kertaa tein sen näin: Leikkasin makaronilaatikon pieniksi paloiksi, ja siirsin palat leivinpaperiarkin päälle. Sen uunivuoan tyhjennyttyä makaronilaatikon paloista nostin ne palat leivinpapereineen sen uunivuoan päälle, ja leikkasin saksilla ylimääräiset leivinpaperit pois. Sitten kelmua päälle. Tässä vaiheessa näytti tältä, minkä jälkeen vein tämän uunivuoan pakastimeen, joka oli säädetty täysille:

Olen oppinut kantapään kautta, että ne pakastettavat uunilaatikkoruokien palaset kuuluu laittaa leivinpaperin päälle niin päin, että se ruskistuneempi eli kuivuneempi puoli tulee alas leivinpaperia vasten. Aiemmilla vastaavilla pakastuskerroillani se kosteampi puoli on onnistunut vuotamaan nesteitä leivinpaperista läpi, jolloin ruokaa on ollut erittäin vaikea irrottaa jäisenä leivinpaperista. Mutta kuivempi puoli alas -menetelmä on tuottanut helposti irtoavia paloja. Nyt myöhempänä päivänä, kun kaikki tämän makaronilaatikon palaset olivat jäätyneet, irrotin ne leivinpaperista ja siirsin pakastepussiin. Tämän näköistä tuli:

Sieltä pakastepussista varmaan sitten joskus lämmitän itselleni mikrossa pari palasta kerrallaan. Varmasti kelpaa hyvin joskus sellaisena aikana, kun en jaksa kokata enkä ole valmiiksi saanut tarpeekseni lantun mausta.

Tämän ruuan tein siis perjantaina, ja nyt on sunnuntai. Tässä välissä olin kokkaamatta ja muiden tarjoamilla ruuilla. Huomenna taas koittaa paluu omaan ruuanlaittoon. Torstaina tekemäni majoneesin lopuille pitäisi tehdä jotain. Koska se on huomenna jo viisi päivää sitten tehtyä, se pitää varmaan käyttää johonkin sellaiseen ruokaan, missä se kypsennetään läpikotaisin. Tällä hetkellä mielessäni pyörii, että käyttäisin sen jonkinlaiseen Shepherds pie -tyyliseen ruokaan, jossa majoneesin loput tulisivat siihen perunamuusikerrokseen. Maku.fi:n Shepherds pie -ohjeessa perunamuusiin sekoitetaan keltuainen, joten todennäköisesti sopisi myös sen korvaaminen majoneesilla, jossa myös on keltuaista. Muutenkin koko ohje näyttää sellaiselta, johon ainekset löytyvät kotoani ilman kaupassakäyntiä.

Nakki-makaronilaatikon tekisin jatkossa ilman uunijuureksia, eli näin:

Nakki-makaronilaatikko (määrät voi tarvittaessa moninkertaistaa)

400 g keitettyä makaronia tähteeksijääneenä TAI keitä 200 g makaronia kypsäksi

3 nakkia tai halutessa enemmän

4 dl täysmaitoa, josta osan voi korvata kerma-/smetana-/tuorejuusto-/cremefraiche-purkin lopuilla tai tähteeksijääneellä valko-, juusto- tai kermakastikkeella

1 kananmuna

1 maustemitta suolaa

(halutessa mausteita ja/tai juustoraastetta)

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Pilko nakit. Voitele sopivan kokoinen uunivuoka. Sekoita uunivuoan pohjalla kypsät makaronit ja pilkotut nakit. (Samalla voi sekoittaa mukaan myös juustoraastetta, jos haluaa.) Sekoita keskenään kananmuna, maito ja suola (ja halutessa muut mausteet). (Tiskin säästämiseksi sen voi tehdä siinä makaroneilta vapautuneessa kattilassa.) Kaada munamaito makaroni-nakkiseoksen päälle. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (n. 40 min).

Tähteeksi jääneestä makaronista tulee myös hyvä kinkku-makaronilaatikko. Yhdestä sellaisesta tekokerrasta kirjoitin tänne.