Täytettyjä paprikoita ja sivutuotteena riisi-mustapapuvuokaa

Eilen oli kaupasta ostettu parhaat päivänsä nähneitä paprikoita. Yhtä niistä jo käytin täytettyyn patonkiin lounaalla: https://ruokaideat.com/2019/08/12/patonki-taytettyna-voilla-paprikalla-fetajuustolla-ja-rucolalla/

Lopuista ehjistä paprikoista tuli mieleen tehdä täytettyjä paprikoita. Päätin kokeilla tehdä meksikolaisinspiroituja riisi-mustapapu-cheddarjuustotäytteisiä paprikoita suurin piirtein tällä ohjeella: https://www.allrecipes.com/recipe/231514/vegetarian-mexican-inspired-stuffed-peppers/

Nyt uusin silmin tuota ohjetta katsoessani tajuankin, mikä meni pieleen. Ohjeessa on ” chili-style diced tomatoes ”, eikä tavallista tomaattimurskaa. Googlen perusteella chili-style diced tomatoes on valmiiksi chili con carnea varten maustettua tomaattimurskaa. Eli maustaminen jäi minulla nyt vajaaksi siksi, koska tuossa ohjeessa piti tulla tomaattimurskasta osa mausteista. Sitäpaitsi käytin muutenkin tomaattimurskan sijaan tuoreita tomaatteja (5 kpl pilkottuina), kun kerran niitä oli. Lopputulos oli aika mitäänsanomattoman makuinen, mutta myös vetinen. Maustetta jeera/juustokumina eli englanniksi cumin käytin yhden teelusikan, enkä puoli teelusikallista niin kuin ohjeessa, mutta siltikään se mauste eikä mikään muukaan mauste maistunut lopputuloksessa ollenkaan. Juustona käytin savustettua extra mature cheddaria 200 gramman paketin, kun sitä nyt sattui olemaan, ja ajattelin sen tähän sopivan. Kuitenkaan lopputuloksessa sen juuston ominaismakua en huomannut, vaikka kypsennettäessä tuoksuikin savustetulta.

Nyt vasta huomaan tuosta alkuperäisestä ohjeesta myös: ” I created this so it’s not too spicy, but is packed with flavor. My kids loved it! ” Ok eli ilmeisesti tällä ohjeella pitikin tulla sellainen ei-mausteinen lasten makuun sopiva. Seuraavalla kerralla saan kyllä olla tarkempi siitä, mitä ohjeita oikein valitsen…

Ohjeen mukaisella täyte- ja paprikamäärällä täytettä jäi aika paljon yli:

Täytettyjen paprikoiden tekemisestä jäi myös yli paprikoista leikatut yläosat:

Ylijäämätäytteestä ja pilkotuista paprikoiden yläosista päätin sitten tehdä uunivuoan, josta voisin osan pakastaa. Sekoitin vain ne keskenään ja levitin voideltuun uunivuokaan. Paistoin ensin 175-asteisen uunin keskitasolla 45 minuuttia, sitten nostin lämmön 200 asteeseen ruskistuneemman pinnan saamiseksi, ja paistoin vielä 10 minuuttia.

Olin jo syönyt mahan täyteen niitä tylsän makuisia täytettyjä paprikoita, mutta tämän riisi-mustapapuvuoan valmistuttua maistoin kuitenkin mielenkiinnosta vähän sitäkin. Se oli tosi paljon parempaa kuin ne täytetyt paprikat! Maut olivat tiivistyneet. Erityisesti juuston maku, joskin edelleenkään en huomannut siinä savustuksen makua, vaan vain juustoisen maun. Mausteiden makuja en edelleenkään huomannut, vaan maun luonnehtisin sellaiseksi juustoiseksi riisiksi. Lapsilleni taitaa maistua tuollainen juustoriisiruoka sellaisenaan, mutta itse taidan syöntivaiheessa lisätä siihen vielä jonkun maun. Nyt tulee sellaisista mieleen vaikkapa tuore rucola tai sweet chili -kastike. Samoja voisin itseasiassa lisätä myös niihin tylsiin täytettyihin paprikoihin, joita niitäkin jäi vielä huomiselle.

Tällainen riisi-mustapapuvuoka oli tässä nyt sellainen kiintoisa idea, johon voin palata ehkä vielä joskus myöhemminkin. Rakenne on jo sopiva. Maku kaipaa vielä hiomista, mutta tästä kerrasta oppineena lähtisin seuraavalla kerralla tällaisella meiningillä kokeilemaan:

Riisi-mustapapuvuoka

5 dl keitettyä riisiä (voi olla tähteeksi jäänyttä tai vastakeitettyä)

1 purkki mustapapuja

1 purkki tomaattimurskaa

200 grammaa vahvaa cheddarjuustoraastetta (extra mature cheddar, voi olla savustettua tai ei)

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi tai useampikin maun mukaan

1 paprika

2 teelusikallista (vasta)jauhettua juustokuminaa eli jeeraa (engl. cumin)

2 tl oreganoa

2 tl sipulijauhetta

1 tl valkosipulijauhetta

1½ tl suolaa

2 tl sokeria

(haluttaessa tuoretta tai kuivattua chiliä maun mukaan esim. 1 tl kuivattua chilijauhetta tai 1 tuore chili pilkottuna)

Lisäksi kokeilisin seuraavalla kerralla sekaan ennen paistamista joko: 1 ananastölkki liemineen TAI sweet chili -kastiketta (sitä kokeilisin 1 dl sekaan ennen paistamista)

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Silppua sipuli ja valkosipuli, ja pilko paprika. Kuullota ne (ja tuore pilkottu chili, jos käytät sitä) voissa tai öljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Sekoita mukaan kuivatut mausteet paitsi suola ja sokeri. Paista sekoitellen noin minuutti, kunnes mausteet tuoksuvat. Lisää tomaattimurska, suola ja sokeri, ja sekoita. Ota kattila levyltä, ja sekoita mukaan keitetty riisi. Avaa mustapapupurkki, ja huuhtele se kylmällä vedellä siivilässä. Sekoita mustapavut riisi-tomaattimurskaseokseen kattilaan. Raasta juusto, ja sekoita se seokseen. Levitä seos voideltuun uunivuokaan. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (noin 40-50 minuuttia).

Päivitys 13.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Tänään söin loput täytetyt paprikat lounaaksi mikrossa lämmitettyinä tuoreen rucolan kanssa:

Itse täytetyt paprikat maistuivat nyt mausteisemmilta ja juustoisemmilta kuin eilen, ja rucola piristi makua minimaalisesti. Kuitenkin jotain tästä ruuasta nyt edelleen puuttui. Luulen, että se puuttuva jokin oli umami ja/tai makeus. Alun perin kuvittelin, että siitä savustetusta extravahvasta cheddarjuustosta tulisi tähän ruokaan tarpeeksi umamia, mutta selvästikään niin ei nyt käynyt. Jatkossa jos tällaista ruokaa tekisin, pitäisi varmaan umamisuutta vahvistaa käyttämällä tähän jotain kasvis-, kana- tai lihalientä mitä sattuu olemaan ja sekoittaa se nesteeseen ennen kiinteitä aineita. Yksi vaihtoehto voisi olla myös syödä tällaiset pliisut ruuat sweet chili -kastikkeen kanssa, minkä olisin tällä kertaa tehnytkin, jos minulla olisi sitä kastiketta ollut. Mutta eipä ollut, koska aika harvoin kuitenkaan kaipaan sitä.

Päivälliseksi söin tämän postauksen riisi-papuvuokaa tuoreen basilikan kanssa:

En aina syö lämpimien ruokien kanssa leipää, mutta nyt teki mieli ottaa lisäksi pakkasesta itsetehtyä piimälimppua. Kyseisestä piimälimppusatsista kirjoitin aiemmin postauksen tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/02/piimalimppua-jonka-taikinassa-tahteeksi-jaaneet-keitetyt-perunat/

Tämä riisi-mustapapuvuoka oli nyt maultaan ihan ok minun mielestäni. Tarjosin sitä kuitenkin myös ystävälleni, joka sanoi sen olevan hyvää, mutta hänen makumieltymyksensä poikkeavat muutenkin aika paljon omistani. Minun mielestäni tämä maistuu voimakkaan juustoiselta riisivuoalta, mutta kaipaisin siihen jotain makua tasapainottamaan juustoisuutta. Sweet chili -kastike voisi ehkä auttaa siihenkin. Itse ruuanlaittovaiheessa voisi auttaa myös tölkkiananas liemineen sekoitettuna koko hommaan ennen paistamista.

Päivitys 14.8.2019:

Loput riisi-mustapapuvuoasta menivät pakkaseen:

Leivinpaperista irrotetut pakastuneet riisi-mustapapuvuoan annospalaset pakastuspussissa, jossa säilytän ne pakkasessa.

Possu-riisivuokaa tähteistä

Jääkaapissani oli tähteinä grillattuja possun ribsejä, sekä niiden jäähtynyttä marinadia, jossa ne oli myös kypsennetty uunissa:

Yllä vasemmassa kuvassa tähteeksi jääneet grillatut ribsit. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa kahdessa kupissa siivilöity jääkaappilämpöinen paistoliemi, joka siis sisältää sen marinadin. Marinadi tehtiin aiempana päivänä ennen ribsien uunikypsennystä tuoreista tomaateista, fariinisokerista, kotitekoisesta omenasiideristä, sipulista, valkosipulista, chilistä, kanelista ja Dijon-sinapista keittämällä ja kokoonkeittämisen jälkeen soseuttamalla.

Lisäksi oli tähteenä nippusipulia, joka oli grillattu varhaisperunoiden kanssa samassa nyytissä, josta varhaisperunat oli syöty ja nippusipulit jäljellä jäähtyneinä jääkaapissa:

Näistä tähteistä teki mieli sitten tehdä uunissa riisipainotteinen vuoka, jossa on mukana ananastölkki mehuineen. Inspiraationa tälle ruualle toimi aasialaisissa ravintoloissa kohtaamani annokset, joissa oli lihan seassa tölkkiananasta nesteineen.

Koska minulla ei tällä kertaa sattunut olemaan valmiiksikeitettyä riisiä tähteenä, aloin etsiä ohjetta sellaiselle uuniruoalle, jossa riisiä ei tarvitse keittää ensin. Löysin Googlella tämän: https://www.recipetineats.com/oven-baked-chicken-and-rice/

Katsoin sitten tuosta kypsennysohjeet ja nesteen määrän suhteessa riisin määrän, ja aloin säveltää siitä eteen päin. Irrotin ribseistä lihat luista, ja pilkoin lihat aivan pieniksi palasiksi:

Luut käärin kelmuun ja laitoin pakastimeen muiden luiden joukkoon odottamaan liemien keittelyä:

Pakastimessani on tällä hetkellä aika paljon jämäluita, eli sellaisia luita, joista on ensin lihat syöty ympäriltä ja sitten pakastettu. Sitten kun jaksan, keitän ne liemeksi. Possun luihin yhdistän aina lientä keittäessäni naudan luita ja myös naudan jänteitä, kalvoja ja muita sitkeitä ei-pureskeltavia osia, jolloin tulee mielestäni hyvä lihaliemi. Pelkistä possun luista tulee sen makuinen liemi, että en sen ominaismausta niin välitä, mutta possun luilla saa jatkettua naudanlihalientä riittoisammaksi, koska possunkin luista irtoaa umamia vahvistamaan naudanlihaliemen makua. Pakastimessani on liemiaineksiksi myös parmesaanin kantoja, joista myös tulee kivasti umamia liemeen. Broilerin ja kanan luista taas keitän sellaisen yleisliemen, joka sopii umamia antamaan vähän joka paikkaan, mutta jolla ei ole voimakasta ominaismakua.

Mutta se niistä luista tällä kertaa. Itse lihaa näistä ribseistä jäi nyt tähän ruokaan käytettäväksi jotain 90-100 grammaa. Riisiä päätin laittaa sen verran kuin tuossa Recipetineats-sivuston ohjeessa oli, eli 270 grammaa. Lihaa siis tuli todella vähän suhteessa riisin määrään, mutta ei haittaa. Olin jo edellisenä päivänä syönyt kylläksi lihaa juuri kyseisten ribsien muodossa, joten ei himottanut nyt syödä mitenkään erityisen lihaista ruokaa. Riisipainotteinen kevyehkö ruoka oli se, mikä himotti nyt.

Ribsien paistolientä oli jäljellä noin 600 grammaa. Päätin, että en laita tähän ruokaan sitä koko määrää, koska ruuasta voisi tulla silloin liian hapan ja liian umaminen. Maistoin siis kyseistä lientä tuoreeltaan, ja koin sen maun happamaksi ja umamiseksi. Minulla oli sitä paistolientä kahdessa eri kupissa, joista päätin laittaa tähän ruokaan sen pienemmän kupillisen. Sulatin sen kattilassa. Isommasta kupista nappasin tähän ruokaan mukaan myös sen kovettuneen rasvakannen, ja sulatin senkin kattilassa yhtä aikaa sen liemen kanssa. Rasvan lisäämisessä ei ollut sitä vaaraa, että happoa tulisi liikaa.

Ylläolevissa kuvissa paistolientä rasvoineen sulamassa ja sulatettuna. Sulatettuun lisäsin puoli litraa vettä (jotta tulisi se määrä nestettä riisimäärää kohden kuin siinä Recipetineats-ohjeessa) sekä fiilispohjalta yhden teelusikallisen suolaa ja yhden teelusikallisen sokeria. Grillatut nippusipulit pilkoin niin pieniksi kuin jaksoin. Tämän jälkeen otin uunivuoan, joka silmämääräisesti oli lähimpänä sitä ohjeessa annettua kokoa 25 x 35 cm. Oli tarkoitus mitata siihen 270 grammaa pitkäjyväistä riisiä, mutta se olikin loppu, joten käytin basmatiriisiä, ja sitä lipsahtikin 290 grammaa. Uunivuoassa sekoitin keskenään riisit, pilkotut lihat, pilkotut nippusipulit, tölkillisen ananaspaloja mehuineen, sekä kattilasta ne sulatetut liemet. Laitoin folion päälle, ja paistoin 180-asteisen uunin keskitasolla 30 min, niin kuin siinä Recipetineats-sivuston ohjeessa neuvottiin. Edelleen ohjeen mukaan, otin sitten folion pois ja paistoin vielä 20 minuuttia. Sitten näyttikin valmiilta ja tuoksui hyvältä, joten olin tyytyväinen.

Kuten kuvista näkyy, uunikypsennyksen aikana kaikki lihanpalaset nousivat pintaan, eli seos ei pysynyt sellaisena kuin millaiseksi sen sekoitin. Mutta mitäpäs pienistä. Silti tämä on niin kätevä tapa tehdä uuniruokaa, että aion tehdä toistekin.

Tekopäivänä söin tätä ruokaa sellaisenaan. Lisäkkeenä oli tomaattia, kurkkua ja vesimelonia, joita silloin sattui olemaan. Maku oli sellainen mieto ja miellyttävä. Ruokahan oli enimmäkseen riisiä, mutta se ei ollut ollenkaan kuivaa, vaan sellaista mukavan mehevää ja rasvatun makuista. Possunlihapalaset maistuivat kivasti umamilta, ja ananaspalaset sopivat yhdistelmään. Kokonaisuutena luonnehtisin, että ruoka maistui sellaiselta comfortfoodmaiselta, että on paljon pehmeän makuista riisiä, jossa seassa vähän umamin makuista lihaa ja vähän makeaa ananasta. Minun makuuni siis hyvinkin mieluisaa ruokaa ja grillausruokien jälkeisenä päivänä minulle oikein tervetullutta.

Olin aikonut pakastaa tästä osan annoksina, mutta tuntui siltä, etten vielä kyllästynyt siihen, joten annoin jäädä jääkaappiin loput. Seuraavana päivänä tuli mieleeni, että olisi kiva syödä tätä ruokaa paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa. Inspiraation siihen olen saanut aasialaisista ravintoloista, joissa olen tykännyt sellaisista ruuista, joissa on paahdettuja cashewpähkinöitä liharuoan seassa ja riisiä syödään lisäkkeenä.

Yllätyksekseni cashewpähkinät olivat kuitenkin loppu, joten se siitä. Päätin sitten kokeilla cashewpähkinöiden sijaan paahdettuja suolattuja maapähkinöitä. Kaapissa oli kilon pussi maapähkinöitä sellaisenaan, joten paahdoin ne pannulla ja sekoitin mukaan suolaa. Annoksen tätä possu-riisivuokaa lämmitin mikrossa, ja kaadoin paahdetut pähkinät päälle ja vielä lisää suolaa niiden päälle.

Kyseistä annosta syödessäni tulin siihen lopputulokseen, että tykkäsinkin tästä ruuasta enemmän ilman niitä pähkinöitä. Yön aikana tämän possu-riisivuoan maku oli muuttunut sellaiseksi mielenkiintoiseksi, jonka maun pähkinät peittivät, mutta en halunnut niiden sitä tekevän. Ananasmehun maku (koko ruuassa eikä vain ananaspaloissa) oli nyt voimistunut oikein miellyttäväksi. Possupalat olivat muuttuneet sen makuisiksi, mitä miellän kiinalaisten ravintoloiden possupalojen olevan: makeita ja umamisia. Oikein maukkaita. Ruokaa jäi vielä jääkaappiin, ja huomenna haluan ehdottomasti syödä sitä sellaisena, ettei mikään sitä kivaa aasialaistyylistä makua peitä. Paahdetut suolatut maapähkinät arvioisin sopivan paremmin sellaisiin ruokiin, joiden maku ei peity maapähkinän maun alle tai jossa makua ei ole tai jonka maku halutaan peittää. Ensimmäisistä tulee mieleen nyt vaikkapa joku aasialaismausteinen makea naudanliharuoka, tai joku mausteinen kasvisruoka johon halutaan jotain rousketta.

Nyt kun vielä tekee mieli syödä tätä samaa ruokaa vielä kolmantenakin päivänä putkeen, haluan saman tien kirjoittaa tänne itselleni muistiin ohjeen ennen kuin unohdan sen:

Possu-riisivuoka tähteistä

290 grammaa basmatiriisiä raakana

n. 100 grammaa grillattua possun ribseistä irrotettua lihaa tai maun mukaan enemmän, jos on

Grillattuja tai kypsennettyjä vihanneksia maun mukaan, jos on: esimerkiksi nippusipulia maun mukaan tai sen verran kuiun on

190 grammaa possun ribsien paistolientä, jossa seassa marinadi

5 dl vettä

1 pieni tölkki ananaspaloja mehuineen

1 teelusikallinen suolaa, jos paistoliemi ei maistu suolaiselta

1 tl sokeria, jos paistoliemi maistuu happamalta

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Pilko lihat sen kokoisiksi paloiksi kuin sinusta on mukava uuniruoassa syödä. Pilko mahdolliset kypsennetyt vihannekset sen kokoisiksi kuin sinusta on sopivaa. Sulata kattilassa paistoliemi rasvoineen. Sekoita siihen vesi, suola ja sokeri. (Tässä vaiheessa voi lisätä myös muita mausteita, jos haluaa. Itse en kaivannut, mutta mausteisemman ystävät voivat kaivata vaikkapa valkosipulia, sipulia, inkivääriä, chiliä, sitruunan kuorta tms.) Sekoita uunivuoassa keskenään riisit, pilkotut lihat, mahdolliset pilkotut pehmeät vihannekset, ananaspalat mehuineen, sekä kattilasta se liemi. Laita folio päälle ja kypsennä 180-asteisen uunin keskitasolla ensin puoli tuntia. Sitten ota folio pois ja kypsennä vielä 20 minuuttia, kunnes neste näyttää hävinneen mutta ruoka ei näytä vielä liian kuivalta eikä varsinkaan palaneelta. Anna vetäytyä uunista ottamisen jälkeen 10 min.

Tämä ruoka oli mielestäni hyvä löytö. Teen varmasti tämän tyyppistä riisivuokaa toistekin sen mukaan, mitä aineksia sattuu olemaan. Tämä toimisi varmasti myös broilerilla, naudalla ja ehkä kalallakin. Kasvisruokaversionakin voisi toimia, mutta silloin lisäisin ehdottomasti paljon enemmän makeutta esim. hunajasta tai muusta nestemäisestä makeuttajasta sekä pähkinöitä jossakin muodossa. Hyviä vihanneksia tähän varmasti olisivat ainakin grillatut tai paistetut paprikat. Grillatun maissinkin loput olisin leikannut ja pilkkonut tähän ruokaan, jos sitä olisi ollut jäljellä, mutta kaikki meni jo tuoreeltaan. Grillatun kesäkurpitsankin tähteet varmasti sopisivat tähän.

Päivitys 17.7.2019 eli kaksi päivää tämän ruuan tekemisen jälkeen:

Söimme tänään lounaaksi loput tästä possu-riisivuoasta. Lämmitin loput uunissa (kylmään uuniin ja lämpenemään 200 asteeseen, lämmennyt tarpeeksi kun uunin lamppu sammuu). Mies oli ostanut eilen kaupasta kolme kotimaista munakoisoa, joten päätin paistaa ne tähän lisukkeeksi:

Ensimmäisen paistoerän paistoin eilisistä lihamurekkeista irronneissa jääkaapissa kovettuneissa rasvoissa:

Itse lihamurekkeen teosta kirjoitin eilen tänne: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Loput paistoerät paistoin voissa. Munakoiso imi paljon enemmän rasvaa kuin mitä muistin sen imevän. Paiston lopussa maustoin ripauksilla suolaa ja sokeria. Lapsi oli sitä mieltä, että paistettu munakoiso maistuu vähän niin kuin paistetulta herkkusieneltä. Ehkä niissä tosiaan jotain samaa on. Minun annoksestani tuli tämän näköinen:

Kuten kuvasta näkyy, munakoisoviipaleista tuli aika veteliä ja melkein hajoavia. Tämä johtuu siitä, että ahnehdin nälissäni laittamalla liikaa munakoisoa pannulle kerralla. Tämän tajuttuani päätin, että paistan loput munakoisot kunnolla vasta syönnin jälkeen paremmalla jaksamisella. Eli että munakoisoviipaleita pannuun vain yhteen kerrokseen niin, että eivät ole yhtään päällekkäin. Sillä tavalla olikin helppo ja nopea paistaa, ja äkkiä tuli nätin ruskistuneita. Alla olevassa kuvassa loput vähemmän hätiköiden paistetut munakoisoviipaleet, jotka käytän myöhempinä päivinä miten nyt tuleekaan mieleen:

Maistelin muuten rinnakkain voissapaistettuja veteliä munakoisoviipaleita ja lihamurekkeen rasvoissa paistettuja veteliä munakoisoviipaleita. Lihamurekkeen rasvoissa paistetuissa oli selvästi enemmän umamia, niin kuin odotinkin. Itse munakoiso ei varmaan ollut parhaimmillaan tällä lailla vetelänä ja tuntui, että kaipasin sen päälle jotain juustoa, mutta aika hyvää kuitenkin. Loput possu-riisivuoat maistuivat myös hyvin ja lapsetkin söivät, joten aika hyvä tällainen satsi mitä pystyi syömään kolmena lounaana putkeen kyllästymättä.