Viinimarjamehu eli herukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Alla on ohje, jolla on helppo tehdä mehu viinimarjoista eli herukoista kattilassa ilman mehumaijaa. Viinimarjamehuun eli herukkamehuun voi käyttää ainakin punaherukoita, mustaherukoita, valkoherukoita ja viherherukoita. Voi laittaa kerralla joko yhtä herukkalajia tai sekoituksen useampaa. Herukat voivat olla pakastettuja tai tuoreita, tai sekoitus kumpaakin. Tämä resepti tarvitsee vain herukoita, kattilan, vettä, siivilän sekä mielellään sokeria makeutukseen.

Viinimarjamehu eli herukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa
herukoita
vettä
Laita herukat riittävän isoon kattilaan, jossa on paljon tilaa kuohumiselle. Herukoista ei tarvitse perata ensin pois oksia, lehtiä tai muita herukkapensaan roskia. Jos herukat ovat pakastettuja, ne on parasta laittaa kattilaan jäisinä ja peittää heti kylmällä vedellä, koska silloin maku säilyy parhaiten.
Lisää kattilaan kylmää vettä sen verran, että marjat peittyvät. Kun veden laskemisen on lopettanut, pakastemarjat voivat nousta pintaan, mutta se ei haittaa.
Kiehauta. Muodostuvaa vaahtoa voi nostaa lusikalla pois, mutta se ei ole välttämätöntä. Kun on kiehahtanut, keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia.
Ota sopivan kokoinen tiheä siivilä ja sen alle riittävän kokoinen kattila mehun valumista varten. Jos haluaa täysin kirkasta mehua, voi vuorata siivilän harsokankaalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada marjat mehuineen siivilään. Anna mehun valua rauhassa siivilän läpi alla olevaan kattilaan. Jos mehusta haluaa kirkasta, marjoja ei kannata tässä vaiheessa painella. On hyvä antaa mehun valua rauhassa noin puoli tuntia, kunnes mehua ei enää valu eikä tipu.
Siivilän läpi valunut mehu on herukkamehutiivistettä. Herukkamehutiivisteen laimennan yleensä suhteessa 1:6, eli 1 osa herukkamehutiivistettä ja 6 osaa vettä. Sopivaksi laimennettuun mehuun sekoitan sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua, eli 100 grammaa (noin 1 1/5 dl) per litra. Kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan valmiiksi kannuun, ja annan mehun tasaantua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin, mieluiten yön yli.
Herukkamehutiivistettä voi säilyttää joko jääkaapissa tai pakastimessa. Jos haluaa säilyttää pitkään (viikkoja tai yli) ja haluaa mehun säilyvän saman vahvuisena ja saman makuisena, suosittelen pakastamaan mehut tiivisteinä pienehköissä pakastusrasioissa tai -pulloissa. Herukat ovat happamia marjoja, joten herukoista tehty mehu voi säilyä jääkaapissa tiiviisti suljetussa puhtaassa astiassa homehtumatta kuukausiakin, mutta maku yleensä kuukausien jääkaappisäilytyksen aikana voimistuu ja raikkaus voi kadota. Jos haluaa säilyttää pitkään jääkaapissa, silloin kannattaa kuoria pois kaikki vaahdot, mitä muodostuu.

Samalla tavalla voi tehdä mehun muistakin marjoista tai sekoituksen sekalaisista marjoista, sopiva laimennussuhde vain voi olla eri. Esimerkkejä:

Samalla tavalla voi tehdä mehua kattilassa keittämällä myös hedelmistä, mutta niitä voi olla tarpeen esikäsitellä enemmän. Katso esimerkiksi:

Omenamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Punaherukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Pakastimessa oli paljon viime vuonna pakastettuja punaherukoita ja jääkaapista oli mehut loppu, joten teki mieli keittää pakastepunaherukat mehuksi. Mehu onkin suosikkitapani käyttää punaherukat eli punaviinimarjat: silloin saa siivilöityä huonon makuiset ja huonon suutuntumaiset osat pois sekä laimennettua ja makeutettua mehun sopivan makuiseksi. Olen tehnyt mehua punaherukoista sekä kylmäpuristamalla että keittämällä, ja todennut keittämällä tulevan paljon parempaa. Kylmäpuristaessa punaherukoista tulee esille kitkeriä ja jopa metallisia makuja, kun taas keittäminen tuo punaherukoista esille hienoja aromaattisia ja raikkaita makuja. Keitetty punaherukkamehu kuuluu mielestäni ehdottomasti niihin mehuihin, mitä kannattaa tehdä, jos aineksia on. Punaherukkamehun teen keittämällä samalla tavalla riippumatta siitä, olivatko marjat pakastemarjoja vai tuoreita. Keitän mehun punaherukoista samalla tavalla kuin muistakin marjoista: Laitan marjat kattilaan, peitän kylmällä vedellä, kiehautan, keitän 10 minuuttia, siivilöin. Lähiaikoina kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan sopivaksi hyvissä ajoin, jotta maut ehtivät tasaantua, kun taas kuumana juotavat mehut voin laimentaa ja makeuttaa vasta juuri ennen käyttöäkin.

Punaherukkamehu keittämällä
punaherukoita (pakastettuja tai tuoreita)
vettä
Laita punaherukat riittävän isoon kattilaan, jossa on paljon tilaa kuohumiselle. Punaherukoista ei tarvitse perata ensin pois oksia tai muita punaherukkapensaan roskia. Jos punaherukat ovat pakastettuja, ne on parasta laittaa kattilaan jäisinä ja peittää heti kylmällä vedellä, koska silloin maku säilyy parhaiten.
Lisää kattilaan kylmää vettä sen verran, että marjat peittyvät. Kun veden laskemisen on lopettanut, pakastemarjat voivat nousta pintaan, mutta se ei haittaa.
Kiehauta. Muodostuvaa vaahtoa voi nostaa lusikalla pois, mutta se ei ole välttämätöntä. Kun on kiehahtanut, keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia.
Ota sopivan kokoinen tiheä siivilä ja sen alle riittävän kokoinen kattila mehun valumista varten. Jos haluaa täysin kirkasta mehua, voi vuorata siivilän harsokankaalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada marjat mehuineen siivilään. Anna mehun valua rauhassa siivilän läpi alla olevaan kattilaan. Jos mehusta haluaa kirkasta, marjoja ei kannata tässä vaiheessa painella. On hyvä antaa mehun valua rauhassa noin puoli tuntia, kunnes mehua ei enää valu eikä tipu.
Siivilän läpi valunut mehu on punaherukkamehutiivistettä. Punaherukkamehutiivisteen laimennan yleensä suhteessa 1:6, eli 1 osa punaherukkamehutiivistettä ja 6 osaa vettä. Sopivaksi laimennettuun mehuun sekoitan sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua, eli 100 grammaa (noin 1 1/5 dl) per litra. Kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan valmiiksi kannuun, ja annan mehun tasaantua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin, mieluiten yön yli.
Punaherukkamehutiivistettä voi säilyttää joko jääkaapissa tai pakastimessa. Jos haluaa säilyttää pitkään (viikkoja tai yli) ja haluaa mehun säilyvän saman vahvuisena ja saman makuisena, suosittelen pakastamaan mehut tiivisteinä pienehköissä pakastusrasioissa tai -pulloissa. Punaherukka on hapan marja, joten punaherukoista tehty mehu voi säilyä jääkaapissa tiiviisti suljetussa puhtaassa astiassa homehtumatta kuukausiakin, mutta maku yleensä kuukausien jääkaappisäilytyksen aikana voimistuu ja raikkaus voi kadota. Jos haluaa säilyttää pitkään jääkaapissa, silloin kannattaa kuoria pois kaikki vaahdot, mitä muodostuu.

Tässä näkyy, minkä väristä tuli punaherukkamehutiivisteestä.

Punaherukkamehua heti laimentamisen ja makeuttamisen jälkeen.

Mustaherukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Mustaherukkamehu on yksi suosikkimehuistani. Kypsentämällä tehdyssä mustaherukkamehussa on hieno maku, jota en huomaa mustaherukoita sellaisenaan syödessä. Mustaherukan hienoin maku tuntuu tulevan kypsentämällä. Mustaherukkamehun teen keittämällä samalla kaavalla kuin muutkin keitetyt mehut: Marjat (tai hedelmät) kattilaan, peitetään kylmällä vedellä. Kiehautetaan, keitetään 10 minuuttia, siivilöidään. Laimennetaan sopivaksi ja lisätään sokeria 10 grammaa per 1 dl juomisvahvuista mehua. Mustaherukkamehua juon sekä kuumana että kylmänä, mutta sen hienoimmat maut tulevat mielestäni esille kylmänä juotaessa.

Mustaherukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa
mustaherukoita
vettä
sokeria
Jos mustaherukoiden seassa sattuu olemaan mustaherukkapensaan oksia ja lehtiä, niitä ei tarvitse poistaa ensin. Niiden voi antaa olla, koska mehu siivilöidään joka tapauksessa. Laita mustaherukat tarpeeksi isoon kattilaan, jossa jää tilaa kuohumiselle. Jos mustaherukat ovat jäisiä, niitä ei tarvitse eikä edes kannata sulattaa ensin. Kuitenkin jos ovat jo sulaneita ja eivät vielä pilalla, niistä voi edelleen keittää mehun. Kokonaan sulaminen ennen keittämistä yleensä tuottaa jonkin verran karvaamman maun.
Lisää mustaherukoiden päälle kylmää vettä sen verran, että mustaherukat peittyvät. Kiehauta. Keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia. Laita valumaan tiheään siivilään. Anna valua sekoittamatta, kunnes siivilästä ei enää tipu mehua (esim. n. puoli tuntia). Siivilän läpi mennyt mehu on mustaherukkamehutiivistettä.
Laimenna ja makeuta mehu sopivan makuiseksi. Itse yleensä laimennan mustaherukkamehut suhteessa 1:6, eli 1 osa mehua ja 6 osaa vettä. Laimentamisen jälkeen sekoitan mukaan sokeria 10 grammaa per 1 dl laimennettua mehua, eli 100 grammaa per 1 litra laimennettua mehua. Kylmänä juotaviin sekoitan veden kylmänä, ja annan makujen tasoittua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin, mutta mieluiten yön yli. Heti kuumana juotaviin mehuihin sekoitan veden kuumana, sekoitan sokerin kunnes liukenee ja juon heti.
Mustaherukkamehutiiviste on niin hapanta, että se periatteessa säilyy homehtumatta jääkaapissa puhtaassa tiiviisti suljetussa purkissa viikkoja, ehkä kuukausiakin. Kuitenkin minun kokemukseni mukaan mustaherukkamehuuun tulee herkästi pitkässä säilytyksessä suolakurkun makua, jota en siihen halua. Siksi pitkää (yli viikon kestävää) säilytystä varten pakastan mustaherukkamehutiivisteet. Kertaalleen pakastetuista mustaherukoista tehdyn mehun voi pakastaa, koska se on kypsennetty välissä.

Jäiset mustaherukat kattilassa peitettyinä kylmällä vedellä.

Laimennettua ja makeutettua mustaherukkamehua kannussa.