Linssilasagnette ylijääneestä linssikastikkeesta

Tein toissapäivänä tomaattista linssikastiketta ja spagettia. Nyt kun niitä oli syöty sellaisenaan kolmella aterialla, kaipasin jo lopuista linssikastikkeista jotain eri ruokaa. Päätin tehdä lasagneten, johon sattui olemaan ainekset kätevästi kotona: lasagnettepastaa, tomaattimurskaa, kuohukerman loput, juustojen loppuja ja ne linssikastikkeen loput. Niistä aineksista tehtynä mitään ei tarvitse keittää eikä paistaa levyllä, vaan ainekset vain kootaan uunivuokaan, mikä on mielestäni erittäin kätevää. Sovelsin tähän Myllyn paras Mini lasagne -pussin kyljessä olevaa ohjetta sekä Snellmanin lasagnetteohjetta. Koska en ole aiemmin juuri tämän merkkisellä lasagnettepastalla tehnyt lasagnettea, noudatin niitä nestemääriä, mitkä pussin kyljessä annettiin. Päällisen eli kermaisen juustokerroksen tein Snellmanin lasagnetteohjeella niin kuin olen tehnyt jo monet kerrat. Lopputuloksena syntynyt linssilasagnette oli minun mielestäni sellaista perushyvää pastaruokaa. Lisää wau-efektiä olisi voinut hakea käyttämällä vahvempaa juustoa, mutta käytin nyt mieluummin niitä juustoja, mitä oli avattuna. Lapsi söi lautasensa tätä tyhjäksi, pyysi lisääkin ja sanoi antavansa tälle ruualle sata peukkua pystyyn.

Linssilasagnette tähteeksi jääneestä linssikastikkeesta

250 g lasagnettapastaa (esim. Myllyn paras Mini lasagne, Torino Lasagnette piccolo tai rikottuja lasagnelevyjä)

4 dl linssikastiketta

4 dl tomaattimurskaa + 1 dl purkin huuhteluvettä + suolaa (laitoin 1 tl)

Päällinen:

2 3/4 dl kuohukermaa (riittäisi 2½ dl, mutta halusin käyttää purkin loppuun asti)

150-200 g juustoraastetta (mitä vahvempi, sen parempi – pyrin yleensä raastamaan 150 g ja jos tulee enemmän, niin nekin menevät mukaan – nyt tuli 180 g)

suolaa (nyt laitoin ½ tl, kun juustoraaste ei ollut erityisen voimakassuolaista, mutta mitä suolaisempi juusto, sitä vähemmän lisään suolaa – esim. pecorino-juuston tapauksessa jättäisin lisätyn suolan pois)

Sekoita keskenään tomaattimurska, suola ja linssikastike. Sekoita mukaan pasta raakana ilman keittämistä. Sekoita hyvin niin, että kaikki pastat varmasti kastuvat. Levitä seos voideltuun uunivuokaan.

Sekoita keskenään kerma, juustoraaste ja suola (jos lisäät sitä). Lisää seos pastaseoksen päälle uunivuokaan. (Itse koen sen helpoimmaksi niin, että ensin lusikoin juustoseosta päälle niin kauan kuin juustoraastetta riittää. Lopussa kaadan astiaan jääneet kermat päälle, ja tasoitan lusikalla pinnan.)

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla puoli tuntia. Anna mielellään vetäytyä uunistaoton jälkeen pöydällä vähintään 10 minuuttia.

Vinkkejä:

* Samaan tapaan voi tehdä lasagnettea muustakin kuin vain linsseistä. Linssikastikkeen voi tässä korvata muulla tähteeksi jääneellä kastikkeella, esim. (jauhe)lihakastike, kanakastike, makkarakastike tai nakkikastike.

* Voi myös käyttää ylijääneen kastikkeen sijaan tähteeksi jäänyttä lihaa ja kiehauttaa sen tomaattimurska+vesi-seoksessa niin kuin tein tämän nyhtöpossulasagneten kanssa. Tälle 250 g pastamäärälle sopivat määrät olisi n. 350-375 g kypsää hienonnettua lihaa, 5 dl tomaattimurskaa ja 2½ dl vettä. Kiehauta niiden seos kattilassa, sekoita mukaan pastat ja jatka samaan tapaan kuin linssilasagneten kanssa. Itse kuitenkin mieluummin käytän tomaattimurskaa vain täysiä purkillisia, joten täällä lasagnetteohje tähdelihasta yhdelle purkilliselle tomaattimurskaa.

* Kerma-juustoraasteseoksen sijaan voi myös tehdä maitopohjaisen juustokastikkeen niin kuin tein nyhtöpossulasagnetessa.

* Mieleisiä mausteita voi halutessa lisätä. Linssikastikkeessa olleet mausteet laimenevat tässä huomattavasti, joten jos niiden mausteiden haluaa tässä maistuvan, niitä kannattaa lisätä.

Olen hyödyntänyt Snellmanin lasagnetteohjetta usein. En ole koskaan tullut tehneeksi sitä juuri sillä alkuperäisellä reseptillä, johon tulee jauhelihaa. Sen sijaan olen ottanut sen lasagnettereseptin käteväksi ja maistuvaksi tavaksi hyödyntää ne tähteet, mitä milloinkin sattuu olemaan. Kyseinen lasagnetteresepti on hyödyllinen tähteiden jemmaamiseen, koska siihen voi käyttää joko tähteeksi jääneitä kastikkeita tai jämälihoja riippuen sitä, mitä on. Mukaan voisi jemmata myös tähteeksi jääneitä kypsiä vihanneksia tai sieniä, jos niitä olisi. Alkuperäisessä reseptissä paistolämpötila on 225 astetta, mutta minun uunissani ehtii siinä ajassa pinta palaa ennen kuin pasta on kypsää, joten siksi olen laskenut paistolämmön 200 asteeseen.

Tämäntyyppisille lasagneteille on minun kokemukseni mukaan tyypillistä, että lopputulos maistuu eriltä kuin ne tähteet, mitä siihen hyödynnettiin. Hienoksi pilkotut jämälihat yleensä muuttuvat tomaattimurskassa haudutettuina geneerisen bolognesekastikkeen makuisiksi, joka maistuu minulle, vaikka juuri sen lihan makuun olisinkin jo kyllästynyt. Myös tämänpäiväinen linssilasagnette maistuu aivan eriltä kuin se linssikastike, jonka loput siihen käytin. Tässä lasagnetessa ei ole mielestäni muita samoja makuja kuin siinä linssikastikkeessa, kuin vain se itse linssien maku. Tässä ruoassa maistan siis sen linssien ominaismaun, joka on mielestäni hernemäinen. Jos siis ei siedä linssien omaa makua, silloin en suosittele tätä linssilasagnetteakaan. Meidän perheessämme kaikki ovat nirsoja, mutta kukaan ei ole juuri linssien mausta valittanut, joten meille linssilasagnette toimii.

Juustona käytin nyt niitä, mitä sattui olemaan avattuina. Raastoin ensin loppuun Vintage Cheddar -juuston, josta tuli juustoraastetta 42 grammaa. Avattuna oli myös Arlan Castello Cheddar -juustoa, joten raastoin lisäksi sitä. Juustoraastetta tuli yhteensä 180 grammaa. Näistä juustoista ei mielestäni tullut tähän ruokaan mitään tunnistettavaa makua, vaan lähinnä sellainen geneerinen juustoinen maku. Seuraavalla kerralla käyttäisin mieluummin jotain vahvempimakuista juustoa, kuten parmesaani, pecorino tai grada padano, koska ne nostaisivat maun uudelle tasolle. Paras koskaan tekemäni linssi-pastavuoka sisälsi päälliskerroksessa pecorinojuustoa ja linssi-pastaseoksessa paistettua pekonia rasvoineen. Sen kertaisen pastavuoan tein linssikeiton tähteistä ja keitetystä pastasta. Pastavuoka on minulle hyvin yleinen tapa hyödyntää tähteitä, ja teen yleensä pastavuoat tähteistä tällä kaavalla.

Kylmänä leikattu linssilasagnette.

Muita linssireseptejä:

Päivitys myöhempänä päivänä:

Tämä tuoreeltaan perushyvä pastaruoka olikin seuraavana päivänä uudelleenlämmitettynä oikein herkullista.

Lasagnette nyhtöpossun tähteistä

Oli jäljellä vielä nyhtöpossua. Sitä oli syöty uunijuuresten kanssa, riisin ja paistoliemen kanssa ja jäljellejääneistä riiseistä oli tehty yhdessä nyhtöpossun tähteiden kanssa possu-riisilaatikkoa. Tällä kertaa teki mieli tehdä lasagnette ja nyhtöpossua vielä riitti käytettäväksi, joten tein nyhtöpossusta lasagneten.

Olen tehnyt tähteeksijääneistä lihoista lasagnettea aika monesti. Yleensä olen tehnyt sen reseptillä, jonka kirjoitin tänne, kirjoitukseeni Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat. Kyseiseen kirjoitukseen olen avannut myös muita hyväksihavaitsemiani tapoja tähdelihojen käyttämiseen, resepteineen.

Kyseinen lasagnetteresepti on alun perin Snellmanin sivuilta. Alkuperäisessä reseptissä lasagnette tehtiin jauhelihasta, joka varta vasten paistettiin lasagnettea varten. Itse en ole kuitenkaan koskaan tullut tehneeksi lasagnettea juuri vartavasten paistetusta jauhelihasta. Minulle lasagnetesta on tullut yksi monista tavoista käyttää pois ylimääräisiä kypsiä lihoja ruokaan, joka maistuisi riittävän eriltä kuin siitä lihasta alun perin koottu ateria.

Kyseisellä reseptillä tulee mielestäni tosi hyvää lasagnettea. Nyt vain minulla ei ollut kaikkia siihen tarvittavia aineksia, joten sävelsin vähän. Ensinnäkin, päälle piti tulla maitopohjaisen juustokastikkeen sijaan kermaan sekoitettua juustoraastetta. Se on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin maitokastikkeen tekeminen ja niin olisin tehnyt nytkin, jos minulla olisi ollut kermaa. Mutta eipä ollut, mutta maitoa oli, joten tein sen perinteisen lasagneen tulevan juustokastikkeen maidosta. Sekä kermaan sekoitettu juustoraaste että perinteinen juustokastike ovat mielestäni tässä tosi hyviä, mutta eivät keskenään aivan samanlaisia. Vetäytymisen jälkeen kermaan sekoitettu juustoraaste on kiinteämpi, kun taas perinteinen juustokastike on minun kokemukseni mukaan vetelämpi. Maku on luonnollisestikin kermapohjaisessa kermaisempi, ja perinteisessä juustokastikessa lasagnemaisempi. Molemmat hyviä, ja molempia käytän riippuen siitä, mitä on.

Alkuperäisessä Snellmanin ohjeessa pastana käytettiin 7 lasagnelevyä, jotka rikottiin itse. Olen usein korvannut 7 lasagnelevyä 200 grammalla lasagnettepastaa, jota olen ostanut Torino-merkkisenä nimellä Torino Lasagne Piccolo. Sitä on saatavilla sekä vaaleana että täysjyväversiona, joista täysjyväversiossa täysjyvän osuus on 51%. Molemmat versiot mielestäni toimivat tomaattisissa ruuissa. Nyt minulla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista lasagnettepastaa, mutta niitä isoja lasagnelevyjä oli, joten käytin niitä. Niitä oli jäljellä 10 kpl. En halunnut jättää kolmea lasagnelevyä pyörimään, koska se olisi ollut liian vähän minkäänlaiseen lasagneen. Niinpä päätin 1½-kertaistaa ohjeen, jottei jäisi kolmea lasagnelevyä kaappeihin pyörimään.

1½-kertaistuksessa tuli vastaan sellainen ongelma, että tomaattimurskaa olisi silloin tarvittu 600 grammaa (1½ tölkkiä), mutta minulla oli vain 400 grammaa (1 tölkki). Purkki tomaattipyreetä löytyi, joten päätin korvata 200 grammaa tomaattimurskaa yhdellä purkilla tomaattipyreetä ja lisäksi vettä sen verran, että koostumus näyttää oikealta. Sekin toimi. Tämä korvaus kuitenkin johti siihen, että lopputulos ei maistunut mielestäni yhtä tomaattiselta kuin normaalisti, ja lihan ominaismaku tuli esille normaalia enemmän. Ohjeen mukaisella tomaattimurskamäärällä siis en yleensä tunnista tämän lasagnetten lopputuloksesta lihan ominaismakua mikäli liha on aivan hienoksi pilkottu, vaan vain sellaisen yleisen bolognesekastikkeen maun. Tämänkertaisella korvauksella tosiaan bolognesemainen maku jäi vähemmälle ja possunlihainen maku tuli esille enemmän. Sekään ei periaatteessa ole huono asia, mutta itse tykkään kuitenkin enemmän siitä versiosta, joka maistuu enemmän bologneselta ja vähemmän possunlihalta. Silti, tämäkin versio on mielestäni hyvää, vaikkakin erilaista. Pakastin loput, ja sieltä pakkasesta ne kaikki tulevat kyllä syödyiksi. Alle kirjoitan lasagnetteohjeen molemmilla vaihtoehdoilla.

Lasagnette nyhtöpossusta tai muusta tähdelihasta

10-11 lasagnelevyä tai 300 g lasagnettepastaa (esim. Torino Lasagne Piccolo) – käy sekä vaalea että täysjyvä

Kastike:

450 g nyhtöpossua tai muuta kypsää lihaa/kanaa

1½ tl sipulijauhetta (tai 1-2 sipulia hienonnettuna ja kuullotettuna)

1½ purkkia tomaattimurskaa (600 g) TAI 1 purkki tomaattimurskaa (400 g) + 1 purkki tomaattipyreetä (70 g) + 3 dl vettä (lisäksi joka tapauksessa myös allaoleva vesimäärä)

3 dl vettä

suolaa maun ja lihan suolaisuuden mukaan – nyt lihassa ei maistunut suola, joten laitoin suolaa 1½ tl. Jos liha olisi ollut sopivan suolaisen makuista jo valmiiksi, olisin laittanut tähän suolaa 1 tl.

(halutessa mausteita esim. 3 valkosipulin kynttä kuullotettuna tai 3/4 tl valkosipulijauhetta, 4½ rkl chilikastiketta, 1½ basilikaa, 1½ timjamia)

(tomaattipyreetä käytettäessä lisään tähän määrään myös 1½ tl sokeria tasapainottamaan tomaattipyreen happamuutta)

Päällinen:

3 dl kuohukermaa + 250-450 g juustoraastetta + maun mukaan suolaa (itse laitan 1 maustemitallisen)

TAI

3 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

5 dl maitoa

suolaa maun mukaan (itse laitoin 1 tl)

250-400 g juustoraastetta (itse laitoin tällä kertaa 360 g, kun sen verran sattui olemaan – alle 300 grammaakin riittäisi aivan hyvin)

Hienonna liha, tai vähintään pilko se suupaloiksi. Sekoita kattilassa kypsä liha, mausteet, tomaattituotteet ja vesi. Kiehauta.

Riko lasagnelevyt suupaloiksi, jos käytät niitä. Ripottele kastikkeen joukkoon rikotut lasagnelevyt tai lasagnettelevyt ja sekoita hyvin. Huolehdi, että lasagnelevyt eivät koske toisiinsa vaan ympäröityvät kokonaan kastikkeella. Kokemusta nimittäin on siitäkin, että toisiinsa koskemaan jääneet rikotut lasagnelevyt ovat jääneet lopputuloksessa koviksi.

Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Jos käytät kermaa, sekoita siihen suola ja juustoraaste. Kaada seos lasagneseoksen päälle uunivuokaan. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä.

Jos et käytä kermaa, tee ensin valkokastike. Sulata kattilassa voi. Sekoita siihen vehnäjauhot, ja kiehauta seos. Lisää maito mukaan pienissä erissä erissä koko ajan pohjia myöten sekoittaen varoen, ettei pala pohjaan. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes seos on paksuuntunut. Jos ehtii alkaa kiehua ennen kuin on paksuuntunut, käännä levy pienimmälle, ja keitä koko ajan sekoittaen, kunnes on paksuuntunut. Kun on paksuuntunut, siirrä pois levyltä. Sekoita mukaan suolaa. Lisää juustoraaste. Sekoita, kunnes juusto on sulanut. Kaada kastike lasagneseoksen päälle uunivuokaan. Paista 200-asteisen uunin keski- tai alatasolla noin puoli tuntia, kunnes pinta on saanut väriä. Itse normaalisti kypsennän keskitasolla, mutta nyt kun vuoka tuli liian täyteen, käytin alatasoa ja leivinpaperia vuoan alla, jotta ylikuohumissotkuja tulee mahdollisimman vähän.

Uunistaoton jälkeen anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia. Sopii pakastettavaksi.

Juustokastike kaadettuna pasta-kastikeseoksen päälle.

Seuraavana päivänä, kun jäljellejääneet lasagnetet olivat jäähtyneet ja kiinteytyneet jääkaapissa, leikkasin loput paloiksi ja pakastin leivinpaperoiduissa uunivuoissa.

Päivitys seuraavana päivänä:

Jäiset lasagnettepalat siirrettynä pakastuspusseihin, joissa niitä säilytän pakastimessa.