Avainsana: herukka

Punaherukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Punaherukkamehu pakastemarjoista.

Pakastimessa oli paljon viime vuonna pakastettuja punaherukoita ja jääkaapista oli mehut loppu, joten teki mieli keittää pakastepunaherukat mehuksi. Mehu onkin suosikkitapani käyttää punaherukat eli punaviinimarjat: silloin saa siivilöityä huonon makuiset ja huonon suutuntumaiset osat pois sekä laimennettua ja makeutettua mehun sopivan makuiseksi. Olen tehnyt mehua punaherukoista sekä kylmäpuristamalla että keittämällä, ja todennut keittämällä tulevan paljon parempaa. Kylmäpuristaessa punaherukoista tulee esille kitkeriä ja jopa metallisia makuja, kun taas keittäminen tuo punaherukoista esille hienoja aromaattisia ja raikkaita makuja. Keitetty punaherukkamehu kuuluu mielestäni ehdottomasti niihin mehuihin, mitä kannattaa tehdä, jos aineksia on. Punaherukkamehun teen keittämällä samalla tavalla riippumatta siitä, olivatko marjat pakastemarjoja vai tuoreita. Keitän mehun punaherukoista samalla tavalla kuin muistakin marjoista: Laitan marjat kattilaan, peitän kylmällä vedellä, kiehautan, keitän 10 minuuttia, siivilöin. Lähiaikoina kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan sopivaksi hyvissä ajoin, jotta maut ehtivät tasaantua, kun taas kuumana juotavat mehut voin laimentaa ja makeuttaa vasta juuri ennen käyttöäkin.

Punaherukkamehu keittämällä

punaherukoita (pakastettuja tai tuoreita)

vettä

Laita punaherukat riittävän isoon kattilaan, jossa on paljon tilaa kuohumiselle. Punaherukoista ei tarvitse perata ensin pois oksia tai muita punaherukkapensaan roskia. Jos punaherukat ovat pakastettuja, ne on parasta laittaa kattilaan jäisinä ja peittää heti kylmällä vedellä, koska silloin maku säilyy parhaiten.

Lisää kattilaan kylmää vettä sen verran, että marjat peittyvät. Kun veden laskemisen on lopettanut, pakastemarjat voivat nousta pintaan, mutta se ei haittaa.

Kiehauta. Muodostuvaa vaahtoa voi nostaa lusikalla pois, mutta se ei ole välttämätöntä. Kun on kiehahtanut, keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia.

Ota sopivan kokoinen tiheä siivilä ja sen alle riittävän kokoinen kattila mehun valumista varten. Jos haluaa täysin kirkasta mehua, voi vuorata siivilän harsokankaalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada marjat mehuineen siivilään. Anna mehun valua rauhassa siivilän läpi alla olevaan kattilaan. Jos mehusta haluaa kirkasta, marjoja ei kannata tässä vaiheessa painella. On hyvä antaa mehun valua rauhassa noin puoli tuntia, kunnes mehua ei enää valu eikä tipu.

Siivilän läpi valunut mehu on punaherukkamehutiivistettä. Punaherukkamehutiivisteen laimennan yleensä suhteessa 1:6, eli 1 osa punaherukkamehutiivistettä ja 6 osaa vettä. Sopivaksi laimennettuun mehuun sekoitan sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua, eli 100 grammaa (noin 1 1/5 dl) per litra. Kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan valmiiksi kannuun, ja annan mehun tasaantua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin, mieluiten yön yli.

Punaherukkamehutiivistettä voi säilyttää joko jääkaapissa tai pakastimessa. Jos haluaa säilyttää pitkään (viikkoja tai yli) ja haluaa mehun säilyvän saman vahvuisena ja saman makuisena, suosittelen pakastamaan mehut tiivisteinä pienehköissä pakastusrasioissa tai -pulloissa. Punaherukka on hapan marja, joten punaherukoista tehty mehu voi säilyä jääkaapissa tiiviisti suljetussa puhtaassa astiassa homehtumatta kuukausiakin, mutta maku yleensä kuukausien jääkaappisäilytyksen aikana voimistuu ja raikkaus voi kadota. Jos haluaa säilyttää pitkään jääkaapissa, silloin kannattaa kuoria pois kaikki vaahdot, mitä muodostuu.

  • Jäiset punaherukat kattilassa..
  • Kylmää vettä lisätty sen verran, että marjat peittyivät. Sen jälkeen jäiset marjat nousivat pintaan.
  • Kiehautettu.
  • Keitetty 10 minuuttia.
  • Mehu valumassa siivilässä.
  • Siivilään jääneet punaherukat, kun niistä ei valunut enempää mehua.
  • Tässä näkyy, minkä väristä tuli punaherukkamehutiivisteestä.
  • Kannullinen juuri laimennettua ja makeutettua punaherukkamehua.
  • Tältä sama kannu näytti päältä päin.
  • Punaherukkamehua heti laimentamisen ja makeuttamisen jälkeen.
  • Punaherukkamehua lasissa seuraavana päivänä, jolloin maku ja väri olivat tasoittuneet.

Punaherukkapiirakka aineksista mitä oli

Eilen tuli vieraita, ja teki mieli leipoa heidän kanssaan syötäväksi jotain, missä on tuoreita punaherukoita pihalta. Tuli sitten mieleen tehdä sellainen punaherukkapiirakka, missä pohja on sama kuin mitä käytin viimeksi mansikkapiirakkaan: https://ruokaideat.com/2019/07/20/mansikkapiirakka-tuoreista-oman-pihan-mansikoista/

… ja täytteenä pakastetut kermavaahdot: https://ruokaideat.com/2019/06/30/gluteenitonta-mustikkapiirakkaa-ja-kermavaahtoa/

… ja päälle tuoreita punaherukoita vain sen verran, ettei maistu liian kirpeältä. Niin sitten tein, ja olen todella tyytyväinen lopputuloksen makuun.

Ylläolevat kuvat: Kuva 1: pohjataikina paineltuna voideltuun lasivuokaan. Kuva 2: Pohja paistamisen jälkeen. Reunojen ei tarvitsisi noin rumasti tummua, mutta niin nyt kuitenkin tapahtui ennen kuin keskusta sai väriä. Johtuu ehkä vääränlaisesta vuoasta. Kuva 3: jäiset kermavaahtomöykyt laitettuna jäähtyneen pohjan päälle sulamaan.

Vastaisuuden varalle kirjoitan ohjeen tähän ylös:

Punaherukkapiirakka tuoreista punaherukoista

Pohja:

100 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

2½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

n. 200 grammaa kermavaahtoa, joka maustettu yhdellä ruokalusikallisella sokeria per 100g/1dl vatkaamatonta kermaa ja lorauksella vaniljauutetta (n. 200 grammaa kermavaahtoa tulee n. 100 grammasta eli n. 1 desilitrasta kuohukermaa)

Päälle:

tuoreita punaherukoita maun mukaan (oma makuni: ei paljon, vaan vain yhteen kerrokseen niin, että kermavaahtoa näkyy punaherukoiden välistä)

Tee ensin pohja. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi vaahdoksi 100 grammaa voita ja 1 dl sokeria. Se on helpompaa, jos voi on leikattu kuutioiksi ja lämmennyt huoneenlämpöiseksi. Lisää voi-sokerivaahtoon 1 kananmuna ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Sekoita eri astiassa keskenään vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita vehnäjauho-leivinjauheseos voi-sokeri-kananmunavaahtoon nuolijalla, ei sähkövatkaimella. Painele seos voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Käytin nyt lasivuokaa, mutta seuraavalla kerralla käyttäisin mieluummin leivinpaperoitua irtopohjavuokaa, jotta ehjien nättien palasten irrottaminen olisi helpompaa, ja piirakan voisi siirtää kokonaisena nätimpään tarjoiluastiaan.

Paista piirakkapohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla n. 10-12 minuuttia, kunnes pohja on saanut vähän väriä, mutta reunat eivät vielä mustia. Anna pohjan jäähtyä kädenlämpöä kylmemmäksi, jotta se ei sulata kermavaahtotäytettä.

Jos käytät pakastettuja kermavaahtomöykkyjä, ota jäiset kermavaahtomöykyt suoraan pakastimesta jäähtyneen piirakkapohjan päälle, ja jätä sulamaan. Minulla kesti nyt niiden sulamisessa tunti. Kun ovat sulaneet sellaisiksi, että niitä voi lusikalla levittää, levitä kermavaahto tasaisesti piirakkapohjalle. Laita päälle tuoreita punaherukoita. Tarjoile.

Tämä punaherukkapiirakka oli nyt minusta oikein ihana ja helppo tehdä. Olin myös tyytyväinen siihen, että tähän sai käytettyä pakastetut kermavaahdot, jotka olivat nyt reilu kuukausi pakastamisen jälkeen vielä hyvänmakuisia. Punaherukkapiirakat ovat usein minun makuuni liian kirpeitä – varsinkin sellaiset, joissa punaherukat kypsennetään. Kirpeyttä tasapainottamaan usein punaherukkapiirakkaan laitetaan isot määrät sokeria/kinuskia/toffeeta/tomusokerikuorrutus, mutta nyt ei tehnyt mieli sellaista voimakkaan sokerista. Tämänkertainen punaherukkapiirakka oli mielestäni nyt oikein hyvä idea. Tykkäsin tästä punaherukkapiirakasta oikein paljon, kun kirpeyden kokemista vähensi useampikin seikka: 1) punaherukoiden osuus oli pieni, 2) punaherukat olivat tuoreita kypsentämättömiä ja 3) piirakassa oli paljon makeutettua kermavaahtoa taittamassa kirpeyttä. Tällaista haluan kyllä tehdä toistekin. Pohjana varmasti toimisi myös juustokakuista tuttu keksimuru-voisulasekoitus tai kaurahiutale-voi-sokeripohja, jonka tein gluteenittomaan mansikkajuustokakkuun: https://ruokaideat.com/2019/07/03/gluteeniton-mansikkajuustokakku-ja-itsetehtya-myslia/

Marjana toimisi varmasti moni muukin voimakkaan makuinen marja, kuten vaikkapa mustaherukka, joita niitäkin pihallani kasvaa.

Päivitys 2.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Nyt on syöty nämä punaherukkapiirakat loppuun. Seuraavana päivänä tästä piirakasta olikin helppo ottaa kakkulapiolla irti ehjiä nättejä paloja, jotka pysyivät jopa kädessäkin ehjänä eikä lusikkaa tarvittukaan:

Maku oli edelleen hyvä, mutta huomasin kermavaahdossa pientä sellaista hapettuneen kermavaahtokuorrutuksen makua. Ei häiritsevästi, mutta vähän kuitenkin. Noh, täytyy myöntää että tämä kermavaahto ei pakastusvaiheessa enää tuoreimmillaan ollut, mutta hyvin upposi kuitenkin.