Kana-riisilaatikko

Tänään lounaaksi lämmitin itselleni pakkasesta annoksen kana-riisilaatikkoa. Lisukkeeksi viipaloin kurkkua, kun en jaksanut nyt muutakaan askarrella. Olin tehnyt ison uunivuoallisen kana-riisilaatikkoa pari kuukautta sitten ja pakastanut annospaloina. Silloin minulla oli iso määrä keitettyä riisiä, jonka halusin jatkojalostaa. Teki mieli silloin tehdä munamaitopohjaista kana-riisilaatikkoa, mutta en löytänyt sellaista ohjetta netistä. Aloin sitten kehitellä omaani. Lopputuloksesta tuli mielestäni niin hyvä, että kirjoitin reseptin ylös:

Kana-riisilaatikko
1 kg keitettyä riisiä (punnittu kypsänä, raakana n. 330 grammaa eli 3 3/4 dl)
500 g broilerin paistisuikaleita + voita paistamiseen
Broilerisuikaleiden mausteseos: 1 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista), 1 tl curryjauhetta, muutama ripaus sokeria, ripaus valkosipulijauhetta, ripaus rakuunaa
1 kanaliemikuutio (minulla se oli itsetehty pakkasesta, mutta voi korvata kaupan liemikuutiolla, joita voi laittaa tähän 1-3 kpl riippuen siitä, kuinka voimakkaista mauista pitää)
1 litra täysmaitoa
2 kananmunaa
Munamaitoon: 2 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista)
Pinnalle: muutama pieni voinokare
Ruskista broilerisuikaleet voissa (valurautapannulla). Laita levy pois päältä, sekoita broilerin mausteseos kipossa ja kaada se broilerien sekaan. Sekoittele muutama minuutti. Sulata sekaan kanaliemikuutio ja sekoita, kunnes on tasaista. Sekoita mukaan kypsät riisit. Kaada seos isoon voideltuun uunivuokaan. Sekoita tyhjennetyssä paistinpannussa munat, maito ja 2 tl suolaa(, jos kanaliemi ei ole suolaista). Kaada vuokaan kana-riisiseoksen päälle. Laita päälle muutama pieni voinokare. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut. Sitten siirrä vuoka alatasolle ja laske lämpö 175 asteeseen. Paista yhteensä 1 tunti. Anna vetäytyä pöydällä 15 min.

Maidon määrä näytti alun perin olevan aivan liian iso, ja tuoreeltaan laatikko oli ehkä löysempi kuin sen pitäisi olla. Nyt pakastettuja annoksia lämmittäessäni olen kuitenkin todennut, että riisin jäähtyessään imettyä lisää nestettä maidon määrä on juuri sopiva. Siitä tulee ruualle sopiva mehevyys ja pehmeys, ja se sama riisipuuromainen suutuntuma, josta pidän joulupuurossakin. Curryn maku tuntuu pakastimessa vahvistuneen, joten en suosittele tuota currymäärää sellaisille, jotka eivät yhtään pidä curryjauheen mausta.

Reseptissäni lukeva ”kanaliemikuutio pakkasesta” tarkoittaa minulla kotitekoista tiukkahyytelöistä kanaliemikuutiota, jota käytän yleensä vastaamaan 1 litraa kanalientä. Teollisia kanaliemikuutioita, kuten Maggi yms. käytetään yleensä litraan kaksi kappaletta, joten niitä varmaan tähänkin reseptiin menisi kaksi kappaletta (niistä muuten suolaa tulisi n. 1 tl). Minun nyt käyttämälläni kanaliemimäärällä kanaliemen maku on lopputuloksessa sen verran selvä, että yhtään enempää kanalientä en tähän ruokaan käyttäisi.

Minun tämänhetkiset kanaliemikuutioni pakkasessa eivät satu olemaan varta vasten keitettyjä, vaan enemmänkin ruuanlaiton sivutuote, joka nyt vain toimii hyvin kanaliemikuutiona. Puolisoni on joskus marinoinut broilerin siipiä ja paistanut siivet marinadissaan, jolloin se jäljelläoleva marinadi on ollut voimakkaan kanaliemen makuista. Olen sen vielä ollessa kuuma kaatanut sen tiheän siivilän läpi kippoon ja siirtänyt jääkaappiin. Jääkaapissa tiukaksi hyytelöksi jähmetyttyään olen kipannut sen tiukan hyytelön leivinpaperoituun uunivuokaan, leikannut siitä palasia (ehkä n. 1 rkl per pala) ja asettanut palaset siihen leivinpaperoituun uunivuokaan niin, että ne eivät koske toisiinsa. Kelmua vielä päälle ja pakkaseen. Sitten kun ovat jäätyneet, olen irrottanut kanaliemikuutiot leivinpaperista ja siirtänyt pakasterasiaan, jonka kanteen olen teipannut tarkan tuoteselosteen pakastuspäivämäärineen ja ainesosineen. Sitten kun nämä kanaliemikuutiot ovat loppuneet pakkasesta eikä uusia itsestään vaikuta olevan tyrkyllä, keitän varmaan kanaliemikuutiot kokonaisesta broilerista tai kanasta eli keitän linnun kypsäksi ja keitän keitinliemen kokoon kanaliemikuutioiksi, jotka kylmänä hyytelöityvät tai eivät. Jos eivät hyytelöidy, pakastan jääpalarasioissa. Jos taas hyytelöityvät, leikkaan vain paloja samalla tavalla kuin ennenkin.

Kana-pastavuokaa, porkkanaviipaleita ja kylmää mustikkapuuroa

Hyppää reseptiin: Mustikkapuuro, Kana-pastavuoka

Tänään lounaaksi lämmitin pakastimesta annoksen kana-pastavuokaa. Tein ison määrän kana-pastavuokaa joskus ehkä pari kuukautta sitten, kun oli tähteeksi jääneitä paistettuja broilerin suikaleita ja Arla Tolkuton Cheddar -juustoa, jotka halusin johonkin käyttää pois. Söin siitä silloin yhden annoksen ja pakastin loput annospaloina.

Käytin kana-pastavuoan valmistamiseen tätä Googlella löytämääni reseptiä: http://www.kraftcanada.com/recipes/cheesy-chicken-pasta-bake-183922

Sivustoni https://convertrecipe.com mukaan reseptin ainekset menevät eurooppalaisissa mittayksiköissä näin:

220 g long ziti pasta, uncooked, broken in half
⅔ dl (57 g) butter
1 red pepper, chopped
1 small onion, chopped
1 clove garlic, minced
9 ½ dl tightly packed baby spinach leaves
⅔ dl (32 g) flour
4 ¾ dl (490 g) milk
4 ¾ dl shredded rotisserie chicken
4 ⅛ dl Cracker Barrel Shredded Old Cheddar Cheese, divided

Tuosta reseptistä katsoin pastan (käytin pennepastaa, koska sitä löytyi kaapista), voin, jauhon ja maidon määrät tarkalleen. Muiden ainesosien suhteen noudatin omaa fiilistä ja sitä, minkä verran sattui olemaan. Pinaattia käytin vain yhden kourallisen, ja pilkoin pinaatit pieniksi, koska en halunnut ruokaan isoja määriä kokonaisia pinaatin lehtiä, niin kuin ohjeessa oli. Broileria laitoin sen verran kuin suikaleita sattui olemaan jäljellä – ehkä jotain 100-200 g – ja pilkoin aivan pieniksi. Juustoakaan en laittanut läheskään noin paljon, vaan ehkä 100-200 g sitäkin (loput kyseisestä juustopaketista menivät pizzaan joskus myöhempänä ajankohtana). Juustoa en ripotellut erikseen päälle ollenkaan, koska olen oppinut, että en vain pidä kovista pintajuustoista, joita ei ole sekoitettu kastikkeeseen. Kastikkeeseen laitoin mukaan myös yhden kotitekoisen kanaliemikuution pakkasesta, koska oli sellainen fiilis.

Tämä oli hyvää ja jotenkin sellaista lohturuokamaista. Pinaatista tuli ruokaan aika selvä vihreän vihanneksen maku, joten olen tyytyväinen, etten laittanut sitä niin paljon kuin ohjeessa neuvottiin. Lisäksi pilkoin eiliseltä jääneet porkkanatikut ohuiksi viipaleiksi ja söin niitä lisukkeena. Loput porkkanaviipaleet käytän varmaan jollakin muulla tavalla myöhemmin. Paistettuina olisivat varmaan hyviä ja nopeasti kypsyviä, koska ovat niin ohuiksi leikattuja.

Jälkiruuaksi otin lapsen jääkaappiin jättämän kaurapuuroannoksen loput. Annoksessa oli mukana pieniä mustikkatahroja mustikoista, jotka lapsi oli jo noukkinut suihinsa. Niinpä päätin tehdä siitä itselleni kylmän mustikkapuuron sekoittamalla mukaan lusikallisen mustikkahilloa ja maitoa. Olipas hyvää!

Kylmä mustikkapuuro kaurapuuron jämistä.

Kylmä mustikkapuuro kaurapuuron tähteistä (1 annos)
kylmää kaurapuuroa
täysmaitoa
mustikkahilloa (tai halutessa muuta makeaa hilloa mitä löytyy)
Sekoita kylmään kaurapuuroon sen verran maitoa, että seokseen on helppo sekoittaa muutakin. Sekoita mukaan mustikkahilloa sen verran, että seos värjääntyy selvästi. Parhaimmillaan hetinautittuna.

Kana-pastavuoka tähteeksi jääneistä kypsistä kanasuikaleista
220 g pastaa (raakapaino, esim. pennepastaa)
100-200 g kypsää broilerinlihaa esim. tähteeksijääneitä paistettuja broilerinsuikaleita, tarvittaessa pienennettyinä (tai paista 200-300 raakoja broilerisuikaleita kypsäksi)
100-200 g juustoraastetta (käy kaikki raastettavat juustot mitä löytyy ja mistä tykkää)
1 punainen paprika, jos on
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
halutessa kourallinen tuoretta pinaattia, jos on
50 g voita + 1 rkl lisää paistamiseen
30 g vehnäjauhoja
5 dl täysmaitoa
1 kanaliemikuutio, jos on
Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Silppua paprika, sipuli, valkosipuli ja pinaatti, ja paista ne kypsiksi ruokalusikallisessa voita. Voitele uunivuoka. Sekoita siinä keskenään kypsä pasta, kasvikset ja broilerinlihat.
Kuumenna kattilan pohjalla 50 g voita. Sekoita siihen vehnäjauhot, ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Lisää seokseen vähitellen maito, ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan pohjia myöten sekoittaen. Ota kattila pois levyltä. Sekoita mukaan kanaliemikuutio ja juustoraaste. Sekoita, kunnes ne ovat sulaneet ja seos on tasainen. Kaada seos vuokaan pastaseoksen päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä (noin puoli tuntia). Sopii pakastettavaksi.

Risottoa, broilerisuikaleita ja uunijuureksia

Eilisen broilerisuikaleita oli jäljellä vielä tänään päivällisaikaankin. Tällä kertaa juolahti mieleeni syödä loput risoton ja uunijuuresten kanssa, joihin molempiin sattui olemaan ainekset kotona. Uunijuureksia olen tehnyt usein, mutta risottoa tein nyt ensimmäistä kertaa.

Ensin hoidin uunijuurekset uuniin. Juureksina minulla oli tällä kertaa punajuuria ja porkkanoita. Olisin voinut laittaa myös lanttua, selleriä ja palsternakkaa, jos olisi ollut, mutta ei tällä kertaa ollut. Viimeiset nahistuneet lantun ja sellerin palaset olin juuri vastikään upottanut hernekeittoon.

Silloin kun käytän uunijuureksiin punajuuria, koen olennaisimmaksi sen, että punajuurista haihdutetaan ylimääräinen neste pois, koska punajuurista helposti jää jäljelle melkoinen lammikko. Tällä kertaa toteutin tämän paistamalla punajuuri- ja porkkanapaloja (voisulan, hunajan, suolan ja yrttimausteiden kanssa) 250 asteessa isossa metallivuoassa välillä sekoitellen niin kauan, kunnes vuoasta oli irtonesteet haihtuneet. Sitten laskin lämpötilan 200 asteeseen ja aloin puuhastelemaan risoton parissa. (Jos taas olisin laittanut mukaan lanttua, silloin olisin pyrkinyt pitämään todella matalaa lämpötilaa mahdollisimman pitkään, jotta lantun kitkeryys muuttuu aromaattiseksi makeudeksi. Siitä ehkä postaus joskus myöhemmin.)

Risoton tein tällä ohjeella: https://www.soppa365.fi/reseptit/pastat-ja-risotot/risoton-perusohje

Ohjeen mukaan ”Riisissä saa olla vielä hieman puruvastusta jäljellä. Kypsä risotto on löysähköä, ja riisinjyvät ovat vielä erillään.”. Minä varmaan kypsensin liian kauan, koska puruvastusta ei jäänyt, ja lautasellesiirtämisvaiheessa riisinjyvät jo tarttuivat toisiinsa. Silti pidin nyt tässä risotossa erityisesti siitä pehmeästä suutuntumasta, joten ehkä en sitä puruvastusta halunnutkaan, niin kuin en välitä al dente pastoistakaan.

Vielä kattilassa ollessaan risotto oli löysähköä ja silloin maistui miedosti parmesaanilta, mutta siinä vaiheessa kun sain siirrettyä annoksen lautaselleni, löysyys oli mennyt ja maku oli sellaisenaan lähinnä neutraali. Mutta broilerisuikaleiden kanssa yhdessä syötynä risotto oli oikein hyvää ja toi broilerista makuja paremmin esille, umamia kun risottoon kanaliemestä tuli. Suutuntuma oli oikein mukava ja sopi hyvin näiden viimeisten tähdebroilerien pariksi. En ole kuitenkaan varma, tuleeko risottoa tehtyä uudestaan, koska siinä on kattilan ääressä seisoskelua aika paljon, enkä varma onko lopputulos kuitenkaan sen vaivan arvoista. Mutta kyllähän tuo risotto perus sellaisenaan keitetyt riisit voittaa mennen tullen, jos ei erillistä kastiketta ole, ja tällä kertaa ei ollut.

Tämän aterian ehdoton stara olivat kuitenkin ne uunijuurekset. Ne olivat hauskan käpristyneitä ja kiiltäviä. Tällä kertaa laitoin niihin hunajaa reilulla kädellä, eli isoon melkein pellin kokoiseen metallivuokaan taisi mennä 3 rkl. Ihanan makeita ja maukkaita tuli. Taidanpa laittaa jatkossakin reilusti hunajaa. Joskus laitan hunajan sijaan siirappia, mutta tällä kertaa teki mieli juuri hunajaisia uunijuureksia, joten niitä sitten tein.

Tähteeksi jäi tällä kertaa risottoa ja uunijuureksia. Niitä voisin syödä huomenna lounaaksi ihan kasvisruokana ja raastaa vaikkapa loput parmesaanit päälle tai miksei muutkin juustot, mitä löytyy. Risottoa todennäköisesti jää vielä sen jälkeenkin, joten pitää kehitellä niille vielä joku muukin käyttötapa. Joskus olen kuullut italialaisten tekevän tähderisotoista jotain friteerattuja palleroita. Pitäisikin ehkä tutustua siihen asiaan enemmän. Olisi varmaan hyvää.

Broilerin suikaleita, lohkoperunoita ja kylmää kastiketta

Kaupassa oli tarjous 5 pakettia broilerin fileesuikaleita kympillä. Ensimmäisenä tuli mieleen syödä niitä riisin kanssa jossain muodossa, mutta lapseni söi riisiä broilerikastikkeen kanssa jo tänään koulussa, joten koin parhaaksi kehitellä nyt jotain eri ruokaa. Ja onneksi kehittelinkin. Rapeat paahtuneet perunat, ihana kastike ja miedosti maustetut suikaleet upposivat nyt oikein hyvin!

Päädyin pakastamaan paketeista kaksi ja paistamaan heti loput. Kaupassa sattui olemaan myös 4 purkkia smetanaa alennuksessa, joten päätin hyödyntää nekin samaan ruokaan. Lisäksi tarvitsi enää perunoita, joita jääkaapissani olikin jo. Ehkä olivat olleet siellä jo liiankin kauan, koska olivat alkaneet jo vähän itääkin. Noh, idut ja kuoret pois ja menoksi vaan. Lopputuloksena syntyi oikein maukas ateria, johon sain kivasti upotettua useampaa pian pilaantuvaa tuotetta.

Ensimmäisenä laitoin tulemaan kylmän kastikkeen smetanasta. Kippasin kulhoon kaikki 4 smetanapurkkia. (Ei niitä kaikkia kerralla syödä, mutta tiedän lopputuloksena syntyvälle kastikkeelle muitakin käyttötarkoituksia.) Sekaan puristin jääkaapissa lojuneesta pienestä sitruunapalasta mehut sekä mausteita fiiliksen mukaan. Kylmiin kastikkeisiin laitan yleensä jotain hapanmaitotuotetta, sokeria, suolaa ja loput tilanteen mukaan. Sipulijauhetta laitan lähes aina, niin myös nyt. Tällä kertaa meni mukaan myös curryjauhetta, inkiväärijauhetta ja rakuunaa. Mitään en mitannut, vaan näppituntumalla vain heittelin. Curryjauheen tapauksessa laitoin tällä kertaa sekä kaupan valmista curryjauhetta että itsetehtyä currymausteseosta, joka tehtiin pääsiäisen tähderuokaa varten tällä ohjeella ja jota todellakin voin suositella: https://www.taste.com.au/recipes/coconut-lamb-curry/4eb01aa1-5166-4470-9347-3587a5a5bafb

Kun kastike oli sekoitettu ja siirretty jääkaappiin maustumaan, oli aika hoitaa perunat uuniin. Kuorin ja pilkoin perunoita ehkä puolisen kiloa. Olen joutunut oppimaan kantapään kautta, että perunoita ei saa olla pellillä liikaa, muuten ne eivät rapeudu. Aina vain joudun muistuttamaan itseäni, että perunat eivät saa koskea toisiinsa. Leikkasin osan tikuiksi ja osan lohkoiksi. Sitten siirsin perunat voidellulle matalareunaiselle uunipellille. Lorotin päälle ruokalusikallisen öljyä, ripottelin päälle teelusikallisen suolaa ja sekoitin. Sitten uuniin 200 asteeseen ensin 20 minuutiksi. Siinä vaiheessa oli jo kuumaan peltiin koskevat puolet ruskistuneet, joten oli aika kääntää perunat toisin päin. Sitten takaisin uuniin, jotta toisetkin puolet ruskistuvat ja rapeutuvat. Tällä kertaa olivat uunissa vielä 20 min lisää, jolloin osa ehti palaa, joten pitääpä muistaa seuraavalla kerralla kurkata sinne 10 min aikaisemmin. Toisaalta silti kaikki meni tällä kertaa. Uunista ottamisen jälkeen sitten heti ripottelin vähän suolaa vielä päälle.

Perunoiden ollessa uunissa valmistin broilerin suikaleet. Ensin sekoitin kipossa mausteseoksen. Vakioni on, että suolaa laitan teelusikan per puoli kiloa lihaa. Eli tällä kertaa, kun paistoin 750 g broilerin suikaleita, laitoin suolaa 1.5 tl. Lisäksi laitoin näppituntumalla sokeria, paprikajauhetta, curryjauhetta, sipulijauhetta ja valkosipulijauhetta. Mausteet sekaisin kipossa ja sitten pannu kuumaksi. Ruskistin suikaleet valurautapannulla reiluhkossa määrässä voita, lisäsin mausteseoksen ja paistoin sekoitellen vielä muutaman minuutin. Valmista tuli.

Syömisvaiheessa totesin, että kylläpäs tulikin hyvää! Idea tästä kokonaisuudesta pitikin heti tulla kirjoittamaan ylös. Kuvassa olevalla lautasella ei ole kaikki mitä söin, vaan otin kaikkea lisää. Toiselle lautaselle otin loput salaatit joltakin edelliseltä päivältä. Salaatissa oli aiemmin vielä kurkkua, paprikaa ja päärynääkin, mutta joku oli jo noukkinut ne suihinsa, mutta kelpasi minulle tällä kertaa pelkät salaatinlehdet ja pinaatitkin. Ne imivät mukavia makuja pääruokalautaselta, joten oikein hyvin maistuivat.

Tähteeksi tältä aterialta jäi sitä kylmää kastiketta sekä niitä kypsiä maustettuja broilerin suikaleita. Molempia tein tarkoituksella enemmän kuin kerralla syödään, koska tykkään tähteiden antamista oikoteistä seuraavien päivien ruokiin. Huomenna haluankin syödä lounaaksi kanasalaatin. Jääkaapissani on ruukku salaattia, joten se yhdistettynä kypsiin broilerisuikaleisiin ja siihen kylmään kastikkeeseen, joka todennäköisesti vain paranee huomiseen mennessä, on jo hyvä pohja kanasalaatille. Lisäksi näyttää kotoa löytyvän kurkkua, paprikaa ja banaania, joten niitä varmaan kanasalaattiin menee myös, ellei joku muu ehdi syödä niitä pois ennen lounasta. Todennäköistä kyllä on, että lapset popsivat banaanit suihinsa, mutta menee nyt kanasalaatti ilmankin.