Kasvissosekeittoa ja kinkkuvoileipiä

Kasvissosekeittoa ja kinkkuvoileipiä.
Kasvikset, jotka menivät kasvissosekeittoon.
Ylimääräisiä kasvissosekeittoannoksia menossa pakkaseen suoraan syvissä lautasissa.

Jääkaappiin oli jäänyt sekä raakoja että uunikypsennettyjä kasviksia, joten päätin tehdä niistä kasvissosekeiton. Siihen meni yksi patty pan kurpitsa, kaksi palsternakkaa, ja painoltaan noin 100 grammaa uunipaahdettuja kukkakaalta, parsakaalia ja palsternakkaa. Tein ne aika tavallisella kasvissosekeiton kaavallani: kasvikset pilkottuina kattilaan, lientä päälle niin, että kasvikset peittyy, tuorejuustoa yksi paketti per 7dl-1litra lientä, keitetään kypsäksi, soseutetaan, lopussa lisätään suolaa ja sokeria maun mukaan.

Mausta ei nyt tullut hyvä. Maistui liikaa parsakaalilta, vaikka sitä oli näkyvästi vain pieni osuus kokonaisuudesta, mutta kun se oli uunissa paahdettu tiiviimmäksi, niin sitä oli selvästikin liikaa. Parsakaalinen maku olisi tarvinnut vastapainokseen lisää maitoa, kermaa tai jotain vahvaa juustoa. Aiemmin olen tehnyt uuniparsakaalin lopuista hyvää sosekeittoa niin, että kaikki liemi oli maitoa.

Pattyn pan kurpitsan laittaminen kuorineen tähän keittoon ei ollut hyvä idea. Vaikka kypsensin niin, että kuorista meni haarukka helposti läpi, sauvasekoittimella soseuttaessa keittoon jäi näkyviä keltaisia kuoren palasia, joita joutui pureskelemaan. Uunipaahdetuissa patty pan kurpitsoissa taas kuoretkin ovat toimineet hyvin: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/

Söin tätä keittoa kuitenkin vielä seuraavanakin päivänä. Silloin makuun oli tullut lisää palsternakkaisuutta, mutta silti mukana oli vielä liian hallitseva parsakaalin maku. Lapsi ei tykännyt tästä keitosta ollenkaan, ja miehen mielestä ”ihan ok keitto”.

Jatkojalostin osan tästä keitosta feta-kasvispannariksi, söin sitä, ja sen jälken tuntuikin olevan jo mitta täynnä tämän keiton makua. Pakastin loput kolme annosta suoraan syvissä lautasissa (kuva ylhäällä) odottamaan sellaista hetkeä, että on nälkä, ei jaksa laittaa ruokaa ja en ole sillä hetkellä kyllästynyt tähän makuun. Joskus varmasti sellaisiakin hetkiä tulee. Puolen litran pakastusrasioissa olisin pakastanut muuten, mutta ne olivatkin jo kaikki käytössä. Pakkasesta näitä annoksia syödessä voi olla hyvä idea tuunata näitä annoksia lisäämällä päälle esim. paistettua pekonia tai fetajuustoa.

Kesäkurpitsasosekeittoa ja perunateeleipää

Jääkaapissani oli kesäkurpitsoita, jotka olivat parhaat päivänsä jo nähneet:

Tuumasin, että voisin tehdä niistä sosekeiton. Siitä tuli oikein hyvää lempeän ja pehmeän makuista. Annoksen viimeistelyssä tuore basilika kruunasi annoksen loistavasti. Tein keiton näin:

Kesäkurpitsasosekeitto
700 g kesäkurpitsaa (3 keskikokoista)
umamipitoista lientä niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät (eli n. 1 litra kasvis-, kana- tai lihalientä)
2 tl suolaa, jos liemi on suolatonta
1 paketti tuorejuustoa (200 grammaa)
2 tl sokeria
Annoksen viimeistelyyn:
tuoretta basilikaa tai muuta maukasta yrttiä esim. minttua
Pilko kesäkurpitsat ja laita ne kattilaan. Lisää lientä (tai vettä ja liemitiivistettä ja tarvittaessa suolaa) niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät. Lisää tuorejuusto. Kiehauta. Madalla lämpöä pienimmälle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Keitä kypsäksi (n. 20-30 min). Soseuta keitto kattilassaan sauvasekoittimella. Lisää sokeri. Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria tai muuta haluamaasi maustetta. Tarjoa tuoreiden yrttien ja mielellään hyvän leivän kanssa.

Tästä kesäkurpitsasosekeitosta ei tullut yhtä paksua kuin mitä sosekeitot usein ovat, mutta maku oli niin hyvä, että se ohuus ei nyt haitannut. Paksuuteen auttaisi suurustaminen alussa (2 rkl vehnäjauhoja ja 2 rkl voita kiehautetaan kattilassa ennen liemen lisäämistä) tai lopussa, mutta itse en nyt viitsinyt/kokenut sitä tarpeelliseksi. Sattumiakin tämän keiton kanssa voi halutessaan tarjota esim. paistettua pekonia, krutonkeja, paahdettuja siemeniä, paistettuja kikherneitä tai raejuustoa. Itse en kuitenkaan tällä kertaa niitä kaivannut.

Kattilassa kesäkurpitsapaloja, vettä ja kotitekoista liemitiivistettä pakkasesta.
Purkillinen tuorejuustoa lisättynä kesäkurpitsa-nesteseoksen päälle.
Pehmeät kesäkurpitsapalat soseutumassa sauvasekoittimella kattilassa.
Kesäkurpitsasosekeitto soseuttamisen jälkeen.
Annos valmista kesäkurpitsasosekeittoa tuoreen basilikan kanssa.
Tähteksi jääneet kesäkurpitsasosekeitot.

Keiton lisäksi tein nyt perunateeleipää. Aiempana päivänä söimme perunamuusia: https://ruokaideat.com/2019/08/17/perunamuusia-lihamureketta-ja-paahdettuja-avomaankurkkuja/

Perunamuusia oli jäljellä reilu 1 dl:

Juuri tällaisesta perunamuusimäärästä olen yleensä tehnyt perunateeleipiä. Olen käyttänyt perunateeleipiin alun perin tätä reseptiä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html

Alkuperäisestä reseptistä olen yleensä korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla, koska en pidä grahamjauhojen mausta, enkä siksi niitä ole tullut ostaneeksi. Tällä kertaa kuitenkin oli vehnäjauhot loppu. Hiivaleipäjauhoja vielä oli, joten kokeilin korvata vehnäjauhot niillä. En välitä hiivaleipäjauhojen antamasta mausta sämpylöissä ja limpuissa, mutta perunarieskoissa olen käyttänyt hiivaleipäjauhoja ainoana jauhona niin, että lopputulos maistuu hyvältä. Perunamuusi ja hiivaleipäjauho ovat vaikuttaneet toimivan jotenkin maagisesti hyvin yhdessä niin, että kumpikin poistavat toisistaan huonoja (kitkeriä) makuja.

Hiivaleipäjauhot näissä perunateeleivissä toimivat nyt maun puolesta hyvin, mutta suutuntuma oli nyt selvästi kuivempi kuin vehnäjauhoversiossa. Tällä kertaa raaka-aineissa oli myös se ero, että käytin teeleipien muotoiluun riisijauhoja enkä vehnäjauhoja (koska vehnäjauhot olivat loppu), mutta en usko sen vaikuttaneen merkittävästi lopputuloksen kuivaan suutuntumaan. Riisijauhot olivat vain pinnassa, ja normaalia kuivempi suutuntuma tuntui sisällä. Joka tapauksessa, jatkossa käyttäisin näissä teeleivissä vehnäjauhoja, jos mahdollista. Ero suutuntumassa ei ole suuri, mutta kuitenkin sellainen, jonka itse huomaan. Lapseni eivät sitä huomanneet, vaan he tykkäsivät kovasti.

Tässä omaan makuuni muokattu ohje perunateeleiville:

Perunateeleivät
reilu 1 dl perunamuusia
2 dl täysmaitoa (200 g)
3½ dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja, jos ei haittaa mahdollinen vähän kuivempi suutuntuma)
1-1½ tl suolaa (alkuperäisessä reseptissä 1-2 tl, mutta minun makuuni 2 tl on turhan paljon)
2 tl leivinjauhetta
50 g voita sulatettuna
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita erikseen keskenään perunamuusi, täysmaito ja voisula. (Itse tiskiä säästääkseni sekoitan ensin kuivat aineet sekoituskulhossa, sitten siirrän kuivat aineet keittolautaseen ja sekoitan sitten märät aineet siinä samassa sekoituskulhossa. Tällöin ei tarvitse sotkea kahta sekoituskulhoa, jotka jo yksinään täyttäisivät lähes koko tiskikoneen.)
Sekoita keskenään kuiva-aineseos ja märkäaineseos. Liikaa ei kannata sekoittaa, jottei sitkisty, vaan sekoita vain sen verran, että seos on tasainen. Ota taikinasta lusikalla neljä kasaa voidellulle tai leivinpaperoidulle uunipellille. Ripottele kasojen päälle jauhoja, ja taputtele ne käsillä mataliksi. Muotoile pyöreähköiksi ja litteähköiksi, ja lisää tarvittaessa jauhoja muotoilun avuksi. Pistele teeleipiin haarukalla reikiä. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.

Kuivat aineet ennen sekoittamista.
Voi kupissa menossa mikroon sulatettavaksi.
Sekoitettu kuiva-aineseos siirrettynä keittolautaseen, jotta sekoituskulho vapautuu märkäaineiden sekoittamiselle.
Perunamuusi ja maito kulhossa ennen sekoittamista. Alla puntari, jolla punnitsin maitoa 200 grammaa välttääkseni mitan sotkemisen.
Voisula menossa perunamuusi-maitoseokseen.
Vispilä sekoittamassa voisulaa perunamuusi-maitoseokseen.

Kuiva-aineseos ja märkäaineseos sekoitettuna keskenään, eli valmis taikina.
Taikina jaettuna neljään kasaan voidellulle pellille.
Taikinakasat taputeltuina ja muotoiltuna litteähköiksi ja pyöreähköiksi.
Taikinakasat pisteltyinä.
Perunateeleivät paistamisen jälkeen.
Perunateeleivät nurin päin käännettynä, jolloin näkyy alapuolen ruskistuminen. Ruskistunut alapuoli on usein olennainen osa makua.

Loput perunateeleivät leikattuna paloiksi.

Päivitys 20.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Söin tänään tätä samaa kesäkurpitsasosekeittoa lounaaksi:

Maku oli nyt vielä parempi kuin eilen! Maistui hyvin paljon samankaltaiselta kuin pinaattikeitto. Lisäksi otin nyt pakkasesta pari paahtoleipää. Yhden päälle laitoin loput feta-minttutahnat, jotka olin tehnyt viisi päivää sitten: https://ruokaideat.com/2019/08/16/feta-minttupasta-ja-feta-minttutahna/

Toisen päälle laitoin voita ja juustoa (Oltermanni). Molemmat maistuivat hyvin. Feta-minttutahnan maku oli säilynyt hyvin viisi päivää jääkaapissa. Väri oli muuttunut vihreästä harmaampaan suuntaan, mutta minua se ei haitannut.

Myöhempi päivitys:

Söin tätä keittoa vielä yhtenä päivänä, jonka jälkeen se loppui:

Jännästi kaksi päivää valmistamisen jälkeen maistui enemmän kesäkurpitsalta kuin edellisenä päivänä, eikä enää yhtä paljon pinaattikeitolta kuin edellisenä päivänä. Lisänä oli kaupan saaristolaisleipää, jonka olisin pakastanut, mutta vasta ostamisen jälkeen huomasin siinä tekstin ”säilytetty pakasteena. Ei saa pakastaa uudelleen.”

Kesäkeitto, ryynirieska kaurahiutaleista ja munavoi

Siirry reseptiin: Ryynirieska kaurahiutaleista, Munavoi, Kesäkeitto

Nyt kun oli aineksia tehdä tällainen ateria, teki mieli sellainen tehdä. Aloitin laittamalla ryynirieskan tulemaan. Olen tehnyt aiemmin ryynirieskaa ohraryyneistä ja tattariryyneistä, mutta nyt halusin tehdä kaurahiutaleista, kun kerran löysin sellaisen ohjeen ja kaurahiutaleita minulla oli.

Otin lähtökohdaksi tämän ohjeen: https://www.soppa365.fi/reseptit/suolainen-leivonta-gluteeniton/gluteeniton-ryynirieska

Tuolla sivulla lukee ”tattarihiutaleita”, mutta saman sivuston toisella sivulla lukee, että sen voi korvata kaura-, ruis- tai neljän viljan hiutaleilla: https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005862247.html

Ohjeessa lukee myös purkki kermaviiliä, mutta korvasin sen maidolla. Olen käyttänyt hapanmaitotuotteita rieskoissa sen verran paljon, että tiedän, että en niiden makua nyt rieskaan halunnut. Lisäksi halusin käyttää tähän eilen tähteeksi jääneet keitetyt varhaisperunat ( https://ruokaideat.com/2019/07/20/varhaisperunoita-voikastiketta-ja-savustettu-lohiperhonen/ ), joita oli 4 kpl:

Muita muutoksia en sitten enää alkuperäiseen ohjeeseen tehnyt. Kuitenkin sen verran monta muutosta tein, että minua itseäni varten tarvitsee kirjoittaa ohje tähän auki jatkoa ajatellen:

Ryynirieska kaurahiutaleista
5 dl kaurahiutaleita eli 175 grammaa
7 dl täysmaitoa eli 700 grammaa
2 kananmunaa
25 grammaa voita
1 ½ tl suolaa
(lisäksi n. 100 grammaa tähteitä jos on ja haluaa tähän niitä käyttää, esimerkiksi 100 grammaa keitettyä kuorittua varhaisperunaa eli n. 4 muusattuna)
Sekoita kulhossa maito ja kaurahiutaleet. Sekoita tässä vaiheessa mukaan myös mahdolliset tähteet, jos käytät niitä. Anna turvota puoli tuntia.
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sulata voi pikkukupissa mikrossa tai kattilassa hellan levyllä.
Vispaa taikinan sekaan kananmunat ja suola. Vispaa mukaan sulatettu voi ja vispilöi taikina tasaiseksi.
Levitä taikina tasaisesti leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia, kunnes näyttää nätisti ruskistuneelta. Tarjoile mielellään lämpimänä munavoin kanssa.

Ylläolevat kuvat: Ensimmäisessä kuvassa keitetyt, kuoritut varhaisperunat muusattuna sormilla, kun nyt teki mieli tehdä se sormilla, vaikka muitakin välineitä olisi voinut käyttää. Toisessa kuvassa turpoamassa kaurahiutale-maito-muusattuperunaseos. Kolmannessa kuvassa mukaan on rikottu kaksi kananmunaa, jotka vispasin hyvin joukkoon käsivispilällä. Neljännessä kuvassa mukaan on kaadettu voisula, jota viidennessä kuvassa vispaan sekaan, kunnes taikina on tasainen. Kuudennessa kuvassa taikina levitettynä leivinpaperoidulle uunipellille. Seitsemännessä kuvassa valmis rieska uunistaoton jälkeen. Se oli uunissa 30 minuuttia. Sen jälkeen leikkasin rieskan paloiksi, joista osa ehti mennä parempiin suihin ennen kuin ehdin leikata kaikki palat loppuun. Kahdeksannessa kuvassa ne rieskapalaset, jotka ovat syönnin jälkeen jäljellä. Yhdeksännessä kuvassa samat rieskapalaset käännettyinä ylösalaisin, koska halusin nähdä, miltä alapuoli näyttää. Hyvin oli ruskistunut.

Munavoin tekemiseen käytin Valion ohjetta: https://www.valio.fi/reseptit/munavoi/

Tuoreet yrtit jätin pois, vaikka minulla olisi niitä ollut, koska mielestäni kesäkeitto oli jo tarpeeksi yrttinen. Eila-voin sijaan käytin tavallista voita. Jäähtyneiden kananmunien sijaan hienonsin lämpimät kananmunat voin kanssa heti, kun ne olivat jäähtyneet sellaisiksi, että niihin voi koskea. Muuten taisin mennä ohjeen mukaan. Siltä varalta, että tuo linkki joskus ei enää toimikaan, kirjoitan ohjeen tänne itselleni muistiin:

Munavoi
3 kananmunaa
1/4 tl suolaa
100 g voita
Kiehauta pienessä kattilassa vettä sen verran, kuin tarvitaan kolmen kananmunan peittymiseen. Laske kananmunat lusikan avulla varovasti yksitellen kiehuvaan veteen niin, että ne eivät hajoa. Käännä lämpö keskilämmölle ja keitä 10 minuuttia. Kun 10 minuuttia on kulunut, kaada vesi pois ja kaada kylmää vettä tilalle. Kaada kylmäkin vesi pois ja kaada heti uusi kylmä vesi tilalle. Näin varmistetaan, että munat eivät ylikypsy, ja ne myös jäähtyvät nopeammin sellaisiksi, että niihin voi koskea.
Leikkaa syvälle lautaselle 100 grammaa voita kuutioiksi. Kuori keitetyt kananmunat, jos ja kun niihin voi jo koskea. Laita kananmunat voikuutioiden päälle ja ripottele suola kananmunien päälle. Leikkaa kananmunat ensin veitsellä viipaleiksi, ja sitten hienonna kananmunat haarukalla voin sekaan. Jatka haarukalla hienontamista ja sekoittamista, kunnes olet tyytyväinen lopputulokseen. Säilytä jääkaapissa, mutta jos tarjoat pian, voit jättää sen pöydälle. Parasta huoneenlämpöisenä. Hyvää ainakin karjalanpiirakoiden ja ryynirieskan kanssa.

Tälle aterialle käyttämäni kananmunat olivat muuten parasta ennen 15.7. eli 6 päivää aiemmin. Kellutin kaikki käyttämäni kananmunat. Kaksi kellui, joten jouduin heittämään ne pois. Paketista löytyi kuitenkin tarvittava määrä eli 5 kananmunaa, jotka tälle aterialle tarvitsin, sellaisia kananmunia, jotka eivät kelluneet vaan upposivat vesilasin pohjaan, eli olivat vielä käyttökelpoisia.

Kesäkeitto
600 grammaa uusia perunoita
400 grammaa kukkakaalia
2 kesäsipulia
100 grammaa herneitä (eli osta herneitä palkoineen ainakin 300-400 grammaa)
3 kesäporkkanaa
1.5 litraa umamipitoista lientä (tällä kertaa käytin 1.5 litraa vettä + itsetehtyä lihaliemitiivistettä pakkasesta)
2 dl kermaa
2 rkl voita
4 tl suolaa (jos liemi ei ole suolaista)
1 tl sokeria
Pese ja pilko kasvikset sormenpään (peukalonpään, jos pienet sormet niin kuin minulla) kokoisiksi paloiksi. Ota kesäsipuleista erikseen sivuun vaaleat osat ja vihreät osat.
Kuumenna kattilassa voi. Paista siinä kesäsipulien vaaleat osat. Lisää liemi, perunat ja porkkanat. Keitä 10 minuuttia. Lisää kukkakaali ja kerma. Keitä vielä 5 min hiljalleen.
Sekoita mukaan herneet ja kesäsipulien vihreät osat. Kiehauta. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Maista, ja lisää jompaa kumpaa tai molempia tarvittaessa. Lautasella lisää halutessasi annokseen tuoretta tilliä.

Kesäkeitto oli maultaan ihan kiva – varmaan niin hyvä, kuin tällainen simppeli kesäkeitto herkkine tuoreine makuineen voi olla. Mutta se ryynirieska munavoin kanssa oli aivan MAHTAVA, WAU! Se oli tämän aterian todellinen stara, jota haluan syödä vielä vaikka kuinka paljon toistekin! Ryynirieskassa oli jännä kauraisuus, joka sopi sekä maultaan että suutuntumaltaan täydellisesti yhteen juuri munavoin kanssa. Tavallisen voin kanssa ei varmaan olisi ollut niin tajunnanräjäyttävä kokemus, mutta munavoin kanssa täysi WAU! JES!