Eilen tuli vieraita, ja teki mieli leipoa heidän kanssaan syötäväksi jotain, missä on tuoreita punaherukoita pihalta. Tuli sitten mieleen tehdä sellainen punaherukkapiirakka, missä pohja on sama kuin mitä käytin viimeksi mansikkapiirakkaan: https://ruokaideat.com/2019/07/20/mansikkapiirakka-tuoreista-oman-pihan-mansikoista/
… ja täytteenä pakastetut kermavaahdot: https://ruokaideat.com/2019/06/30/gluteenitonta-mustikkapiirakkaa-ja-kermavaahtoa/
… ja päälle tuoreita punaherukoita vain sen verran, ettei maistu liian kirpeältä. Niin sitten tein, ja olen todella tyytyväinen lopputuloksen makuun.
Ylläolevat kuvat: Kuva 1: pohjataikina paineltuna voideltuun lasivuokaan. Kuva 2: Pohja paistamisen jälkeen. Reunojen ei tarvitsisi noin rumasti tummua, mutta niin nyt kuitenkin tapahtui ennen kuin keskusta sai väriä. Johtuu ehkä vääränlaisesta vuoasta. Kuva 3: jäiset kermavaahtomöykyt laitettuna jäähtyneen pohjan päälle sulamaan.
Vastaisuuden varalle kirjoitan ohjeen tähän ylös:
Punaherukkapiirakka tuoreista punaherukoista
Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
n. 200 grammaa kermavaahtoa, joka maustettu yhdellä ruokalusikallisella sokeria per 100g/1dl vatkaamatonta kermaa ja lorauksella vaniljauutetta (n. 200 grammaa kermavaahtoa tulee n. 100 grammasta eli n. 1 desilitrasta kuohukermaa)
Päälle:
tuoreita punaherukoita maun mukaan (oma makuni: ei paljon, vaan vain yhteen kerrokseen niin, että kermavaahtoa näkyy punaherukoiden välistä)
Tee ensin pohja. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi vaahdoksi 100 grammaa voita ja 1 dl sokeria. Se on helpompaa, jos voi on leikattu kuutioiksi ja lämmennyt huoneenlämpöiseksi. Lisää voi-sokerivaahtoon 1 kananmuna ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Sekoita eri astiassa keskenään vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita vehnäjauho-leivinjauheseos voi-sokeri-kananmunavaahtoon nuolijalla, ei sähkövatkaimella. Painele seos voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Käytin nyt lasivuokaa, mutta seuraavalla kerralla käyttäisin mieluummin leivinpaperoitua irtopohjavuokaa, jotta ehjien nättien palasten irrottaminen olisi helpompaa, ja piirakan voisi siirtää kokonaisena nätimpään tarjoiluastiaan.
Paista piirakkapohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla n. 10-12 minuuttia, kunnes pohja on saanut vähän väriä, mutta reunat eivät vielä mustia. Anna pohjan jäähtyä kädenlämpöä kylmemmäksi, jotta se ei sulata kermavaahtotäytettä.
Jos käytät pakastettuja kermavaahtomöykkyjä, ota jäiset kermavaahtomöykyt suoraan pakastimesta jäähtyneen piirakkapohjan päälle, ja jätä sulamaan. Minulla kesti nyt niiden sulamisessa tunti. Kun ovat sulaneet sellaisiksi, että niitä voi lusikalla levittää, levitä kermavaahto tasaisesti piirakkapohjalle. Laita päälle tuoreita punaherukoita. Tarjoile.
Tämä punaherukkapiirakka oli nyt minusta oikein ihana ja helppo tehdä. Olin myös tyytyväinen siihen, että tähän sai käytettyä pakastetut kermavaahdot, jotka olivat nyt reilu kuukausi pakastamisen jälkeen vielä hyvänmakuisia. Punaherukkapiirakat ovat usein minun makuuni liian kirpeitä – varsinkin sellaiset, joissa punaherukat kypsennetään. Kirpeyttä tasapainottamaan usein punaherukkapiirakkaan laitetaan isot määrät sokeria/kinuskia/toffeeta/tomusokerikuorrutus, mutta nyt ei tehnyt mieli sellaista voimakkaan sokerista. Tämänkertainen punaherukkapiirakka oli mielestäni nyt oikein hyvä idea. Tykkäsin tästä punaherukkapiirakasta oikein paljon, kun kirpeyden kokemista vähensi useampikin seikka: 1) punaherukoiden osuus oli pieni, 2) punaherukat olivat tuoreita kypsentämättömiä ja 3) piirakassa oli paljon makeutettua kermavaahtoa taittamassa kirpeyttä. Tällaista haluan kyllä tehdä toistekin. Pohjana varmasti toimisi myös juustokakuista tuttu keksimuru-voisulasekoitus tai kaurahiutale-voi-sokeripohja, jonka tein gluteenittomaan mansikkajuustokakkuun: https://ruokaideat.com/2019/07/03/gluteeniton-mansikkajuustokakku-ja-itsetehtya-myslia/
Marjana toimisi varmasti moni muukin voimakkaan makuinen marja, kuten vaikkapa mustaherukka, joita niitäkin pihallani kasvaa.
Päivitys 2.8.2019 eli seuraavana päivänä:
Nyt on syöty nämä punaherukkapiirakat loppuun. Seuraavana päivänä tästä piirakasta olikin helppo ottaa kakkulapiolla irti ehjiä nättejä paloja, jotka pysyivät jopa kädessäkin ehjänä eikä lusikkaa tarvittukaan:
Maku oli edelleen hyvä, mutta huomasin kermavaahdossa pientä sellaista hapettuneen kermavaahtokuorrutuksen makua. Ei häiritsevästi, mutta vähän kuitenkin. Noh, täytyy myöntää että tämä kermavaahto ei pakastusvaiheessa enää tuoreimmillaan ollut, mutta hyvin upposi kuitenkin.