Feta-minttupasta ja feta-minttutahna

Jääkaapissani oli kolme päivää aiemmin avattu fetajuustopaketti, josta oli puolet käytetty patongin täytteeksi: https://ruokaideat.com/2019/08/12/patonki-taytettyna-voilla-paprikalla-fetajuustolla-ja-rucolalla/

Pihallani kasvaa vielä tuoretta minttua. Teki mieli sitten tehdä jotain, mihin menee se puoli pakettia fetaa ja sitä tuoretta minttua. Aiemmin olen tehnyt mintusta pestoa, joka oli hyvää: https://ruokaideat.com/2019/08/11/itsetehtya-minttupestoa-ja-pestopastaa/

Siitä sitten tuli mieleeni tehdä minttupestoa niin, että käytänkin juustona fetajuustoa. Fetajuustoa oli jäljellä juuri se 100 grammaa, mitä pesto-ohjeeseenkin tarvittiin juustoa. Kävin sitten tuumasta toimeen. Pähkinänä käytin tällä kertaa cashewpähkinöitä, kun nyt teki mieli käyttää niitä. Pestoa tämä tietenkään ei enää ole, vaan nyt oikeampi nimitys on feta-minttutahna. Siitä tuli tosi hyvää! Tein sen näin:

Feta-minttutahna

100 g fetajuustoa

30 g tuoreita mintun lehtiä

50 g cashewpähkinöitä

1 valkosipulin kynsi

1 dl öljyä

suolaa ja pippuria maun mukaan (itse laitoin suolaa 1 g / 1 maustemitta ja mustapippuria 10 pyöräytystä myllystä)

Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimella kaikki ainekset paitsi suola ja pippuri. Maista, ja sekoita vielä halutessasi suolaa ja pippuria maun mukaan.

Feta-minttupasta

vastakeitettyä pastaa

pastan keitinlientä

feta-minttutahnaa

halutessa päälle: raastettua pecorinoa tai parmesaania

Sekoita vastakeitettyyn pastaan kattilassa tai lautasella vähän keitinvettä ja maun mukaan feta-minttutahnaa. Viimeistele annos halutessasi raastetulla pecorinolla tai parmesaanilla.

Maku tässä feta-minttutahnassa oli mielestäni minttuinen ja valkosipulinen, jossa mukana fetan maku pehmennettynä mukavaksi. Minttupestossa mintun ominaismaku ei tullut esille, mutta tässä feta-minttutahnassa mintun ominaismaku tuli esille ja oikein kivasti tulikin! Fetan ja mintun maut sopivat mielestäni nyt tosi hyvin yhteen. Kuitenkin jos minulla sattuisi olemaan fetaa ja jotain muuta tuoretta yrttiä, voisin mieluusti kokeilla vastaavanlaista feta-yrttitahnaa myös muilla yrteillä.

Pastan keitin tuttuun tapaan: 2 litraa vettä kiehautetaan ja siihen lisätään 20 grammaa merisuolaa. Siinä keitetään noin puoli kiloa pastaa pakkauksen mukainen maksimikeittoaika. Keitinlientä otetaan vähän talteen. Kypsään pastaan sekoitetaan vähän keitinlientä sekä kastike. Tein nyt tätä feta-minttupastaa vain yhden annoksen, joten sekoitin vasta lautasellani pastan, ruokalusikallisen tai pari keitinlientä ja maun mukaan feta-minttutahnaa:

Annoksen päälle raastoin pecorinojuustoa, kun se nyt sattui olemaan avattuna ja sitä oli jäänyt minttupeston teosta. Annos oli mielestäni nyt tosi hyvä, WAU!

Broilerin suikaleita, lohkoperunoita ja kylmää kastiketta

Kaupassa oli tarjous 5 pakettia broilerin fileesuikaleita kympillä. Ensimmäisenä tuli mieleen syödä niitä riisin kanssa jossain muodossa, mutta lapseni söi riisiä broilerikastikkeen kanssa jo tänään koulussa, joten koin parhaaksi kehitellä nyt jotain eri ruokaa. Ja onneksi kehittelinkin. Rapeat paahtuneet perunat, ihana kastike ja miedosti maustetut suikaleet upposivat nyt oikein hyvin!

Päädyin pakastamaan paketeista kaksi ja paistamaan heti loput. Kaupassa sattui olemaan myös 4 purkkia smetanaa alennuksessa, joten päätin hyödyntää nekin samaan ruokaan. Lisäksi tarvitsi enää perunoita, joita jääkaapissani olikin jo. Ehkä olivat olleet siellä jo liiankin kauan, koska olivat alkaneet jo vähän itääkin. Noh, idut ja kuoret pois ja menoksi vaan. Lopputuloksena syntyi oikein maukas ateria, johon sain kivasti upotettua useampaa pian pilaantuvaa tuotetta.

Ensimmäisenä laitoin tulemaan kylmän kastikkeen smetanasta. Kippasin kulhoon kaikki 4 smetanapurkkia. (Ei niitä kaikkia kerralla syödä, mutta tiedän lopputuloksena syntyvälle kastikkeelle muitakin käyttötarkoituksia.) Sekaan puristin jääkaapissa lojuneesta pienestä sitruunapalasta mehut sekä mausteita fiiliksen mukaan. Kylmiin kastikkeisiin laitan yleensä jotain hapanmaitotuotetta, sokeria, suolaa ja loput tilanteen mukaan. Sipulijauhetta laitan lähes aina, niin myös nyt. Tällä kertaa meni mukaan myös curryjauhetta, inkiväärijauhetta ja rakuunaa. Mitään en mitannut, vaan näppituntumalla vain heittelin. Curryjauheen tapauksessa laitoin tällä kertaa sekä kaupan valmista curryjauhetta että itsetehtyä currymausteseosta, joka tehtiin pääsiäisen tähderuokaa varten tällä ohjeella ja jota todellakin voin suositella: https://www.taste.com.au/recipes/coconut-lamb-curry/4eb01aa1-5166-4470-9347-3587a5a5bafb

Kun kastike oli sekoitettu ja siirretty jääkaappiin maustumaan, oli aika hoitaa perunat uuniin. Kuorin ja pilkoin perunoita ehkä puolisen kiloa. Olen joutunut oppimaan kantapään kautta, että perunoita ei saa olla pellillä liikaa, muuten ne eivät rapeudu. Aina  vain joudun muistuttamaan itseäni, että perunat eivät saa koskea toisiinsa. Leikkasin osan tikuiksi ja osan lohkoiksi. Sitten siirsin perunat voidellulle matalareunaiselle uunipellille. Lorotin päälle ruokalusikallisen öljyä, ripottelin päälle teelusikallisen suolaa ja sekoitin. Sitten uuniin 200 asteeseen ensin 20 minuutiksi. Siinä vaiheessa oli jo kuumaan peltiin koskevat puolet ruskistuneet, joten oli aika kääntää perunat toisin päin. Sitten takaisin uuniin, jotta toisetkin puolet ruskistuvat ja rapeutuvat. Tällä kertaa olivat uunissa vielä 20 min lisää, jolloin osa ehti palaa, joten pitääpä muistaa seuraavalla kerralla kurkata sinne 10 min aikaisemmin. Toisaalta silti kaikki meni tällä kertaa. Uunista ottamisen jälkeen sitten heti ripottelin vähän suolaa vielä päälle.

Perunoiden ollessa uunissa valmistin broilerin suikaleet. Ensin sekoitin kipossa mausteseoksen. Vakioni on, että suolaa laitan teelusikan per puoli kiloa lihaa. Eli tällä kertaa, kun paistoin 750 g broilerin suikaleita, laitoin suolaa 1.5 tl. Lisäksi laitoin näppituntumalla sokeria, paprikajauhetta, curryjauhetta, sipulijauhetta ja valkosipulijauhetta. Mausteet sekaisin kipossa ja sitten pannu kuumaksi. Ruskistin suikaleet valurautapannulla reiluhkossa määrässä voita, lisäsin mausteseoksen ja paistoin sekoitellen vielä muutaman minuutin. Valmista tuli.

Syömisvaiheessa totesin, että kylläpäs tulikin hyvää! Idea tästä kokonaisuudesta pitikin heti tulla kirjoittamaan ylös. Kuvassa olevalla lautasella ei ole kaikki mitä söin, vaan otin kaikkea lisää. Toiselle lautaselle otin loput salaatit joltakin edelliseltä päivältä. Salaatissa oli aiemmin vielä kurkkua, paprikaa ja päärynääkin, mutta joku oli jo noukkinut ne suihinsa, mutta kelpasi minulle tällä kertaa pelkät salaatinlehdet ja pinaatitkin. Ne imivät mukavia makuja pääruokalautaselta, joten oikein hyvin maistuivat.

Tähteeksi tältä aterialta jäi sitä kylmää kastiketta sekä niitä kypsiä maustettuja broilerin suikaleita. Molempia tein tarkoituksella enemmän kuin kerralla syödään, koska tykkään tähteiden antamista oikoteistä seuraavien päivien ruokiin. Huomenna haluankin syödä lounaaksi kanasalaatin. Jääkaapissani on ruukku salaattia, joten se yhdistettynä kypsiin broilerisuikaleisiin ja siihen kylmään kastikkeeseen, joka todennäköisesti vain paranee huomiseen mennessä, on jo hyvä pohja kanasalaatille. Lisäksi näyttää kotoa löytyvän kurkkua, paprikaa ja banaania, joten niitä varmaan kanasalaattiin menee myös, ellei joku muu ehdi syödä niitä pois ennen lounasta. Todennäköistä kyllä on, että lapset popsivat banaanit suihinsa, mutta menee nyt kanasalaatti ilmankin.