Sipuli-halloumipasta karamellisoidusta sipulista ja paistetusta halloumista

Jääkaapissani sattui olemaan tähteinä karamellisoitua sipulia ja paistettua halloumia. Tein niistä sitten tällaisen ihanan sipuli-halloumipastan. Keitin pastaa, lisäsin karamellisoituun sipuliin vähän sokeria ja suolaa, lämmitin tähteet mikrossa ja sekoitin pastaan tähteet paistorasvoineen. Söin tätä kahtena peräkkäisenä päivänä, ja tykkäsin tosi paljon. Yllä oikeanpuoleisessa kuvassa on annoksen päällä tuoreesta vähän kuivuneesta timjamista sen verran lehtiä, mitä sain siitä nypittyä irti. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on annoksen päällä tuoretta oreganoa. Tämä ruoka oli tosi hyvää ilmankin yrttejä, mutta yrtit sopivat siihen päälle, kun niitä nyt oli, ja ne kruunasivat annoksen. Molemmat yrtit toimivat, mutta timjami mielestäni vielä oreganoa paremmin, koska timjamista tuli enemmän yrttistä makua, vaikka sitä olikin vähemmän.

Vastaisuuden varalle kirjoitan tähän ohjeen aivan kuin tekisin tämän alusta asti tätä ruokaa varten ilman tähteitä.

Sipuli-halloumipasta

useampi sipuli ohuina renkaina – korkeintaan sen verran kuin pannuun mahtuu yhteen kerrokseen

voita

suolaa ja sokeria

halloumijuustoa (n. 1 paketti per 200 g pastaa, jolloin tulee n. 2 hengen annos)

vaaleaa pastaa esim. tagliatelle

(tarjoiluun halutessa tuoreita yrttejä jos on – erityisesti tuore timjami on tosi hyvää tässä)

Kuumenna isolla paistinpannulla kimpale voita, ei haittaa vaikka se näyttäisi paljolta. Lisää voihin ohuet sipulirenkaat ja sekoita. Laita hellan levy matalimmalle ei-nollalle, ja anna olla, kunnes sipulit ovat karamellisoituneet. Välillä voi käydä sekoittamassa, mutta ei missään nimessä koko ajan. Sipulit ovat karamellisoituneet riittävästi, kun ne ovat kauttaaltaan ruskeita kiiltäviä ja kutistuneet merkittävästi. Varaa siihen aikaa tunti, mutta joskus voi olla valmista jopa kymmenessäkin minuutissa. Kun sipulit ovat karamellisoituneet, ripottele niihin vähän suolaa ja vähän enemmän sokeria. Karamellisoituneet sipulit ovat makeita ilmankin sokeria, mutta lisätty makeus sopii hyvin yhteen halloumin kanssa. Sipulit voi tarvittaessa säilyttää jääkaapissa ja lämmittää ennen käyttöä uudelleen esim. mikrossa. Säästä sipulit paistorasvoineen.

Leikkaa halloumit pieniksi kuutioiksi. Valitse sellainen paistinpannu, johon halloumikuutiot maistuvat yhteen kerrokseen, tai paista useammassa erässä. Paista halloumikuutiot molemmin puolin ruskeiksi voissa tai öljyssä. (Paistinpannun sijaan halloumikuutiot voi myös kypsentää 200-asteisen uunin keskitasolla leivinpaperin päällä n. 45 min, kunnes pinnassa on väriä. Ennen uunia kannattaa pirskotella vähän öljyä halloumikuutioiden päälle. Uunissa halloumikuutioiden mausta tulee paahteisempi, tiiviimpi ja suolaisempi, ja sellaisenakin ne sopivat hyvin pastaan.)

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse laitan pastan keitinveteen 10 g suolaa (2 tl) per litra vettä. Kaada pastasta keitinvesi pois, mutta ota sitä varmuuden vuoksi vähän talteen.

Kun kaikki ainekset ovat valmiita ja on aika syödä, sekoita keskenään kypsä pasta, karamellisoitua sipulia paistorasvoineen ja ruskistetut halloumikuutiot. Aineksien suhteet on hyvä olla sellaiset, että joka haarukalliseen riittää pastaa, sipulia ja halloumia. Ylimääräiset karamellisoidut sipulit voi tarvittaessa säilyttää jääkaapissa ja käyttää esim. leivän päällä, liharuokien lisukkeena, munakkaissa, lihamureketaikinassa tai ranskalaisessa sipulikeitossa, jos karamellisoitua sipulia on paljon.

Jos paistorasvaa ei ollut paljon, sekoita mukaan tarvittaessa öljyä sen verran, että pasta kiiltää. Pastan keitinvettäkin voi lisätä vähän sitomaan rasvoja tasaisemmin pastan ympärille. Ylläolevista kuvista oikeanpuoleisessa on mukana vähän pastan keitinvettä, vasemmassa ei. Maussa en huomannut eroa, mutta vasemmassa rasvaa jäi vähän enemmän lautasen pohjalle.

Sekoittamisen jälkeen ruoka on valmis tarjottavaksi. Tuoreet yrtit päällä on kivoja, mutta ei pakollisia. Sopii myös uudelleenlämmitettäväksi.

Muita hyviä pastaruokia:

Portobello-mozzarellapasta

Pastaa, portobellosieniä ja mozzarellajuustoa.

Jääkaapissani sattui olemaan viimeisen käyttöpäivän mozzarellapaketti ja portobellopaketti, jolla oli parasta ennen eilen:

Niistä tuli sitten mieleeni, että haluan portobellopastaa mozzarellalla eli portobello-mozzarellapastaa. Noista vain mozzarellalla oli oikeasti kiire, sillä sienet yleensä säilyvät jääkaapissa vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin – voivat säilyä jopa viikkoja.

Sienipastoille löytyy Googlella monimutkaisempiakin ohjeita, mutta nyt halusin tehdä sienipastan yksinkertaisella tavalla. Eli keitin vain pastat, pilkoin sienet, paistoin sienet voissa, suolasin ne, sekoitin lautasella keskenään sienet, pastat, revityt mozzarellat. Oli todella ihanan herkullista! Santsatessani totesin, että itse asiassa parhaan makuinen onkin niin, että pastat ja sienet sekoitetaan keskenään, ja mozzarellat revitään pinnalle sekoittamatta. Tällöin mozzarellan ominaismaku ja suutuntuma tulevat esille parhaiten. Mutta se nyt on makuasia. Tämä ruoka oli mielestäni hyvää molemmilla tavoilla, sekoitti mozzarellan joukkoon tai ei.

Sienipasta on mielestäni yleensä ottaen hyvää teki sen mistä syömäkelpoisesta sienestä tahansa. Portobello on oikeasti herkkusieni, joka on kasvanut tavallista herkkusientä isommaksi. Tavalliseen herkkusieneen verrattuna portobello on mielestäni maukkaampaa (umamisempaa), mutta silti tavallisetkin herkkusienet ovat mielestäni todella hyviä ja tykkään todella paljon myös niistä tehdystä sienipastasta. Myös tällaisella yksinkertaisella paistettuja sieniä + keitettyä pastaa -tavalla, niin kuin olen tässä aiemmassa postauksessa kertonut: https://ruokaideat.com/2019/06/25/paistettuja-herkkusienia-tahdemakaronin-kanssa/

Sienipasta, niin portobellopasta kuin muutkin sienipastat, ovat mielestäni hyviä sekä juustojen kanssa että ilman. Nyt kuitenkin kun minulla sitä viimeisen käyttöpäivän mozzarellaa sattui olemaan, käytin sitä tähän, ja hyvin sopi. Minulla oleva mozzarella sattui olemaan vesipuhvelimozzarellaa, mutta yhtä hyvin tähän sopisi tavallinen mozzarella, joku muu juusto tai juuston jättäminen poiskin. Mozzarella, oli se sitten lehmänmaidosta tai vesipuhvelinmaidosta tehty, ei peitä tässä sienten omaa makua, mutta mielestäni tekee kuitenkin kokonaisuudesta ruokaisamman ja antaa vaihtelevuutta makuun ja suutuntumaan. Samalla kokonaisuudella tekisin mielihyvin uudestaankin, jos sattuisi samoja raaka-aineita olemaan, mutta toisaalta sienipastaa voi tehdä monella muullakin tavalla.

Portobello-mozzarellapasta (2-3 annosta)

3 portobellosientä (n. 200 g – voi korvata osittain tai kokonaan muillakin sienillä, mutta silloin vaihda ruuan nimi esim. sieni-mozzarellapastaksi)

sienten paistamiseen voita tai muuta rasvaa ja suolaa

1 paketti mozzarellajuustoa (125 g – voi olla vesipuhvelin tai lehmänmaidosta tehtyä – voi myös jättää pois tai korvata muulla juustolla mitä löytyy, mutta ota silloin mozzarella pois ruuan nimestä)

250 g vaaleaa tagliatellepastaa (tai muuta vaaleaa pastaa – tummat ja täysjyväpastat mielestäni eivät toimi tässä)

Pilko sienet. Paista ne voissa tai muussa rasvassa, ja sekoita kypsinä niihin suolaa. Rasvaa on hyvä olla sellainen määrä, että kaikki rasva ei imeydy sieniin. On herkullista, kun jää reilusti sienten makuista rasvaa kostuttaman pastaa, jolloin erillistä kastiketta ei tarvita.

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse laitan pastan keitinveteen 1% merisuolaa, eli 2 litraan vettä 20 grammaa merisuolaa.

Kypsän pastan, sienet ja mozzarellan voi halutessa tarjota erikseen, tai voi sekoittaa keskenään pastat ja sienet paistorasvoineen. Mozzarellan maku on mielestäni parhaimmillaan erikseen tarjottuna. Mozzarellan sijaan voi tarjota erikseen myös muuta juustoa esim. parmesaania, pecorinoa, cheddaria, fetajuustoa, aurajuustoa tai jopa perus kermajuustoa, mistä nyt tykkää. Mutta tarjosi mitä tarjosi, kannattaa tarjota heti ennen kuin ainekset jäähtyvät.

Sienipastan kanssa tarjottavaksi sopivat hyvin myös tuoreet yrtit. Sopivia tuoreita yrttejä ovat ainakin rosmariini, rucola, oregano, basilika, timjami ja salvia.

Persilja-cheddarpasta ja persilja-cheddartahna

Jääkaapissani oli avattu paketti Extra Mature Cheddar -juustoa. Se oli ostettu punalaputettuna, ja parasta ennen -oli mennyt jo viime viikolla:

Ajattelin käyttää sen pois johonkin. Koska jääkaapissani oli myös vajaa ruukku persiljaa, tuli mieleeni kokeilla tehdä persilja-cheddartahnaa samalla periaatteella kuin millä teen pestot. Pestot teen siis yleensä kaavalla 30 g yrttejä, 100 g juustoa, 50 g pähkinöitä ja/tai siemeniä, 1-1½ dl öljyä, 1 valkosipulin kynsi, suolaa maun mukaan. Lopputulosta kutsun sitten joko pestoksi tai tahnaksi riippuen siitä, onko se enää lähelläkään pestoa.

Pestohan yleensä tehdään tuoreesta basilikasta, parmesaanista tai pecorinosta, pinjansiemenistä, oliiviöljystä, valkosipulista ja suolasta. Yleensä jos vaihdan vain basilikan tilalle jonkun muun yrtin ja pinjansiementen tilalle muita siemeniä ja/tai pähkinöitä, kutsun lopputulosta vielä pestoksi. Tästä blogistani löytyviä esimerkkejä sellaisesta ovat ainakin basilika-persiljapesto ja minttupesto. Peston periaattella tekemiäni tahnoja tästä blogista löytyy ainakin feta-minttutahna. Tällaisia tuoreyrtti-juustotahnoja ja pestoja käytän mielelläni ainakin pastaan, leivän päälle, salaatinkastikkeena sekä joidenkin pääruokien kastikkeena esim. perunat/couscous + jokin haarukalla ja veitsellä syötävä proteiiniruoka.

Mutta takaisin tähän persilja-cheddartahnaan. Koska persiljaa oli vain vajaa ruukullinen, tein puolikkaan annoksen. Tähän tuli 19 grammaa persiljan lehtiä, 50 g hienoksiraastettua cheddarjuustoa, 25 g maapähkinöitä, 3/4 dl öljyä ja 3/4 maustemitallista suolaa. Valkosipuliakin olisi voinut laittaa, mutta en nyt tällä kertaa halunnut raa’an valkosipulin makua. Oli nopea tehdä sauvasekoittimella sillä aikaa kuin pasta kypsyi.

Mausta tuli hyvä. Maistuu raikkaalta persiljalta, cheddarjuustolta ja vähän myös hernemäiseltä, mikä maku tulee maapähkinöistä. Maapähkinöiden sijaan voisi myös laittaa jotain muuta pähkinää/siementä mitä löytyy ja mistä tykkää. Oli mielestäni oikein hyvää pastan kanssa niin, että loput raastetuista cheddarjuustoista ripottelin vielä päälle. Alun perin ajattelinkin tehdä siitä päiväysvanhasta cheddarjuustosta juustopastaa, mutta tämä olikin kätevä tapa saada kulumaan samalla persiljatkin ilman tarvetta erikseen kypsentää kastiketta.

Persilja-cheddartahna (n. 2 annosta pasta-annokseen, voi halutessa tuplata)

15-20 g tuoreen persiljan lehtiä

50 g extra mature cheddar -juustoa, hienoksi raastettuna

25 g maapähkinöitä (voi korvata muilla pähkinöillä ja/tai siemenillä mistä tykkää)

3/4 dl öljyä (70 g)

(halutessa ½-1 valkosipulin kynttä)

suolaa maun mukaan (itse laitoin 3/4 maustemitallista)

(halutessa pippuria maun mukaan)

Soseuta kaikki ainekset (paitsi suola) keskenään sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Sekoita lopussa mukaan suolaa maun mukaan. Tarjoa esim. pastan kanssa, leivän päällä, salaatinkastikkeena tai muiden ruokien kastikkeena.

Persilja-cheddarpasta

keitettyä vaaleaa pastaa (esim. tagliatelle)

persilja-cheddartahnaa

pastan keitinvettä 1-2 rkl annos, jos on

päälle lisää raastettua cheddarjuustoa, jos on

Sekoita keskenään kuumaa pastaa, persilja-cheddartahnaa, ja vähän pastan keitinvettä, jos on. Tahnaa ja pastaa on hyvä olla sellaisessa suhteessa, että kaikki pastat kastuvat, mutta eivät ui. Sekoittamisen voi tehdä joko kattilassa tai lautasella. Annoksen päälle lautaselle sopii hyvin raastettu cheddarjuusto.

Persilja-cheddartahnaa lusikassa. Sauvasekoittimella ei tullut täysin sileää, mutta makua se ei haitannut. Ei ole myöskään yhtä paksua kuin pesto.