Lisäksi lautaselle pääsi nyt oman pihan mansikoita, mustaherukoita ja tuoreita herneitä, kun niitä nyt sattui olemaan. Kokonaisuus oli oikein maistuva ateria, jollaisen söisin mielelläni toistekin.
Nyt kun oli aineksia tehdä tällainen ateria, teki mieli sellainen tehdä. Aloitin laittamalla ryynirieskan tulemaan. Olen tehnyt aiemmin ryynirieskaa ohraryyneistä ja tattariryyneistä, mutta nyt halusin tehdä kaurahiutaleista, kun kerran löysin sellaisen ohjeen ja kaurahiutaleita minulla oli.
Ohjeessa lukee myös purkki kermaviiliä, mutta korvasin sen maidolla. Olen käyttänyt hapanmaitotuotteita rieskoissa sen verran paljon, että tiedän, että en niiden makua nyt rieskaan halunnut. Lisäksi halusin käyttää tähän eilen tähteeksi jääneet keitetyt varhaisperunat ( https://ruokaideat.com/2019/07/20/varhaisperunoita-voikastiketta-ja-savustettu-lohiperhonen/ ), joita oli 4 kpl:
Muita muutoksia en sitten enää alkuperäiseen ohjeeseen tehnyt. Kuitenkin sen verran monta muutosta tein, että minua itseäni varten tarvitsee kirjoittaa ohje tähän auki jatkoa ajatellen:
Ryynirieska kaurahiutaleista
5 dl kaurahiutaleita eli 175 grammaa
7 dl täysmaitoa eli 700 grammaa
2 kananmunaa
25 grammaa voita
1 ½ tl suolaa
(lisäksi n. 100 grammaa tähteitä jos on ja haluaa tähän niitä käyttää, esimerkiksi 100 grammaa keitettyä kuorittua varhaisperunaa eli n. 4 muusattuna)
Sekoita kulhossa maito ja kaurahiutaleet. Sekoita tässä vaiheessa mukaan myös mahdolliset tähteet, jos käytät niitä. Anna turvota puoli tuntia.
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sulata voi pikkukupissa mikrossa tai kattilassa hellan levyllä.
Vispaa taikinan sekaan kananmunat ja suola. Vispaa mukaan sulatettu voi ja vispilöi taikina tasaiseksi.
Levitä taikina tasaisesti leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia, kunnes näyttää nätisti ruskistuneelta. Tarjoile mielellään lämpimänä munavoin kanssa.
Ylläolevat kuvat: Ensimmäisessä kuvassa keitetyt, kuoritut varhaisperunat muusattuna sormilla, kun nyt teki mieli tehdä se sormilla, vaikka muitakin välineitä olisi voinut käyttää. Toisessa kuvassa turpoamassa kaurahiutale-maito-muusattuperunaseos. Kolmannessa kuvassa mukaan on rikottu kaksi kananmunaa, jotka vispasin hyvin joukkoon käsivispilällä. Neljännessä kuvassa mukaan on kaadettu voisula, jota viidennessä kuvassa vispaan sekaan, kunnes taikina on tasainen. Kuudennessa kuvassa taikina levitettynä leivinpaperoidulle uunipellille. Seitsemännessä kuvassa valmis rieska uunistaoton jälkeen. Se oli uunissa 30 minuuttia. Sen jälkeen leikkasin rieskan paloiksi, joista osa ehti mennä parempiin suihin ennen kuin ehdin leikata kaikki palat loppuun. Kahdeksannessa kuvassa ne rieskapalaset, jotka ovat syönnin jälkeen jäljellä. Yhdeksännessä kuvassa samat rieskapalaset käännettyinä ylösalaisin, koska halusin nähdä, miltä alapuoli näyttää. Hyvin oli ruskistunut.
Tuoreet yrtit jätin pois, vaikka minulla olisi niitä ollut, koska mielestäni kesäkeitto oli jo tarpeeksi yrttinen. Eila-voin sijaan käytin tavallista voita. Jäähtyneiden kananmunien sijaan hienonsin lämpimät kananmunat voin kanssa heti, kun ne olivat jäähtyneet sellaisiksi, että niihin voi koskea. Muuten taisin mennä ohjeen mukaan. Siltä varalta, että tuo linkki joskus ei enää toimikaan, kirjoitan ohjeen tänne itselleni muistiin:
Munavoi
3 kananmunaa
1/4 tl suolaa
100 g voita
Kiehauta pienessä kattilassa vettä sen verran, kuin tarvitaan kolmen kananmunan peittymiseen. Laske kananmunat lusikan avulla varovasti yksitellen kiehuvaan veteen niin, että ne eivät hajoa. Käännä lämpö keskilämmölle ja keitä 10 minuuttia. Kun 10 minuuttia on kulunut, kaada vesi pois ja kaada kylmää vettä tilalle. Kaada kylmäkin vesi pois ja kaada heti uusi kylmä vesi tilalle. Näin varmistetaan, että munat eivät ylikypsy, ja ne myös jäähtyvät nopeammin sellaisiksi, että niihin voi koskea.
Leikkaa syvälle lautaselle 100 grammaa voita kuutioiksi. Kuori keitetyt kananmunat, jos ja kun niihin voi jo koskea. Laita kananmunat voikuutioiden päälle ja ripottele suola kananmunien päälle. Leikkaa kananmunat ensin veitsellä viipaleiksi, ja sitten hienonna kananmunat haarukalla voin sekaan. Jatka haarukalla hienontamista ja sekoittamista, kunnes olet tyytyväinen lopputulokseen. Säilytä jääkaapissa, mutta jos tarjoat pian, voit jättää sen pöydälle. Parasta huoneenlämpöisenä. Hyvää ainakin karjalanpiirakoiden ja ryynirieskan kanssa.
Tälle aterialle käyttämäni kananmunat olivat muuten parasta ennen 15.7. eli 6 päivää aiemmin. Kellutin kaikki käyttämäni kananmunat. Kaksi kellui, joten jouduin heittämään ne pois. Paketista löytyi kuitenkin tarvittava määrä eli 5 kananmunaa, jotka tälle aterialle tarvitsin, sellaisia kananmunia, jotka eivät kelluneet vaan upposivat vesilasin pohjaan, eli olivat vielä käyttökelpoisia.
Kesäkeitto
600 grammaa uusia perunoita
400 grammaa kukkakaalia
2 kesäsipulia
100 grammaa herneitä (eli osta herneitä palkoineen ainakin 300-400 grammaa)
3 kesäporkkanaa
1.5 litraa umamipitoista lientä (tällä kertaa käytin 1.5 litraa vettä + itsetehtyä lihaliemitiivistettä pakkasesta)
2 dl kermaa
2 rkl voita
4 tl suolaa (jos liemi ei ole suolaista)
1 tl sokeria
Pese ja pilko kasvikset sormenpään (peukalonpään, jos pienet sormet niin kuin minulla) kokoisiksi paloiksi. Ota kesäsipuleista erikseen sivuun vaaleat osat ja vihreät osat.
Kuumenna kattilassa voi. Paista siinä kesäsipulien vaaleat osat. Lisää liemi, perunat ja porkkanat. Keitä 10 minuuttia. Lisää kukkakaali ja kerma. Keitä vielä 5 min hiljalleen.
Sekoita mukaan herneet ja kesäsipulien vihreät osat. Kiehauta. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Maista, ja lisää jompaa kumpaa tai molempia tarvittaessa. Lautasella lisää halutessasi annokseen tuoretta tilliä.
Kesäkeitto oli maultaan ihan kiva – varmaan niin hyvä, kuin tällainen simppeli kesäkeitto herkkine tuoreine makuineen voi olla. Mutta se ryynirieska munavoin kanssa oli aivan MAHTAVA, WAU! Se oli tämän aterian todellinen stara, jota haluan syödä vielä vaikka kuinka paljon toistekin! Ryynirieskassa oli jännä kauraisuus, joka sopi sekä maultaan että suutuntumaltaan täydellisesti yhteen juuri munavoin kanssa. Tavallisen voin kanssa ei varmaan olisi ollut niin tajunnanräjäyttävä kokemus, mutta munavoin kanssa täysi WAU! JES!
Pakastimessani oli vielä reilu kilo viimevuotisia pakastevadelmia:
Vuoden vanhoille pakastevadelmille suosikkikäyttöni ovat vadelmamehu ja vadelmasiirappi. Mehusta ei nyt ollut kotonani pulaa muutenkaan, joten päätin tehdä vadelmasiirapin. Olen tehnyt ennenkin vadelmasiirappia tällä reseptillä: https://www.allrecipes.com/recipe/235283/raspberry-syrup-for-drinks/
Googlasin, että 1 cup raspberries on 125 grammaa. Minulla oli vadelmia 1310 grammaa, joten suhteutin tuon reseptin muut ainesosamäärät sen mukaan. Kirjoitan koko reseptin auki tähän:
Vadelmasiirappi pakastevadelmista (voi tehdä isomman tai pienemmän määrän, kunhan ainesosien suhteet pysyvät suunnilleen samoina)
1300 grammaa pakastevadelmia
1400 grammaa sokeria
15 dl vettä
Sekoita isossa kattilassa vesi ja sokeri. Kuumenna välillä sekoittaen, kunnes sokeri on liuennut. Lisää jäiset vadelmat ja kiehauta. Sitten kun on kiehunut sen verran aikaa, että kaikki vadelmat voi murskata, ota kattila pois levyltä. Survo vadelmat perunasurvimella. Jätä hautumaan vähintään tunniksi. Sitten siivilöi tiheän siivilän läpi. Painele lusikalla kaikki nesteet ulos. Siirrä purkkeihin säilytystä varten. Jääkaapissa säilyy yleensä puhtaissa tiiviissä purkeissa viikkoja, mutta jos kuukausia aikoo säilyttää, suosittelen pakastamaan. Kertaalleen pakastetuista vadelmista tehdyn siirapin voi turvallisesti pakastaa, koska vadelmat on kypsennetty välissä.
Ylläolevat kuvat: Ensimmäisessä kuvassa jäiset vadelmat kylmässä vedessä. Toisessa kuvassa sama seos kiehahtaneena. Kolmannessa kuvassa seos murskattuna perunasurvimella. Neljännessä kuvassa seos siivilöitynä ja lusikalla paineltuna siivilän läpi. Viidennessä kuvassa lasipurkkeihin kaadetut vadelmasiirapit ja siivilään jäänyt mäski. Kuudennessa kuvassa purkit suljettuina ja laputettuina.
Aiempi kokemukseni vadelmasiirapeista kertoo, että se säilyy jääkaapissa hyvin. Viimeksi se oli jääkaapissa kuukausia pilaantumatta, kunnes loppui. Nyt kuitenkin vadelmasiirappia on isompi määrä, ja tuo isompi purkki saattaa olla koskemattomana jääkaapissa pitemmänkin aikaa. Itse vadelmasiirapissa on niin paljon happoa ja sokeria, että jos pilaantumista tapahtuu, se on todennäköisesti vain pintahometta. Pintahomeen estämiseksi kaadoin tuohon isompaan purkkiin vadelmasiirapin päälle reilun kerroksen sulatettua mautonta hajutonta kookosöljyä. Se kovettuu näppärästi heti vadelmasiirapin päälle tehden vadelmasiirapista ilmatiiviin, eikä se siksi pääse homehtumaan. Kookosöljyn sijaan voisi käyttää muutakin jääkaappilämpötilassa kovettuvaa mutta leikattavaa rasvaa, mutta kookosöljy oli ainoa sellainen, mitä minulla nyt sattui olemaan mauttomana versiona, eli sellaisena, josta ei tule vadelmasiirappiin ylimääräisiä makuja.
Kovettuvan rasvan käyttö ilmatiivistämiseen on idea, jonka sain kirjasta Art of Fermentation (kirjoittanut Sandoor Katz). Olen tiennyt asiasta jo kauan, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa sovellan kyseistä tietoa käytäntöön. Sitten kun tuon vadelmasiirappipurkin haluaa ottaa käyttöön, pitäisi vain ottaa pois se kovettunut rasvakansi, jonka voi tarvittaessa sulattaa ja kaataa päälle uudestaankin käytön jälkeen.
Alla olevassa kuvassa näkyy pari tuntia jääkaapissa olemisen jälkeen, kuinka valkoinen rasvakerros on kovettunut vadelmasiirapin pintaan tehden siirapista ilmatiiviin. Nyt vadelmasiirappia ei pystynyt hölskyttämään eikä liikuttamaan ollenkaan, koska ylimääräistä ilmatilaa ei ollut.
Mihinkä sitten käytän vadelmasiirappia? Suosikkikäyttötapani vadelmasiirapille ovat vaniljajäätelön kastikkeena ja vadelmajuustokakun ainesosana niin, että vadelmasiirapilla korvataan reseptissä olevat vadelmat ja sokeri. Pakastevadelmista tehdyissä juustokakuissa usein on ärtsynhappamia vadelman palasia ja joskus jopa kitkeriä vadelman siemeniä, mutta kun kokonaisten pakastevadelmien sijaan käyttää vadelmasiirappia, jossa sokerilla on ollut hyvin aikaa maustaa vadelma makeaksi, saadaan ihana makea vadelman maku ilman happamia tai kitkeriä sattumia tai taustamakuja. Vadelmasiirappi on hyvää myös puuron päällä ja pirtelöissä.
Päivitys 8.12.2019:
Tämän vadelmasiirapin viimeiset pari desilitraa alkoivat haista homehtuneilta marraskuussa, joten jouduin heittämään ne loput pois. Kaikki vadelmasiirapit olivat koko tuon ajan jääkaapissa tekopäivästä 21.7.2019 lähtien. Poisheittämisvaiheessa kyseinen purkki oli ollut ilman sitä kookosöljytiivistettä useamman kuukauden. Jatkossa ei siis varmaan kannata tehdä näin isoa satsia vadelmasiirappia kerralla, vaan mieluummin vaikkapa puolet tuosta määrästä. Eli jatkossa jos minulla on jääkaapissa 1.3 kg vadelmia, parempi tehdä vadelmasiirapiksi vain korkeintaan puolet ja jättää loput vadelmat pakastimeen säilytykseen. Toinen vaihtoehto on pakastaa ylimääräiset vadelmasiirapit.
Pakastimessani oli viimevuotisia pakastemustikoita vielä muutama pussi ja mansikoita kaksi rasiaa, ja ne uhkasivat jo sekoittua tämän vuotisiin. Päätin sitten keittää ne mehuksi. Eli marjat suoraan jäisinä kattilaan, vettä päälle niin että peittyy, kiehautetaan, keitetään 10 minuuttia ja siivilöidään. Sitten sekoitetaan sokeria 10 grammaa per 100 grammaa mehua, ja siirretään jääkaappiin maustumaan. Tämä on vakiokaavani miedoista marjoista eli mansikoista ja mustikoista tehtäville mehuille. Kaikista muista marjoista tehtäviä mehuja laimennan sen keittämis- ja siivilöimisvaiheen jälkeen vedellä aika paljon, ja sitten sokeroin 10 grammaa per 100 grammaa sopivaksi laimennettua mehua. Omenoista keitetty mehu taas on yleensä sopivan vahvuista ilman laimentamista, ja siihenkin lisään sokeria sen 10 grammaa per 100 grammaa.
Mies savusti tänään lohiperhosia. Lisukkeeksi keitin varhaisperunoita, ja tein voikastikkeen. Yleensä olen tehnyt voikastikkeen vain sulattamalla voin ja sekoittamalla siihen jotain vihreää tuoretta, mitä sattuu olemaan. Nyt kerrankin minulla oli ainekset tehdä ihan ohjeen mukaan sitä perinteistä voikastiketta, jossa on kevätsipulia ja tuoretta tilliä, ja joka näyttää emulsiokastikkeelta eikä pelkältä voisulalta. Tein sen Valion ohjeella, paitsi etten käyttänyt Eila voita vaan ihan tavallista voita vain, ja veden sijaan käytin varhaisperunoiden keitinvettä: https://www.valio.fi/reseptit/voikastike-uusille-perunoille/
Tuli tosi hyvää ruokaa. Wau! Kyllä tuosta kevätsipulista tulee voikastikkeeseen sellaista ihanaa makua, että sitä varten kannattaa kevätsipuliakin varta vasten ostaa. Lisäksi emulsiokastikemaisuus oli tässä nyt oikein hyvä, joten kannatti tehdä ohjeen mukaan. Vaikka en Valion ohjetta paljon muuttanut, kirjoitan ohjeen kuitenkin tänne ylös siltä varalta, että joskus tuo linkki ei enää jostain syystä toimikaan:
Voikastike uusille perunoille
100 g voita
2-3 kevätsipulia eli noin 100 grammaa
½ dl perunoiden keitinvettä
1/4 tl suolaa
2-3 rkl tuoretta tilliä tai ruohosipulia
Sulata kattilassa voi. Hienonna kevätsipulit. Lisää ne voisulaan. Kuullota, kunnes kevätsipulin palaset ovat pehmeitä ja läpikuultavia. Lisää ½ dl perunoiden keitinvettä tai vettä. Anna kiehua hetkisen, kunnes kastike näyttää saenneen sopivasti. Mausta suolalla. Hienonna tilli tai ruohosipuli ja sekoita se kastikkeen joukkoon juuri ennen tarjoilua.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.