Ruisleivitettyjä voissapaistettuja silakkafileitä, perunamuusia persiljalla ja paahdettua munakoisoa

Hyppää reseptiin

Suomalaisen ruoan päivänä päätin tehdä lounaaksi suomalaista ruokaa suomalaisista aineksista. Ensin ajattelin laittaa uuniin paahtumaan suomalaisia vihanneksia:

Kuvassa on suomalainen munakoiso ja suomalaisia palsternakkoja. Tarkoitus oli laittaa uuniin paahtumaan molempia. Palsternakat jätin kuitenkin odottamaan muuta käyttöä, koska uunipelti tulikin täyteen jo tuosta yhdestä munakoisosta:

Munakoisokuutioita menossa uuniin.

Munakoisoja varten sekoitin pikkukupissa ruokalusikallisen sulatettua voita ilman pohjaheraa ja teelusikallisen hunajaa. Sekä voi että hunaja ovat mielestäni huippuja suomalaisia tuotteita, jotka nostavat muiden tuotteiden makuja uudelle tasolle niin yhdessä kuin erikseen. Sekoitin voi-hunajaseoksen munakoisokuutioihin,ripottelin suolaa päälle ja laitoin munakoisopellin uuniin 40 minuutiksi. Silloin ne näyttivät tältä:

Paahdettuja munakoisokuutioita (40 min 200 asteessa)

Muun ruuan valmistumista odotellessani söin osan paahdetuista munakoisokuutioista sellaisenaan. Ne maistuivat mukavan paahteisilta ja hedelmäisiltä. En ollut ennen huomannutkaan, kuinka hedelmäinen maku munakoisossa on.

Silakkafileet olivat suomalaista pakastesilakkaa tämän näköisessä pussissa:

Sieltä otin sulamaan yksittäin pakastettuja silakkafileitä sen verran kuin arvelin minun ja 3-vuotiaani yhdellä aterialla syövän:

Jäisiä silakkafileitä.

Tuoreina myytäviin silakkafileisiin verrattuna nämä pakastesilakkafileet ovat paljon isompia. Tuoreina en ole koskaan nähnyt myytävänä noin isoja. Suuresta koosta tosin seuraa se, että Evira kehottaa rajoittamaan näiden syöntiä:

”Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta. ”

Evira

Linkki Eviran lainaukselle: https://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/kalan-syontisuositukset/index.html

Näiden pakastesilakkafileiden pakkauksessa luki, että jos ne haluaa leivittää, niiden pitää ensin antaa sulaa huoneenlämmössä niin kauan, että pinnat näyttävät kosteilta. Siinä kesti minulla nyt jotain puolesta tunnista tuntiin:

Silakkafileitä sulaneina niin paljon, että pinnat ovat kosteita ja leivitys voi tarttua.

Leivitykseksi sekoitin lautasella 1 dl ruisjauhoja ja 1 tl suolaa. En enää muista, mistä olen niiden suhdeluvun oppinut, mutta tuolla suhdeluvulla olen kuitenkin tehnyt jo vuosia. 1900-luvun alun Kotiruoka-kirjassa tosin samaan jauhomäärään tuli suolaa 1 rkl, mutta ehkä siihen aikaan oltiin totuttukin suolaisempaan ruokaan.

1 dl ruisjauhoja, joihin on sekoitettu 1 tl suolaa. Kierittelin silakkafileet tässä seoksessa ennen paistamista.

Ruisjauho-suolaseoksessa molemmin puolin kieritellyt silakkafileet paistoin voissa. Lisäksi tein perunamuusin, jota varten keitin jauhoisia perunoita, survoin ne ja sekoitin näppi- ja suutuntumalta täysmaitoa, voita ja suolaa. Niiden määrät suhteessa perunan määrään ovat minulla nyt ja yleensäkin maistelun perusteella samaa luokkaa kuin silloin, kun olen noudattanut ainesosien suhteissa tätä Valion ohjetta: https://www.valio.fi/reseptit/perunamuusi/

Niinpä, jos haluaisin kirjoittaa tästä koko ateriasta ihan reseptin auki, kirjoittaisin sen näin:

Ruisleivitettyjä silakkafileitä, perunamuusia ja paahdettua munakoisoa

Silakkafileet:

200-400 g silakkafileitä

1 dl ruisjauhoja

1 tl suolaa

voita paistamiseen

Jos silakkafileet ovat pakastettuja, ota ne sulamaan huoneenlämpöön noin tunti ennen ruuanvalmistusta. Sekoita keskenään ruisjauhot ja suola. Kierittele silakkafileet (jos pakastettuja, on oltava tässä vaiheessa vähintään niin paljon sulanut, että pinnat ovat kostuneet) ruisjauho-suolaseoksessa. Paista silakkafileet voissa molemmin puolin ruskeiksi.

Perunamuusi:

700 g jauhoisia perunoita

vettä keittämiseen niin, että perunat peittyvät

n. 2½ dl täysmaitoa

25 g voita

1 tl suolaa

(halutessa ja jos on: tuoretta persiljaa)

Kuori perunat. Keitä ne kypsiksi vedessä joko kokonaisina tai paloiteltuina. Kaada keitinvesi pois. Survo perunat perunasurvimella. Sekoita mukaan maito, voi ja suola. (Tässä vaiheessa voi vatkata sähkövatkaimella tasaiseksi jos haluaa, mutta itse en pidä sitä tarpeellisena.) Lisää halutessasi perunamuusiin persiljaa.

Paahdetut munakoisot

1 munakoiso

1-2 rkl voita

1 tl hunajaa

suolaa

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sulata voi esim. mikrossa tai kattilassa hellalla. Kuutioi munakoiso. Levitä munakoisokuutiot leivinpaperoidulle uunipellille. Nyppäise voisulan pinnasta lusikalla pois valkoiset herapalaset. Kaada voisulaa varovasti toiseen kuppiin niin, että pohjalla oleva hera ei tule mukaan, koska hera herkästi aiheuttaa palaneen maun paahdettaviin ruokiin. (Heran voi säästää ja laittaa jääkaappiin muuta tarkoitusta varten.) Sekoita herattomaan voisulaan hunaja. Kaada seos munakoisokuutioiden päälle, ja sekoita tasaiseksi. Ripottele suolaa päälle. Paahda 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes munakoisokuutiot näyttävät paahtuneilta (n. 40 min).

Perunamuusia, lihamureketta ja paahdettuja avomaankurkkuja

Jääkaapissani oli kesäkurpitsoita ja avomaankurkkuja. Ensin ajattelin tehdä paahdettuja kesäkurpitsoita, mutta sitten katsoin avomaankurkkujen olevan vanhemman näköisiä, joten päätin kokeilla paahtaa ne. Leikkasin avomaan kurkut lohkoiksi, levitin ne leivinpaperin päälle pellille, ja laitoin päälle öljyä ja suolaa. Paistoin 225-asteisessa uunissa tilannetta seuraten.

45 minuutin paahtamisen jälkeen totesin, että alapinnat meinaavat palaa, joten otin pois. Yläpinnat eivät olleet vielä ruskistuneet, ja olivat pehmeitä helpostimuusaantuvia. Maku oli mielestäni hyvin samankaltainen kuin paahdetulla kesäkurpitsalla, mutta ehkä miedompi. Ruskistuneet alapinnat maistuivat aika lailla lohkoperunoiden paistopinnoilta. Lihamurekkeen ja perunamuusin kanssa samassa haarukallisessa syödessä maistui hyvin paljon suolakurkulta hyvällä tavalla. Vaikka alapinnat eivät ruskistuneetkaan, sanoisin silti näistä paahdetuista avomaan kurkuista että JATKOON 🙂

Perunamuusin tein kurkkujen ollessa uunissa. Keitin kuoritut perunat vedessä kypsiksi, kaadoin veden pois, survoin perunat. Lisäsin näppituntumalta täysmaitoa, voita ja suolaa, sekoitin tasaiseksi, ja maistoin, tuliko sopivaa. Tuli, joten oli valmista. Lihamurekkeet lämmitin mikrossa pakastimesta. Kyseisestä lihamurekesatsista kirjoitin aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Mielenkiintoista, että sama lihamureke, joka tuoreeltaan maistui liian suolaiselta, ei nyt maistunut enää edes suolaiselta. Nyt perunamuusin kanssa syödessäni jopa koin tarpeelliseksi lisätä siihen suolaa lautasellani. Jännää, miten maut elää pakkasessakin…

Tonnikala-perunavuokaa pecorinolla, basilikalla ja tomaatilla, sekä tuoreita sämpylöitä

Leivoin tänään tuoreita sämpylöitä: https://ruokaideat.com/2019/08/16/itsetehdyt-sampylat/

Söin niitä tänään lounaalla voin kanssa. Lounasta varten lämmitin myös mikrossa pakkasesta tylsän makuista tonnikala-perunavuokaa, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/02/tonnikala-perunavuokaa-ja-kirsikka-porkkanaraastetta/

Tylsän maun piristeeksi peitin tonnikala-perunavuoan raastetulla pecorinojuustolla ja tuoreella basilikalla, ja otin aina samaan haarukalliseen mukaan tuoretta tomaattia. Ihan ruualta maistui niin syötynä, eikä enää vain tylsältä ruualta. Mutta tämän aterian stara oli ehdottomasti ne tuoreet sämpylät voin kanssa <3

Itsetehdyt sämpylät

Tänään sain inspiraation leipoa sämpylöitä. Leivoin ne reseptillä, jonka olen muokannut oman makuni mukaiseksi tämän ohjeen perusteella: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/104817/S%C3%A4mpyl%C3%A4t/

Oman makuni mukainen resepti tässä:

Sämpylät

5 dl täysmaitoa

50 g hiivaa

1 rkl sokeria

1/2 rkl suolaa

12 dl vehnäjauhoja, josta osan voi korvata hiivaleipäjauholla (minulla loppui vehnäjauho kesken, joten viimeiset 3 dl tuli hiivaleipäjauhona maun siitä kärsimättä)

50 g voita sulatettuna

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi kattilassa levyllä miedolla lämmöllä. Liuota siihen hiiva. Sekoita joukkoon sokeri ja suola. Lisää vähitellen jauhot taikinaan sekoitellen. Lopussa sekoita taikinaan sulatettu voi sen lämpöisenä, että se on sula, mutta ei niin kuuma, että se polttaisi kädet.

Jätä taikina peitettynä kohoamaan kulhoonsa puoleksi tunniksi. Sen jälkeen vuoraa kaksi leivinpeltiä leivinpaperilla. Muotoile taikinasta leivinpaperoiduille pelleille jonkinlaisia sämpylää muistuttavia muotoja. Jätä kohoamaan pelleille vartiksi. Sillä aikaa lämmitä uuni 225 asteeseen.

Paista kohonneet sämpylät 225-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia.

Nämä ovat mielestäni tosi hyviä <3

Kuohkea suklaapiirakka parapähkinäpohjalla

Tämä resepti on kirjasta Ruokasuosikit suklaa (Parragon Books Ltd, suomennos Saara Toivonen 2008). Tämä on sen kirjan sivulla 22 nimellä Kuohkea suklaapirakka. Samannäköisiä näkee usein myös nimellä Suklaamoussekakku. En tiedä, mikä ero niillä on vai onko mikään. Nimestä riippumatta, tämä on mielestäni aivan mahtava herkku. Alla resepti muokattuna omaan makuuni. Muokkauksilla omaan makuuni tarkoitan tässä yhteydessä, että olen lisännyt sokerin, voin ja kerman määriä alkuperäisestä.

Kuohkea suklaapiirakka

Pohja:

225 grammaa parapähkinöitä

4 rkl sokeria

4 rkl voita sulatettuna

Täyte:

2 1/4 dl täysmaitoa (225 grammaa)

3 tl liivatejauhetta

1½ dl sokeria (128 grammaa)

2 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina

225 grammaa tummaa suklaata karkeasti pilkottuna

1 tl vaniljauutetta

2 dl kuohukermaa (200 grammaa)

Tee ensin pohja. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Jauha parapähkinät jauheeksi. Tähän voi käyttää esimerkiksi monitoimikonetta tai tehosekoitinta. Sekoita joukkoon sokeri ja sulatettu voi. Levitä seos pyöreän voidellun piirakkavuoan (halkaisija 23 cm) tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 8-10 minuuttia tai kunnes pohja on ruskistunut. Siirrä jäähtymään.

Seuraavaksi tee täyte. Kaada maito sellaiseen kulhoon, joka kestää kuumuutta. Ripottele liivatejauhe pinnalle. Anna liivatejauheen turvota pari minuuttia. Siirrä kulho kiehuvan vesikattilan ylle. Sekoita joukkoon puolet sokerista, munankeltuaiset ja suklaa. Sekoittele miedolla lämmöllä 4-5 minuuttia, kunnes liivatejauhe on liuennut ja suklaa on sulanut. Ota pois vesihauteesta. Sekoita mukaan vaniljauute, ja sekoita tasaiseksi. Siirrä jääkaappiin kiinteytymään 45-60 minuutiksi.

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi, ja sekoita se suklaaseokseen. Vatkaa munanvalkuaiset ilmaviksi puhtaassa rasvattomassa kulhossa. Lisää jäljelläolevasta sokerista 2 tl ja vatkaa kovaksi. Sekoita mukaan loput sokerista. Sekoita munanvalkuais-sokeriseos suklaaseokseen. Kaada täyte piirakkapohjalle. Siirrä jääkaappiin hyytymään. Hyytymisessä kestää 3-4 tuntia, mutta maku tasaantuu, kun malttaa odottaa vähintään yön yli.

Loput laitoin nyt pakkaseen:

Ylläolevassa kuvassa on suklaapiirakan palaset leivinpaperoidun uunivuoan päällä menossa pakkaseen. Koko homman päälle laitoin vielä kelmua. Jäätymisen jälkeen siirrän palatpakastuspussiin. Sieltä voi sitten ottaa sulamaan niin monta palaa kuin kerralla haluaa. Mikrosulatusta tämä piirakka ei kestä, vaan silloin tulee valuvaa.

Päivitys 16.8.2019:

Allaolevassa kuvassa suklaapiirakan jäätyneet palaset siirrettynä pakastuspusseihin:

Pakastuspusseihin meni yksi vähemmän kuin siihen leivinpaperoituun uunivuokaan pakastumaan. Siihen on syy 😀