Nyt sattui olemaan tuoreita mustikoita <3 , täysmaitoa ja sokeria kotona. Niistä tuli sitten jälkiruuaksi ihana ja nostalginen mustikkamaito <3 . Sokeria laitoin fiiliksen mukaan, joka tällä kertaa annokseen oli 1 rkl. Joku toinen kerta saatan laittaa vähemmänkin, mutta nyt sattui olemaan makeannälkää sen verran 😀
Kuukausi: heinäkuu 2019
Kukkakaalicurry aineksista mitä oli ja riisiä
Tein viikko sitten kesäkeittoa: https://ruokaideat.com/2019/07/22/kesakeittoa-ryynirieskaa-ja-munavoita/
Kesäkeittoa varten ostetusta isosta kukkakaalista noin puolet meni kesäkeittoon, ja toinen puoli majaili vielä jääkaapissa. Pöydällä taas majaili 4 ylikypsäksi päässyttä tuoretta tomaattia. Juolahti sitten mieleeni tehdä kukkakaalicurry, johon menisi loput kukkakaalit ja tomaatit. Näin samalla tilaisuuden käyttää tuoretta minttua, kun kerran sitä hyvin kasvaa pihalla. Olen sen verran tyytyväinen lopputulokseen, että kirjoitan heti ohjeen ylös:
Kukkakaalicurry
300-400 grammaa kukkakaalia
4 tomaattia
1 tl kotitekoista currymausteseosta (ohje alempana)
1 purkki smetanaa (120 grammaa)
1 sipuli
5 grammaa eli noin 1-2 cm kokoinen palanen tuoretta inkivääriä
2 rkl voita
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
Tarjoiluun:
keitettyä (basmati)riisiä
tuoretta minttua, jos on
rapeiksi paahdettuja suolattuja maapähkinäpaloja tai muuta rapeaksi paahdettua suolattua pähkinää tai kokeile esim. rapeutettuja kikherneitä
Currymausteseos:
4 rkl kokonaisia korianterin siemeniä
1 rkl kokonaisia juustokuminan eli jeeran siemeniä
1 rkl kokonaisia sarviapilan siemeniä
1 rkl kokonaisia sinapin siemeniä
1 rkl kokonaisia kardemumman siemeniä
8 kokonaista neilikkaa
5 cm palanen kanelitankoa
2 pientä kuivattua chiliä tai 1 tl chilihiutaleita
1/4 teelusikkaa jauhettua muskottia
1 rkl jauhettua kurkumaa
Tee ensin currymausteseos. Paahda kokonaisia siemeniä ja kanelitangon palaa pannulla miedolla lämmöllä ilman rasvaa 1 minuutti, kunnes mausteet tuoksuvat. Ota mausteet pois pannulta, ja anna jäähtyä. Siirrä paahdetut mausteet maustemyllyyn, ja lisää loput mausteet. Jauha jauheeksi, ja siirrä syrjään. Voidaan tehdä hyvissä ajoin ennakkoon. Tähän ruokaan tätä mausteseosta tarvitaan vain 1 tl. Loput kannattaa säilyttää tiiviissä lasipurkissa. Sopii moneen ruokaan.
Kukkakaalicurrya varten pese kukkakaali ja pilko se suupaloiksi. Pese myös tomaatit ja pilko nekin suupaloiksi. Kuori sipuli ja leikkaa renkaiksi. Kuori inkiväärin palanen ja hienonna se.
Sulata kattilan pohjalla voi. Kuullota siinä sipulirenkaat läpikuultaviksi. Lisää hienonnettu inkivääri ja 1 tl currymausteseosta. Paista sekoitellen noin minuutti, kunnes mausteet tuoksuvat. Lisää tomattipalat, kukkakaalipalat ja smetana. Sekoita ja kiehauta. Kiehahtamisen jälkeen madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle ja laita kansi päälle. Anna hautua noin puolesta tunnista yhteen tuntiin, kunnes kukkakaalit ovat kypsiä. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Maista, ja lisää jompaakumpaa tai molempia tarvittaessa.
Nyt tuli mielestäni oikein onnistunut ruoka, jota odotan jo innolla syöväni huomennakin. Tämä oli oiva tilaisuus käyttää kotitekoista currymausteseosta, joka tehtiin pääsiäisen jälkeen sitä varten, että voi tehdä pääsiäisen lammaspaistin tähteistä lammascurryn. Mausteseoksen ohje on täältä: https://www.taste.com.au/recipes/coconut-lamb-curry/4eb01aa1-5166-4470-9347-3587a5a5bafb
Nyt 3 kk myöhemmin tästä mausteseoksesta tuli vieläkin ruokaan miellyttävän raikas sitrusmainen maku, joka mielestäni tulee korianterin siemenistä. Reseptiä kun katsoo, niin korianteriahan tuossa mausteseoksessa onkin paljon enemmän kuin mitään muuta maustetta: 4 rkl korianteria, kun muita mausteita on kutakin korkeintaan 1 rkl. Nyt vasta tajuan, että tuo resepti on australialainen, joten heidän ruokalusikkansa tarkoittaakin 20 ml eikä 15 ml kuten meidän ja muun maailman. Noh, meni jo. Korianterin määrässä silti ei tullut isoa poikkeamaa alkuperäisohjeesta, koska korianterin määrä ohjeessa oli annettu 1/4 cup, mikä Australian cupeissa tarkoittaa 62.5 ml ja Amerikan cupeissa 59.25 ml, jotka molemmat käytännössä ovat meidän ruokalusikoissa 4 rkl.
Joka tapauksessa, niillä ainesosamäärillä, millä tämä tuli tehtyä, tämä mausteseos on mielestäni oikein hyvä. Maussa huomaan ennen kaikkea korianteria, ja taustalla myös jotain suomalaisista jälkiruuista tuttua makua, joka on joko kardemumma tai neilikka tai molemmat. Kaupan tavallisessa Santa Maria -merkkisessä currymausteseoksessa taas mielestäni päällimmäinen maku on sarviapilan maku, enkä siinä huomaa sitä korianterinsiementen raikasta sitruksista makua, joka tässä ruuassa mielestäni oli se olennainen maku. Jatkossa, jos minulla ei olisi tätä kotitekoista currymausteseosta valmiina, voisin ehkä tehdä tällaisen ruuan korvaamalla currymausteseoksen samalla määrällä vastajauhettua korianterin siementä, kun kerran se tässä se olennainen maku oli. Se pitäisi tosin ehkä paahtaa ensin. Tällä hetkellä kuitenkin olen erittäin tyytyväinen, että tuo mausteseos oli tehtynä, koska en olisi viitsinyt sitä vain tätä ruokaa varten tehdä. Kun tätä mausteseosta on ollut valmiina, olen käyttänyt sitä ainakin kebakkotaikinaan ja broilerisuikaleille tulevaan kylmään kastikkeeseen, josta ensimmäisen kerran huomasin sen raikkaan sitruksisen korianterin maun.
Kebakoista kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/11/kebakkoja-kurkkuviipaleita-ja-paahdettua-leipaa/
Broilerisuikaleiden kylmästä kastikkeesta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/06/the-journey-begins/
Kukkakaalipalaset meinasin ensin paistaa rasvassa, mutta sitten muistui mieleeni se, miltä sama kukkakaali maistui siinä viikko sitten tehdyssä kesäkeitossa. Yllätyksekseni kukkakaali maistui kesäkeitossa miellyttävän neutraalilta. Kesäkeittoa syödessäni ihmettelinkin, miten voi olla niin hyvää kukkakaalia. Olen mieltänyt kukkakaalit usein kitkerän makuisiksi, mutta kesäkeitossa sitä kukkakaalin kitkeryyttä ei maistunut ollenkaan. Tuumasin sitten, että ehkä kukkakaaliin päteekin se sama, mikä keräkaaliin ja lanttuunkin: paistamalla tulee kitkerää, mutta jossain veden kiehumispistettä matalammassa lämpötilassa kitkeryys katoaa. Niinpä sitten jätin kukkakaalit paistamatta kokonaan. Tarkoituksella lisäsin kukkakaalit vasta yhtä aikaa nesteiden ja nestepitoisten ainesten kanssa, jotta kukkakaalilla olisi aikaa olla siinä jossain mahdollisesti maagisessa kiehumispistettä matalammassa lämpötilassa kitkeryyttään hävittämässä.
Lopputuloksessa pidin erittäin paljon siitä, etten maistanut siinä kukkakaalille ominaista kitkeryyttä lainkaan. Maistelin kukkakaalipalasia sellaisenaankin ilman lisukkeita, ja ne maistuivat mielestäni siltä miellyttävän pehmeän neutraalilta, miltä siinä kesäkeitossakin. Ehkä kukkakaaliin siis todellakin pätee se sama, mikä keräkaaliin ja lanttuunkin? Jotta voisin olla varma asiasta, pitäisi ehkä testata asiaa toistekin. Samalla tulee mieleeni, päteeköhän sama asia mahdollisesti vielä muihinkin kaalin sukuisiin kasviksiin. Jääkaapissani on tällä hetkellä eräs kukkakaalin sukulainen: parsakaali. Pitäisiköhän testata silläkin? Katsotaan. Kiinnostaisi kyllä tietää, ihan vain oppinäkökulmasta.
Smetanan sijaan olisin käyttänyt kuohukermaa, jos sitä olisi ollut, mutta ei sattunut nyt olemaan. Hyvin toimi kuitenkin smetanallakin. Jatkossa tällaista ruokaa tehdessäni käytän kuohukermaa, jos on, ja smetanaa, jos ei ole. Jos ei ole kumpaakaan, taidan jättää curryt tekemättä. Kookoskermaa ja kookosmaitoa minulla on kaapissani, mutta niistä joskus tulee huono maku ruokaan, joten olen alkanut vähän pelätä niiden käyttöä ruuissa.
Paahdettuja maapähkinöitä ruoka-annoksen päällä testasin edellisen kerran possu-riisivuoan kanssa: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/
Sen kokeilun perusteella nyt tuntui siltä, että halusin vähän muuttaa maapähkinöiden paahtamistapaa. Nyt halusin pilkkoa maapähkinät pienemmiksi, ja paahtaa ne öljyn kanssa. Niinpä tein niin, ja se sopi hyvin tämänkertaiseen nälkään. Paahtamisen jälkeen suolasin vielä reilulla kädellä, ja siirsin jäähtymään. Paahdetut suolatut maapähkinän palaset sopivat mielestäni hyvin tähän ruokaan sekä maun että suutuntuman puolesta. Nyt kuitenkin paahdetut maapähkinän palaset loppuivat, mutta riisiä ja kukkakaalicurrya jäi vielä huomiselle. Huomenna kokeilen ehkä pintarapeana jotain muuta maapähkinäpalasten sijaan. Kaapissani on tölkillinen kikherneitä, joita voisin ehkä kokeilla rapeuttaa tätä ruokaa varten. Ei-rapeassa muodossa en niin kikherneen ominaismausta välitä, mutta rapeana olen joskus saanut hyvänmakuista kikhernettä.
Suolainen pannukakku tähteistä ja päiväystuotteista
Jääkaapissani oli tällaisia tuotteita, joita oli tarvetta käyttää pois:
Eilen paistettiin kaksi pakettia pekonia, joilla oli viimeinen käyttöpäivä eilen. Siitä syötiin osa, ja tähteeksi jäi kuvassa lautasella näkyvä määrä. Kuvassa valkoisessa mukissa on pekoninpaistosta talteen otetut rasvat kovettuneina. Kuvassa on myös kolme päivää sitten keitettyjä varhaisperunoita ja kaksi pakettia mozzarellaa, joiden viimeinen käyttöpäivä on tänään.
Tällä kertaa teki mieli käyttää kuvassa olevat ruuat suolaiseen pannukakkuun. Olen tehnyt suolaista pannukakkua usein, ja käyttänyt siihen monenlaista, mitä milloinkin tarvitsee saada käytettyä pois. Suolainen pannukakku on mielestäni yksi loistava tapa saada käytettyä pois monenlaisia tähteitä ja päiväystuotteita, ja yleensä se tulee myös syödyksi. Suolaisen pannukakun perusreseptin olen alunperin oppinut täältä: https://www.is.fi/ruokala/resepti/art-2000001062331.html
Olen tekemisen myötä muokannut reseptiä omien mieltymysteni mukaisiksi. Nykyään teen sitä tässä muodossa:
Suolainen pannukakku
3 dl vehnäjauhoja
6 dl täysmaitoa
4 kananmunaa
1½ tl suolaa
50 g rasvaa juoksevassa muodossa esim. voita, pekoninrasvaa tai lihanpaistorasvaa
Täytteitä maun mukaan, kuitenkaan ei mielellään enempää kuin 200 grammaa kutakin täytettä
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Vispaa käsivispilällä kulhossa kananmunien rakenne rikki. Lisää mukaan maito ja suola, ja vispaa tasaiseksi. Lisää vehnäjauhot koko ajan sekoittaen. Jätä turpoamaan täytteen valmistamisen ajaksi.
Jos käytät täytteenä keitettyjä perunoita, ne kannattaa kuoria ja joko pilkkoa, raastaa tai muusata. Muuten valmistele täytteet samaan tyyliin kuin pizzankin näytteet. Eli jos käytät kiinteää juustoa, raasta se. Mozzarellalle riittää käsin repiminen. Jos käytät raakaa jauhelihaa tai muuta raakaa lihaa, kypsennä se esim. paistamalla ja tarvittaessa pilko. Jos haluat käyttää tähän suuria määriä kasviksia, ne kannattaa ensin paistaa niin, että niistä lähtee enin kosteus pois, jottei pannukakku jää vetiseksi. Pienet määrät kasviksia voi laittaa pannukakkuun myös ohuina viipaleina pannukakkutaikinan päälle niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa, eivätkä ne koske toisiinsa.
Voitele puhdas uunipelti voilla. Sulata voi tai muu kiinteä rasva, jota käytät tähän. Sekoita se turvonneen taikinan joukkoon koko ajan käsivispilällä vispaten. Kaada taikina voidellulle uunipellille. Ripottele päälle täytteet. Täytteiden määrässä ei kannata liioitella, sillä liiallinen täytteiden määrä tekee pannukakusta helposti hajoavan. Täytteiden välistä kuuluu näkyä vielä taikinaa.
Paista pannukakkua 200-asteisen uunin keskitasolla noin puoli tuntia, kunnes pinta on ruskistunut. Jos ruskistuminen on selvästi voimakkaampaa siinä reunassa, joka on kauimpana uunin ovesta, pellin voi tarvittaessa kääntää paiston loppuvaiheessa niin, että uunin ovea lähin pellin sivu käännetään ovesta kauimmaiseksi sivuksi.
Minun oli tarkoitus tehdä tätä pannukakkua tänään vain yksi pellillinen, ja käyttää siihen kaikki ylempänä olleessa kuvassa näkyvät ruoka-aineet. Tehdessäni kuitenkin huomasin, että kaksi pakettia mozzarellaa on liikaa yhden pellilliseen. Niinpä päätin tehdä toisenkin pellillisen. Ensimmäiseen pellilliseen laitoin täytteeksi ne keitettyjen varhaisperunoiden loput kuorittuina ja muussattuina, paistetun pekonin loput käsin pieniksi murennettuina, yhden paketin mozzarellaa ja rasvaksi taikinaan pekonin paistorasvat mikrossa sulatettuina.
Ensimmäisen pellillisen ollessa uunissa katselin, mitä sen toisen mozzarellapaketin lisäksi laittaisin täytteeksi toiseen pellilliseen. Huomasin tuoreita tomaatteja, joten totesin, että ne sopivat hyvin täytteeksi yhdessä mozzarellan kanssa. Tein sitten niin. En jaksanut alkaa tomaatteja esikypsentämään, joten leikkasin tomaatteja vain ohuiksi viipaleiksi sen verran, kuin pannukakun päälle mahtuu yhteen kerrokseen ilman, että tomaatit koskevat toisiinsa.
Lisäksi tein simppelin salaatin. Siihen tuli nyt jääsalaatin loput, mitä sattui olemaan, sekä tuoreita herneitä, tuoreita mansikoita ja tuoreita mustikoita. Oli oikein hyvää.
Söin molempia pannukakkuja. Molemmat maistuivat oikein hyvin, enkä tekisi niiden kanssa jatkossa mitään eri lailla. Pannukakkua tuli kuitenkin sen verran paljon, että laitoin osan heti tuoreeltaan paloiksi leikattuina pakkaseen myöhempää käyttöä varten.
Päivitys 30.7.2019 eli 3 päivää myöhemmin:
Näistä pannukakkupaloista kaikki jääkaappiin jätetyt on nyt syöty. Söimme niitä kylmänä aamupaloiksi. Minä söin kylmänä lämpimän maitoteen kanssa, lapset kotitekoisen puolukkamehun kanssa. Lapset tykkäsivät enemmän pekonitäytteisestä pannukakusta, minä enemmän tomaattitäytteisestä. Toimi oikein hyvin kylmänä aamupalalla ja pistän tämän idean korvan taakse <3
Allaolevassa kuvassa eilinen aamiaiseni. Kylmää tomaattipannukakkua, lämmintä mustaa teetä maidolla ja tuoreita mustikoita:
Tämän päivän kokoaamiaisesta taas en ottanut kuvaa, mutta se oli muuten sama, mutta tuoreiden mustikoiden sijaan kotitekoista sokerijogurttia tuoreiden mansikoiden kanssa. Kyseisestä jogurtinteosta kirjoitan vielä eri postauksen.
Mansikkakääretorttu gluteenittomasti
Minulle oli tulossa vieraita, joiden ruokavalio on gluteeniton. Jääkaapissani oli vielä itsepoimittuja tuoreita mansikoita, joten teki mieli tehdä mansikkakääretorttu. Käytin tätä ohjetta, paitsi että hillon sijaan viipaloin tuoreita mansikoita ja laitoin väliin myös kermavaahtoa: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/19677/Gluteeniton%20k%C3%A4%C3%A4retorttu/
Siltä varalta, että tuo linkki ei joskus enää toimi, kirjoitan ohjeen auki myös tänne:
Gluteeniton mansikkakääretorttu
Pohja:
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
1½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
300-400 grammaa tuoreita mansikoita kannat poistettuina ja viipaloituina
3 dl kuohukermaa (voi myös laittaa 2 dl, jolloin sokeria 2 rkl)
3 rkl sokeria
loraus vaniljauutetta
Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Vatkaa kananmunat ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on tarpeeksi kuohkeaa, kun vatkaimen jäljet pysyvät vaahdossa muutamia sekunteja. Sekoita keskenään perunajauhot ja leivinjauhe. Siivilöi perunajauho-leivinjauheseos kananmunavaahtoon ja kääntele seos nuolijalla tasaiseksi. Sekoita vain sen verran, että ainekset ovat sekoittuneet, eli ei liikaa, jottei vaahto menetä kuohkeuttaan. Kaada seos leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 8-10 min, kunnes pinta on ruskistunut. Anna jäähtyä.
Kaada vatkaamista kestävään kulhoon kuohukerma, sokeri ja vaniljauute. Vatkaa vaahdoksi.
Ota puhdas leivinpaperi pöydälle, ja ripottele siihen sokeria. Kumoa kääretortun pohja sen sokeroidun leivinpaperin päälle. Irrota päällimmäiseksi jäävä leivinpaperi varovasti reunoista, jotta pohja pysyy ehjänä.
Levitä torttupohjan päälle viipaloidut mansikat ja kermavaahto. Kääri rullalle. Säilytä jääkaapissa, jos et tarjoa heti. Kauniimman näköisen saa, jos ennen tarjoilua leikkaa päätypalat pois ja koristelee kääretortun mielensä mukaan.
Tämä kääretorttu oli minun ja muidenkin syöjien mielestä todella hyvää. Tuoreiden mansikoiden ja kermavaahdon yhdistelmämaku on vain niin ihana, ja tässä pehmeän makuinen makea pohja tuki hyvin kokonaisuutta.
Kesäkeiton lopuista kasvislättyjä minttu-jogurttikastikkeen kanssa
Olin tehnyt aiempana päivänä kesäkeittoa, ryynirieskaa ja munavoita: https://ruokaideat.com/2019/07/22/kesakeittoa-ryynirieskaa-ja-munavoita/
Kolmena päivänä sitä samaa kesäkeittoa syötyäni ja sen ryynirieskan loputtua totesin, että ei enempää tässä muodossa kiitos. Tein sitten lopuista lättyjä, niin kuin olen aiemmin tehnyt kasvissosekeittojenkin lopuista. Tämän kesäkeiton nyt soseutin ja punnitsin. Sitä oli jäljellä 670 grammaa. Katsoin sitten tavallisen lättyreseptin kirjasta, jossa oli maitoa 6 dl, ja korvasin maidon soseutetulla kesäkeitolla. Ohjeessa olevan rasvan korvasin sulatetulla munavoilla, jota ei ollut jäljellä paljon, mutta eipä sille ollut muutakaan käyttöä, koska ryynirieska jo loppui. Kesäkeittolätyt tein siis näin:
Kasvislätyt tähteeksi jääneestä kasviskeitosta
6-7 dl tähteeksi jäänyttä kasviskeittoa soseutettuna tai valmiiksi hienojakoisena (esim. kesäkeittoa, kasvissosekeittoa tai pinaattikeittoa)
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
4 rkl sulatettua voita tai tähteeksi jäänyttä munavoita, jos sitä on
Paistamiseen:
voita
Vispaa käsivispilällä kananmunat tasaisiksi. Vispilöi joukkoon soseutetut tai valmiiksi hienojakoiset kasviskeiton loput. Lisää joukkoon vehnäjauhot koko ajan sekoittaen. Jätä turpoamaan puoleksi tunniksi. Sekoita joukkoon sokeri ja suola. Sulata voi tai munavoi, ja sekoita sekin joukkoon. Paista lätyt lettupannun koloissa voissa.
Kasvislätyt olivat nyt maultaan mielestäni hyvin samankaltaisia kuin pinaattilätyt ja parsakaalilätyt, joita niitäkin olen joskus tehnyt parsakaalisosekeiton lopuista. Lapset söivät mielellään niitä paljon ihan sellaisenaan. Itseäni varten tein kasvislätyille myös kastikkeen, joka teki kokonaisuudesta erityisen maistuvan, jollaista söisin mielelläni useamminkin.
Pihallani kasvaa tuoretta minttua, joten halusin käyttää sitä lättyjen kanssa syötävään kastikkeeseen. Oli tarkoitus tehdä minttu-kermaviilikastiketta, mutta kermaviili olikin loppu. Jääkaapista löytyi sitten turkkilaista jogurttia, josta en juuri nyt muista, milloin se edes oli avattu. Maistoin sitä, ja se oli vielä kelpoa, joten päätin käyttää sitä. Tein minttu-jogurttikastikkeen näin:
Minttu-jogurttikastike kasvislätyille
400 grammaa turkkilaista jogurttia
kourallinen tuoretta minttua (punnittuna siitä tuli 3 grammaa)
4 tl sokeria
2 tl suolaa
Revi minttu pieniksi paloiksi. Sekoita keskenään jogurtti, revitty minttu, sokeri ja suola. Siirrä jääkaappiin maustumaan vähintään puoleksi tunniksi.
Minttu-jogurttikastike oli mielestäni maultaan oikein mukava ja raikas. Kasvislättyjen loputtua sitä syötiin myöhempinä päivinä uunilohen ja grillattujen muikkujen kanssa, ja molempien kanssa se sopi oikein hyvin. Varmasti tämä minttu-jogurttikastike olisi sopinut myös salaatinkastikkeena, kasvistikkujen dippailuun sekä kasvispyöryköiden ja -pihvien kastikkeeksi, mutta tällä erää se loppui. Haaveilin myös lisääväni sen loppuihin kaakaojauhetta ja paljon lisää sokeria ja syöväni jälkiruokana, mutta sitä ei riittänyt sinne asti.