Ylijäänyt kastike lihapulliin + ruskea kastike

Kolme päivää sitten tein karitsan jauhelihapihvejä ja valkosipuli-jogurttikastiketta. Kastikkeesta oli vielä jämät jäljellä. Tällä kertaa teki mieli käyttää kastikkeen loput lihapullataikinan nesteeksi. Lihapullia harvoin tulenkaan tehneeksi ilman mitään tähteitä, vaan lihapullia minulla tulee tehtyä useimmiten silloin, kun on tarvetta jemmata jotain nestemäistä johonkin. Toisaalta, kastikkeen jämät joskus upotan myös uunimunakkaaseen, joskus pasta-/riisi-/perunavuokaan, joskus lihamurekkeeseen/jauhelihapihveihin, maun sopivuudesta riippuen leivän päälle tai leivätaikinaan tai pizzan päälle jne. Joskus yksinkertaisesti pakastan ylimääräiset kastikkeet myöhempää käyttöä varten. Lihapullataikinan nesteeksi sopii hyvin monenlaiset kastikkeet ja yleensä tulee myös maistuvia lihapullia, joten niitä mielelläni teen, jos vain jaksan ja ehdin ja on aineksia. Tällä kertaa oli loppu yksi lihapullataikinani vakio-aines eli korppujauho, mutta tällä kertaa tein lihapullat ilman korppujauhoja korvaamalla korppujauhot samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Toimi hyvin, joten taidan käyttää vehnäjauhoja lihapullataikinassa toistekin. Eron korppujauholihapullan ja vehnäjauholihapullan välillä huomaan vain pinnasta: korppujauholihapullien pinnassa tuntuu karkeat rapeat/kovat korppujauhot, vehnäjauholihapullissa taas pinta on tasaisen sileän rapea. Koska minulle ei ole lihapullissa tärkeää se korppujauhojen suutuntuma pinnassa, voi hyvin olla, että jatkossa käytän lihapullataikinassa korppujauhojen sijaan vehnäjauhoa, joka on halvempaa.

Lihapullat, perusohjeeni (voi moninkertaistaa)

400 g sika-nautajauhelihaa

½ dl korppujauhoja TAI vehnäjauhoja

1 dl nestettä: sopii ylijääneet kastikkeet sekä kylmät että lämpiminä tarjotut, maitotuotepurkkien loput, ylijääneet liemet, ylijäänyt sosekeitto tai ylijäänyt kasviskeitto soseutettuna

1 kananmuna

1 tl sipulijauhetta (TAI 1 sipuli kuorittuna, silputtuna ja kuullotettuna 1 rkl:ssa voita)

suolaa riippuen nesteen suolaisuudesta ja umamisuudesta (itse laitan 1 tl jos neste on täysin tai lähes suolatonta, mutta ylijääneiden kastikkeiden/liemien/keittojen tapauksessa voi olla sopivampi suolamäärä esim. 1/2 – 3/4 tl suolaa – voimakasmakuisten kastikkeiden tapauksessa ½ tl suolaa voi olla varmin valinta – tarvittaessa voi paistaa kokeeksi yhden pyörykän ensin, ja tarkistaa siitä maun sopivuuden)

paistamiseen 2 rkl voita tai muuta rasvaa (jos paistetaan kasviperäisessä rasvassa, suosittelen laittamaan lihapullataikinaan vähän enemmän mausteita esim. pippuria, valkosipulia, paprikajauhetta, yrttejä)

Sekoita keskenään neste, sipulijauhe, suola ja kananmuna. Kuumina tarjotut kastikkeet voi joutua ensin sulattamaan juokseviksi (mikrossa tai kattilassa hellan levyllä). Sekoita neste-kananmunaseokseen korppujauhot tai vehnäjauhot. Anna turvota vähintään 5 minuuttia.

Sekoita käsin mukaan jauheliha. Sekoita, kunnes taikina on tasainen, mutta sen enempää ei tarvitse sekoittaa. Muotoile taikinasta pyöryköitä. Ruskista pyörykät molemmin puolin paistinpannulla voissa. Siirrä ruskistetut pyörykät leivinpaperoidulle uunipellille, mutta älä heitä paistorasvaa pois. Kypsennä lihapullat loppuun 200-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä, mutta eivät palaneita. (Vinkki: Samasta taikinasta voi tehdä myös jauhelihapihvejä tai lihamureketta. Jauhelihapihvit kypsennän samalla tavalla kuin lihapullat eli ensin ruskistus pannulla voissa + loppukypsennys uunissa 200:ssa 15 min. Lihamureketta kypsennän 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on pinnasta ruskeaa ja sisältä kypsää, koosta ja muodosta riippuen noin 30-60 min.)

Ruskea kastike lihapullien paistorasvasta:

Ripottele paistinpannulle lihapullista jääneeseen paistorasvaan 3 rkl vehnäjauhoja. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes vehnäjauhot ovat ruskeita (ja tuoksuu pähkinäiseltä/paahtuneelta/näkkileipämäiseltä). Lisää pannulle 5 dl vettä koko ajan sekoittaen. Jatka sekoittamista, kunnes kiehuu. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian paksulta, voi lisätä lisää vettä ja kiehauttaa uudelleen koko ajan sekoittaen.) Siirrä kastike kannelliseen kattilaan, kiehauta vielä siellä ja säädä keittolevyn lämpö pienimmälle ei-nollalle. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian ohuelta, voi ruskistaa paistinpannulla vielä 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl:ssa voita. Lisää pannulle ohut kastike ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Siirrä kastike takaisin kannelliseen kattilaan.)

Laita kansi päälle ja jätä hautumaan. Sillä aikaa kuori sipuli ja leikkaa se renkaiksi. Paista sipulirenkaat kypsiksi 1 rkl:ssa voita paistinpannulla. Sekoita kypsät sipulit kastikkeen joukkoon hautumaan. Anna hautua, kunnes lihapullat (ja muut aterian osat) ovat valmiita. (Kuitenkin jos maistuu vielä jauholta, anna hautua pidempään. Ruskean kastikkeen kuuluu mielestäni maistua umamilta ja makealta sipulilta.) Sekoita lopussa mukaan suolaa maun mukaan (itse laitan ½ tl suolaa). Tarjoa ruskea kastike lihapullien (ja makaronin/perunoiden/perunamuusin) kanssa.

Paistinpannulla ruskistetut ja uunissa loppukypsennetyt lihapullat.
Valmiit lihapullat sivusta kuvattuna.
Valmis annos lihapullia, ruskeaa kastiketta, makaronia, pakasteherneitä ja kaali-appelsiiniraastetta.

Kaali-appelsiiniraasteen resepti täällä: https://ruokaideat.com/2020/04/15/hyva-makea-ja-raikas-kaalisalaatti/

Päivitys 20.4.2020:

Tältä aterialta yli jääneet makaronit käytin nopeaan mac and cheese -ruokaan.

Pyttipannua, paistettua kananmunaa ja ruisleipää

Suomalaisen ruoan päivänä tein tällaisen päivällisen suomalaisista aineksista. Suomalaisen ruoan päivän hengessä tämän aterian kaikki ainekset ovat joko 100% suomalaisia tai Hyvää Suomesta -merkittyjä – lukuunottamatta suolaa, jota ei tietääkeni ole saatavilla suomalaisena. Peruna, sipuli, suippopaprika, pakasteherneet ja kananmuna olivat 100% suomalaisia. Makkara, ruisleipä (Fazer ruispuikula) ja ruisleivän päällä oleva Oivariini olivat Hyvää Suomesta -merkittyjä, eli maatalouden tuotteet 100% suomalaisia ja tuotteen raaka-aineista vähintään 75% suomalaisia. Pakasteherneet lämmitin mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan, ja suippopaprikan viipaloin lautasille raakana.

Hyppää reseptiin: Pyttipannu

Niistä ruuista, jotka itse miellän perinteisiksi suomalaisiksi ruuiksi, pyttipannu on yksi suosikkejani. Se oli yksi lempiruokiani myös lapsena, jolloin tosin saatoin käyttää paljonkin aikaa siihen, että nypin pakastepyttipannusta sipulipalat pois. Paistetusta kananmunasta en tykännyt vielä silloin, mutta aloin pitämään siitä joskus aikuisena.

Lukuisista mahdollisista munanpaistotavoista minun suosikkini on sellainen, että paistetaan voissa niin, että valkuaiseen tulee ruskistumista molemmin puolin. Tiedän, että osalle ihmisistä tärkeää paistetuissa munissa on keltuaisten juoksevuus, mutta itse en pidä sitä tärkeänä, koska silloin yleensä valkuainen jää ilman paistopintaa, enkä sen mausta silloin niin välitä.

Perinteisesti pyttipannu tehdään tietääkseni keitetyistä tähteeksijääneistä perunoista. Minä kuitenkin teen pyttipannun useammin raa’oista kuin keitetyistä perunoista. Keitettyjä perunoitakin minulla välillä on tähteenä, mutta mielestäni niille on parempaakin käyttöä kuin juuri pyttipannu, jossa olen tottunut, että perunat ovat juuri kuution muotoisia. Keitetyt perunat paistan mieluummin ohuina viipaleina, jolloin paistopinnan osuus maksimoituu ja tunkkaisen makuisen jämäperunan maku minimoituu. Raakana paistetuissa perunoissa sen sijaan ei ole sitä tunkkaista kertaalleenjäähdytetyn perunan makua, vaan vain sellainen raikas makeahko maku, joten siksi tykkään enemmän raaoista kuin keitetyistä perunoista tehdystä pyttipannusta. Noin sentin levyisten raakojen perunakuutioiden kypsentämiseen pannulla kesti minulla nyt 15 minuuttia niin, että siinä ajassa oli jo ruskistuneet pinnatkin. Ruskistumispintojen kannalta tosin on myös olennaista, että pannu ei ole liian täysi, vaan perunoita on suunnilleen vain yhdessä kerroksessa:

Puoli kiloa perunaa kypsymässä pannulla voissa.

Itse käytin tähän ateriaan nyt viisi isoa perunaa, jotka kuorittuina painoivat puoli kiloa. Makkaraa irrotin tätä varten yhden Huilun Tuhti makkaran pakkasesta, ja se painoi 100 grammaa. Joissakin resepteissä perunaa ja makkaraa on grammamäärissä yhtä paljon, ja niiden suhdeluvut onkin makuasia. Itse en kaivannut tähän pyttipannuun enempää makkaraa, mutta joku enemmän makkaran ystävä voisi kaivatakin.

Pyttipannu raaoista perunoista

n. puoli kiloa perunaa kuorittuna (5 isoa)

makkaraa tai nakkeja maun mukaan, esim. 100-300 g *

1 sipuli

suolaa

kananmunia 1-2 kpl per syöjä

paistamiseen voita tai muuta rasvaa

Pilko perunat kuutioiksi. Kuutioiden koko on makuasia: Pienemmät kuutiot (n. ½ cm leveitä) tyypillisesti kypsyvät nopeammin, imevät enemmän rasvaa ja niihin on mahdollista saada suhteessa enemmän ruskistumispintaa. Pienempinä kuutioina perunaa myös mahtuu pannuun vähemmän kerralla yhteen kerrokseen kuin isompia (n. 1 cm leveitä) kuutioita.

Silppua sipuli, ja pilko makkara(t)/nakit* kuutioiksi.

Paras tulee, jos perunoita laittaa pannulle kerralla vain sen verran kuin niitä mahtuu yhteen kerrokseen. Tarvittaessa perunat voi myös jakaa useammalle pannulle. Kypsennä perunakuutiot voissa tai muussa rasvassa pannulla keskilämmöllä. Sekoita välillä, mutta ei missään nimessä koko ajan, koska koko ajan sekoitettaessa ruskistumista ei ehdi tapahtua. Hyvä aika sekoittaa on silloin, kun pannuun koskevat pinnat ovat ruskistuneet. Jatka kypsentämistä, kunnes kaikissa perunoissa on ruskistuspintaa. Kypsennys kestää noin 15 minuuttia. Siirrä kypsät, ruskistuspintaiset perunakuutiot pois pannulta ennen kuin ne palavat.

Ruskista pannulla makkara- tai nakkikuutiot*. Lisää sipulisilppu ja paista sekoitellen muutama minuutti, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää perunakuutiot takaisin pannulle, ripottele suolaa päälle maun mukaan ja sekoita hyvin. Siirrä pyttipannu tarjoiluastiaan, ja laita pannu(i)lle kananmunia paistumaan tarvittava määrä.

Paista kananmunat haluttuun kypsyysasteeseen ja molemmin puolin tai vain toiselta puolelta makusi mukaan. Itse paistan mieluiten ruskistuneeksi molemmin puolin. Lopussa ripottelen suolaa kananmunien päälle. Tiedän osan ihmisistä haluavan paistettujen kananmuniensa päälle myös valkopippuria, joten sitäkin voi ripotella lopussa munien päälle, jos tykkää.

* Pyttipannuun voi käyttää makkaran/nakkien sijaan myös tähteeksijäänyttä kypsää lihaa/kanaa/kalaa/lihapullia/jauhelihapihvejä/mureketta, jos on, tai leikkeleitä. Niitä käyttäisin tähän määrään perunoita korkeintaan 200 grammaa. Jos käyttää kypsää kalaa, se kannattaa jättää isoiksi paloiksi ja sekoittaa mahdollisimman vähän, koska se hajoaa helposti.

Suomalaisen ruoan päivän kunniaksi söin myös suomalaista jälkiruokaa:

Omenapiirakkaa, kermavaahtoa ja marja-aroniamehua.

Omenapiirakka ja kermavaahto olivat itsetehtyjä pakastettuja. Kyseisestä omenapiirakkasatsista kirjoitin aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/30/omenapiirakkaa-ja-kotitekoista-vaniljajaateloa/

Kermavaahdon pakastamisesta olen kirjoittanut tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/30/gluteenitonta-mustikkapiirakkaa-ja-kermavaahtoa/

Kyseessä on jo eri kermavaahtoerä kuin tuossa postauksessa, mutta pakastamistapa on sama.

Marja-aroniamehukin oli itsetehtyä. Sen tekemisestä kirjoitin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/31/marja-aroniamehu-oman-pihan-marja-aronioista/

Kylmänä juotavalle marja-aroniamehulle olen kokeilemalla löytänyt sopivan laimennussuhteen 1 osa laimentamatonta mehua + 4 osaa vettä + sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua + sekoituksen jälkeen tasoittuminen jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mielellään yön yli.

Marja-aroniamehu muuten ilman laimennusta maistuu mielestäni samalta kuin kokonaiset marja-aroniat sellaisenaan, mutta laimennettuna ja makeutettuna en tunnistaisi sitä marja-aroniamehuksi, jos en tietäisi. Lähimpänä maku on mielestäni mustaherukkamehua. Siinä on mukavaa aromikkuutta ja marjaisuutta, vaikka tuoksu keitettäessä oli vihannesmainen, josta tuli fiilis ”voi ei mitä oikein olen tekemässä”. Lapsi ensin luuli tätä laimennettua ja makeutettua versiota vadelmamehuksi, ja sitten päätti, että maistuu joltain muulta punaiselta mehulta.

Kirjolohi-pastavuokaa pakkasesta sekä pakasteherneitä, mustaherukoita ja vesimelonia

Tästä päivästä tuli näköjään pakastepäivä, eikä huvittanut kokata uutta ruokaa. Tällä kertaa valitsin pakastimen valmiista ruuista kirjolohi-pastavuoan, jonka tekemisestä kirjoitin alun perin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/25/kirjolohi-pastavuokaa-tahteista-ja-kaalisalaattia/

Lisäksi lämmitin nyt mikrossa pakasteherneitä kolme minuuttia peitetyssä syvässä lautasessa täydellä teholla, ja kippasin lautaselle myös tuoreita oman pihan mustaherukoita sekä vesimelonia. Nämä kolme kasvista maistuivat oikein hyvältä samassa haarukallisessa. Kirjolohi-pastavuoka myös oli hyvää vielä näin parin kuukauden pakkasessaolon jälkeenkin. Tuntuu nyt, että huvittaisi tehdä muitakin kalaruokia pakkaseen, kun kerran pakkassäilytys ei vaikuta kalaruokia pilaavan. Tämän ruuan tapauksessa säilyvyyttä varmasti lisäsi se, että se sisältää paljon liivatetta kalaliemestä ja kovaa rasvaa voista, mitkä kylmänä kiinteytyvät kalapalojen ympärille kivasti suojaamaan ilman pilaavalta vaikutukselta.