Sipuli-halloumipasta karamellisoidusta sipulista ja paistetusta halloumista

Jääkaapissani sattui olemaan tähteinä karamellisoitua sipulia ja paistettua halloumia. Tein niistä sitten tällaisen ihanan sipuli-halloumipastan. Keitin pastaa, lisäsin karamellisoituun sipuliin vähän sokeria ja suolaa, lämmitin tähteet mikrossa ja sekoitin pastaan tähteet paistorasvoineen. Söin tätä kahtena peräkkäisenä päivänä, ja tykkäsin tosi paljon. Yllä oikeanpuoleisessa kuvassa on annoksen päällä tuoreesta vähän kuivuneesta timjamista sen verran lehtiä, mitä sain siitä nypittyä irti. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on annoksen päällä tuoretta oreganoa. Tämä ruoka oli tosi hyvää ilmankin yrttejä, mutta yrtit sopivat siihen päälle, kun niitä nyt oli, ja ne kruunasivat annoksen. Molemmat yrtit toimivat, mutta timjami mielestäni vielä oreganoa paremmin, koska timjamista tuli enemmän yrttistä makua, vaikka sitä olikin vähemmän.

Vastaisuuden varalle kirjoitan tähän ohjeen aivan kuin tekisin tämän alusta asti tätä ruokaa varten ilman tähteitä.

Sipuli-halloumipasta
useampi sipuli ohuina renkaina – korkeintaan sen verran kuin pannuun mahtuu yhteen kerrokseen
voita
suolaa ja sokeria
halloumijuustoa (n. 1 paketti per 200 g pastaa, jolloin tulee n. 2 hengen annos)
vaaleaa pastaa esim. tagliatelle
(tarjoiluun halutessa tuoreita yrttejä jos on – erityisesti tuore timjami on tosi hyvää tässä)
Kuumenna isolla paistinpannulla kimpale voita, ei haittaa vaikka se näyttäisi paljolta. Lisää voihin ohuet sipulirenkaat ja sekoita. Laita hellan levy matalimmalle ei-nollalle, ja anna olla, kunnes sipulit ovat karamellisoituneet. Välillä voi käydä sekoittamassa, mutta ei missään nimessä koko ajan. Sipulit ovat karamellisoituneet riittävästi, kun ne ovat kauttaaltaan ruskeita kiiltäviä ja kutistuneet merkittävästi. Varaa siihen aikaa tunti, mutta joskus voi olla valmista jopa kymmenessäkin minuutissa. Kun sipulit ovat karamellisoituneet, ripottele niihin vähän suolaa ja vähän enemmän sokeria. Karamellisoituneet sipulit ovat makeita ilmankin sokeria, mutta lisätty makeus sopii hyvin yhteen halloumin kanssa. Sipulit voi tarvittaessa säilyttää jääkaapissa ja lämmittää ennen käyttöä uudelleen esim. mikrossa. Säästä sipulit paistorasvoineen.
Leikkaa halloumit pieniksi kuutioiksi. Valitse sellainen paistinpannu, johon halloumikuutiot maistuvat yhteen kerrokseen, tai paista useammassa erässä. Paista halloumikuutiot molemmin puolin ruskeiksi voissa tai öljyssä. (Paistinpannun sijaan halloumikuutiot voi myös kypsentää 200-asteisen uunin keskitasolla leivinpaperin päällä n. 45 min, kunnes pinnassa on väriä. Ennen uunia kannattaa pirskotella vähän öljyä halloumikuutioiden päälle. Uunissa halloumikuutioiden mausta tulee paahteisempi, tiiviimpi ja suolaisempi, ja sellaisenakin ne sopivat hyvin pastaan.)
Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse laitan pastan keitinveteen 10 g suolaa (2 tl) per litra vettä. Kaada pastasta keitinvesi pois, mutta ota sitä varmuuden vuoksi vähän talteen.
Kun kaikki ainekset ovat valmiita ja on aika syödä, sekoita keskenään kypsä pasta, karamellisoitua sipulia paistorasvoineen ja ruskistetut halloumikuutiot. Aineksien suhteet on hyvä olla sellaiset, että joka haarukalliseen riittää pastaa, sipulia ja halloumia. Ylimääräiset karamellisoidut sipulit voi tarvittaessa säilyttää jääkaapissa ja käyttää esim. leivän päällä, liharuokien lisukkeena, munakkaissa, lihamureketaikinassa tai ranskalaisessa sipulikeitossa, jos karamellisoitua sipulia on paljon.
Jos paistorasvaa ei ollut paljon, sekoita mukaan tarvittaessa öljyä sen verran, että pasta kiiltää. Pastan keitinvettäkin voi lisätä vähän sitomaan rasvoja tasaisemmin pastan ympärille. Ylläolevista kuvista oikeanpuoleisessa on mukana vähän pastan keitinvettä, vasemmassa ei. Maussa en huomannut eroa, mutta vasemmassa rasvaa jäi vähän enemmän lautasen pohjalle.
Sekoittamisen jälkeen ruoka on valmis tarjottavaksi. Tuoreet yrtit päällä on kivoja, mutta ei pakollisia. Sopii myös uudelleenlämmitettäväksi.

Muita hyviä pastaruokia:

Lihamurekkeella täytettyjä sämpylöitä ja mansikka-mustaherukkasalaattia

Eilen tein ison satsin lihamureketta, koska halusin saada käytettyä johonkin kaikki possun ribsien paistoliemet: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Tänään sitten teki mieli tehdä siitä lihamurekkeesta hampurilaisia. Pakastimessani oli jäljellä yksi hampurilaissämpylä, jonka olin leiponut kaksi kuukautta sitten: https://ruokaideat.com/2019/05/16/hampurilaisateria-itse-tehden/

Halusin kuitenkin nyt syödä kaksi hampurilaista, joten otin toiseksi hampurilaissämpyläksi pakkasesta varhaisperunasämpylän, jonka olin leiponut vajaa kuukausi sitten: https://ruokaideat.com/2019/06/24/tuoretomaattikeittoa-mozzarellan-ja-tuoreen-basilikan-kanssa-seka-varhaisperunasampyloita/

Lämmitin molemmat mikrossa, kuten myös kaksi viipaletta lihamureketta ja loput eiliseltä jääneet karamellisoidut sipulit. Lihamurekeviipaleiden päälle jauhoin mustapippuria, kun oli nyt sellainen fiilis. Sämpylät halkaisin, ja levitin majoneesia kaikille puolikkaille. Sitten lihamurekeviipaleet ja karamellisoidut sipulit alemmille puolikkaille ja “hatut” päälle. Lisäksi tuli salaatti, jossa oli nyt tammenlehväsalaattia, kurkkua, tuoreita mansikoita ja tuoreita mustaherukoita. Mansikat ja mustaherukat tuli tänään poimittua omalta pihalta.

Mustaherukoita testasin nyt salaatissa ensimmäistä kertaa. Toimi oikein hyvin! Salaatissa niistä tuli juuri sopivasti aromikkuutta, raikkautta ja hapokkuutta. Sanoisin, että minun makuuni parasta käyttöä, mitä tuoreille mustaherukoille voin keksiä! Jälkiruuissa olen aina kokenut mustaherukat liian happamina, mutta salaatissa se hapokkuus ei haitannut ollenkaan.

Samalla tulin testanneeksi, pidänkö hampurilaissämpylänä enemmän Valion hampurilaissämpyläohjeella tehdystä hampurilaissämpylästä vai omasta päästä sävelletystä sämpyläohjeesta, jonka taikinaan on upotettu ylimääräiset keitetyt varhaisperunat. Kuvissa se kiiltäväpintaisempi on se Valion hampurilaissämpyläohjeella tehty. Kiiltävyys tulee siitä, että se voideltiin kananmunalla ohjeen mukaan.

Lopputulokseni oli, että hampurilaissämpylänä pidin enemmän varhaisperunasämpylästä kuin varsinaisesta suositulla ohjeella varta vasten hampurilaisia varten tehdystä sämpylästä. Varhaisperunasämpylä oli suutuntumaltaan paljon vähemmän kuiva. Aluksi ajattelin, että se voisi johtua siitä, että se on tuoreempi, mutta nyt kun näen tekopäivät rinnakkain (16.5. vs. 24.6.), en enää uskokaan sillä olevan tässä suurta vaikutusta. Todennäköisempi syy on yksinkertaisesti se, että keitetty peruna leivässä tunnetusti lisää leivän kosteudensitomiskykyä. Kaikista mehevimmät sämpyläni ovatkin olleet perunamuusista tehtyjä sämpylöitä, joissa perunamuusin osuus suhteessa vehnäjauhoihin on ollut niin suuri, että sämpylät jäävät aika litteiksi (mutta sitäkin herkullisemmiksi, koska vehnäjauho + perunamuusi + kypsennys = makeaa).

Jatkossa en taidakaan enää tehdä hampurilaissämpylöitä erikseen sillä Valion ohjeella. Sillä ohjeella tekeminen onkin aika pitkä prosessi, koska sitä taikinaa pitää kohottaa 2 h kulhossa ja 2 h pellillä. Varhaisperunasämpylöitä kohotin puoli tuntia taikinassa ja 15-30 min pellillä, joten selvästikin hitaus ei nyt tehnyt minun makuuni parempaa. Pitääkin varmaan tehdä jatkossa perunasämpylöitä hampurilaissämpylöiksi, kun ne nyt olivat minun makuuni tavallisia hampurilaissämpylöitä parempia <3

Lihamureketta, paahdettuja varhaisperunoita ja karamellisoitua sipulia

Kirjoitin aiemmin possu-riisivuoasta, johon käytin grillattujen possuribsien tähdelihat ja tähteeksijäänyttä marinadia/paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/

Kyseistä marinadia/paistolientä oli jäljellä vielä 380 grammaa. Tuli sitten mieleeni tehdä iso satsi lihamureketta, jonka nesteeksi käytän kaikki ne jäljellä olevat paistoliemet. Pakastimesta sattui löytymään sika-nautajauhelihaa kaksi 700 gramman pakettia, joten otin ne edellisiltana jääkaappiin sulamaan ja tein ison satsin mureketta niistä. Suurimman osan kyseisestä lihamurekesatsista aion pakastaa viipaleina myöhempää käyttöä varten.

Ylläolevissa kuvissa ylärivissä ensimmäinen vasemmalta: kupissa oleva paistoliemi, joka oli jäljellä ja jonka käytin tähän lihamurekesatsiin. Keskimmäisessä kuvassa ylärivillä korppujauhot ovat turpoamassa paistoliemi-kananmuna-mausteseoksessa. Kolmannessa kuvassa valmiit lihamurekkeet ja samalla pellillä kypsennettyjä paahdettuja varhaisperunoita, joista vain reunimmaiset olivat tuossa vaiheessa valmiita. Seuraavissa kuvissa ovat jo keskimmäisetkin valmiita, kun reunimmaiset valmiit on jo aiemmin siirretty lautaselle, joka on seuraavassa kuvassa. Lihamurekkeesta tuntuu, että kananmunat tihkuvat kypsennettäessä ulos vai mikä se onkaan mikä näkyy vaaleana proteiinisena massana lihamurekkeen reunoilla? Joskus voisin ehkä koittaa jättää lihamurekkeesta kananmunan pois ja katsoa, tuleeko silloinkin tuollaista vaaleaa erottuvaa juttua reunoille.

Lihamurekkeet, lihapullat ja jauhelihapihvit teen yleensä tällä kaavalla: 400 grammaa jauhelihaa, 1 kananmuna, ½ desilitraa korppujauhoa, 1 desilitra nestettä, 6 maustemittaa suolaa, 1 teelusikka sipulijauhetta. Nyt kun minulla oli 1400 grammaa lihaa ja 380 grammaa nestettä, en jaksanut alkaa laskemaan tarkemmin, vaan laitoin vain ainemäärät näin: 1400 grammaa sika-nautajauhelihaa, 380 grammaa paistolientä, 4 kananmunaa, 2 desilitraa korppujauhoja, 4 teelusikkaa sipulijauhetta ja suolaa 4 teelusikallista + 4 maustemittaa. Lopputulos oli, että kerrankin sain tehtyä ylisuolaisen lihamurekkeen. Olisi kannattanut edes suolan määrät laskea tarkemmin, mutta kun juuri lihamurekkeet minulla ovat yleensä jääneet vähän alisuolaisiksi tuolla samalla suolamäärällä millä lihapullat tulevat sopivan suolaisiksi, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla näin. Tulipa kokeiltua, mutta seuraavalla kerralla taas paluu siihen entiseen suolamäärään ja tarkempaan laskemiseen. Kuitenkin tämä lihamureke ei ollut syömäkelvottoman suolainen, vaan sellainen että sellaisenaan syötäväksi maistuu vähän liian suolaiselta (vähän niin kuin meetvursti tms.), mutta perunan ja karamellisoidun sipulin kanssa syötynä sopivan suolaiselta. Umamipitoisuus tässä lihamurekkeessa myös maistui olevan yllättävän korkea, eli siitä paistoliemestä tuli enemmän umamia kuin odotin.

Lihamurekkeiden ollessa uunissa aloin tehdä lisäkkeeksi karamellisoitua sipulia. Sipuleja oli jäljellä kolme, joten pilkoin ne. Usein olen lihamureketta tehdessäni karamellisoinut pilkotut sipulit ensin ja jäähtyneinä sekoittanut ne lihamureketaikinaan, mikä on sopinut oikein hyvin, mutta nyt halusinkin syödä karamellisoidut sipulit erikseen. Alla olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on sipulit juuri pannuun menneinä. Toinen kuva vasemmalta: sipulit 1.5 tuntia matalalla lämmöllä hauduttamisen jälkeen. Kolmas kuva: tähteeksi jääneet karamellisoidut sipulit pannulla. Neljäs kuva: tähteeksijääneet karamellisoidut sipulit kupissa myöhemmän päivän käyttöä varten.

Odotin karamellisoitujen sipulien olevan valmiita tunnissa niin kuin aiemmin usein ovat olleet, mutta nyt odotinkin 1.5 tuntia eivätkä silloinkaan vielä olleet täydellisen karamellisoituneita. Nälkä kuitenkin oli, joten tuossa vaiheessa sekoitin mukaan mauksi vähän suolaa ja sokeria, ja alettiin syömään. Sillä aikaa uunissa oli paahtunut varhaisperunaviipaleita, joissa niissäkin kesti kauemmin kuin odotin. Ne olivat 200-asteisessa uunissa tunnin, kun yleensä “vanhasta” perunasta tehdyille viipaleille riittää 20-30 minuuttia hyvinkin. En tiedä, hidastivatko lihamurekkeet samassa uunissa kypsymistä, vai ovatko varhaisperunat vain paljon nestepitoisempia kuin vanhat perunat, mutta tulipa kuitenkin näistäkin ennen pitkää valmiita. Käänsin perunaviipaleet ympäri ehkä 40 minuutin paahtamisen jälkeen, jolloin alapinta oli ruskistunut ja halusin saman värin toisellekin pinnalle.

Lautaselleni ruuan laitettuani maistelin ensin kutakin ruokaa sellaisenaan. Paahdetut varhaisperunat erottuivat sellaisenaan maultaan vanhoista perunoista, eli varhaisperunan tuoreen maun tunnistin niissä paahdettuinakin. Lihamurekkeen ja karamellisoidun sipulin kanssa samassa haarukallisessa syötynä se makuero kuitenkin katosi, eli sillä lailla syötynä ei olisi mielestäni niin väliä, onko se peruna varhaisperunaa vai vanhaa perunaa. Lihamureke tosiaan oli yksinään syötynä liian suolainen ja umaminen, mutta perunan ja sipulin kanssa syötynä sopivan hyvän makuinen. Karamellisoitu sipuli maistui minun makuuni aivan tarpeeksi karamellisoituneelta, vaikka olen tummemmaksikin joskus karamellisoinut. Kokonaisuus oli oikein maistuva ja sopiva tämäniltaiseen nälkään, mutta seuraavalla kerralla kuitenkin lihamurekkeeseen vähemmän suolaa, jotta se sopii paremmin muunkinlaisiin syöntikokonaisuuksiin. Huomenna tosin maku saattaa olla jo muuttunut erilaiseksi, niin kuin eläinumamia sisältävät ruuat yleensäkin. Tähän kirjoitan kuitenkin tämän ruuan ohjeen ylös sellaisena kuin siihen mielestäni kannattaa palata:

Lihamureke, paahdetut varhaisperunat ja karamellisoitua sipulia
Lihamureke:
1400 grammaa sika-nautajauhelihaa
380 grammaa paistolientä possun ribseistä tai muuta umamipitoista lientä n. 4 dl
2 dl korppujauhoja
4 kananmunaa (voisi kokeilla jättää pois ja silloin vähentää suolan määrää ehkä 1-2 maustemitan verran)
4 tl sipulijauhetta
suolaa (4 tl on se määrä, jonka normaalisti laittaisin tähän lihamäärään suhteutettuna mureketaikinoissa ja lihapullissa, mutta tällä kertaa tuli 4 tl 4 maustemittaa, mikä oli liikaa. Umamisen possunliemen tapauksessa varmempi olisi ehkä jatkossa rajoittaa suolamäärä 3-3.5 teelusikalliseen, jolloin umamikaan ei pääse yhtä hallitsevaksi)
4 tl sokeria (jos neste maistuu happamalta)
Sekoita vispilällä keskenään liemi, kananmunat ja mausteet. Vispilöi mukaan korppujauhot ja anna turvota 15 min. Sekoita kädellä mukaan jauhelihat, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos kahteen voideltuun leipävuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä kypsä (voi testata esim. haarukalla tai hammastikulla keskeltä). Itse pidin nyt uunissa yhtä vuokaa 1 h 20 min ja toista vuokaa 1 h 30 min.
Paahdetut varhaisperunat:
450 grammaa varhaisperunaa
loraus öljyä
½ tl suolaa
Viipaloi varhaisperunat kuorineen. Kaada uunipellille öljyä ja laita perunaviipaleet sen päälle. Ripottele suola päälle, ja sekoita tasaiseksi. Levitä perunaviipaleet pellille niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet (voi kestää esim. 20-40 min). Käännä alapinnoistaan ruskistuneet perunaviipaleet ympäri vaaleampi puoli kuumaa peltiä vasten ja paista vielä, kunnes se toinenkin puoli on ruskistunut. Minulla reunimmaiset olivat uunissa tunnin, jolloin otin ne valmiit reunimmaiset ulos uunista, ja annoin keskimmäisten olla uunissa vielä jotain 10-15 min, jolloin nekin näyttivät valmiilta. Liian vaaleita voi tarvittaessa kääntää uudestaankin, jos pitää riittävää ruskistumista tärkeänä.
Karamellisoitu sipuli:
Sipuleita esim. 3 kpl
voita paistamiseen
ripaukset suolaa ja sokeria
Kuori sipulit. Viipaloi ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna pannulla pieni nokare voita. Sekoita mukaan sipuliviipaleet, ja käännä lämpö pienimmälle ei-nollalle. Jätä karamellisoitumaan, kunnes ovat ruskistuneita ja kutistuneita. Välillä voi sekoitella. Minun kokemukseni mukaan karamellisoitumisessa voi kestää aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin, mutta jos ei ole asiasta tarkka, voi aloittaa syömisen sitten, kun on nälkä.

Päivitys seuraavana päivänä:

Seuraavana päivänä söin tätä lihamureketta ja karamellisoitua sipulia hampurilaisen välissä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamurekkeella-taytettyja-sampyloita-ja-mansikka-mustaherukkasalaattia/

Loput lihamurekkeesta leikkasin viipaleiksi kahteen leivinpaperoituun uunivuokaan, jotka kelmutin ja vein pakastimeen:

Huomenna tai milloin sitten jaksankaan, kun lihamurekeviipaleet ovat jäätyneet, siirrän ne pakastuspusseihin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakkasessa, mutta ovat jo irtonaisina pakastuneita.