Avainsana: kananmunaton

Vaniljakastike ruokakermasta

Ruokakermasta tehtyä vaniljakastiketta ja hedelmäsalaattia.

Kaapissani oli vielä yksi litra Fiksuruoka.fi-kaupasta ostettua Arlan UHT-ruokakermaa, jolla oli parasta ennen 11.6. eli neljä päivää sitten. Haistelujen ja katselujen perusteella kyseinen ruokakerma oli vielä kunnossa, joten ajattelin käyttää sen pois. Nyt teki mieli kokeilla tehdä siitä ruokakermasta vaniljakastiketta. Onnistui hyvin, ja tästä tuli uusi suosikkitapani käyttää ruokakermaa. Tuli ihanan paksua, sopivan makeaa ja sopivan vaniljaista. Himona lusikoin vaniljakastiketta suuhuni ihan sellaisenaankin, vaikka hedelmäsalaattiakin olisi voinut ottaa lisää.

Vaniljakastike ruokakermasta

6 ½ dl ruokakermaa (650 g – voi olla UHT-ruokakermaa tai tavallista)

½ dl sokeria (43 g)

2 rkl Maizena-maissitärkkelystä (21 g)

1 rkl vaniljauutetta TAI 1 rkl vaniljasokeria TAI 3/4 tl vaniljajauhetta TAI 1 ½ vaniljatangon siemenet

Sekoita kattilassa ruokakerma, sokeri ja maissitärkkelys (esim. kierrevispilällä). Kuumennan kiehuvaksi koko ajan sekoittaen (sekoita mielellään lastalla, ettei kattilan pohjaan jää mitään ruskistumaan). Kiehahtamisen jälkeen siirrä kattila pois levyltä. Sekoita mukaan vaniljatuote. Kaada tarjoiluastiaan (esim. kastikekannu) ja siirrä jäähtymään. Jäähdytä vähintään kädenlämpöä viileämmäksi, mieluiten jääkaappikylmäksi. Tarjoa kylmänä.

Vinkki!

Ruokakermoja myydään monenlaisia. Tähän reseptiin ruokakerman on oltava maustamatonta. Maun vuoksi kannattaa valita sellainen ruokakerma, jossa ei ole lisättyä vettä.

Tällä kertaa jäähdytin tämän vaniljakastikkeen kaatamalla kastikekannuun ja siirtämällä jääkaappiin useaksi tunniksi. Kolmen tunnin jälkeen oli jäähtynyt kädenlämpöä viileämmäksi ja samalla paksuuntunut ihanaksi, joten silloin oli valmista tarjottavaksi.

En löytänyt googlaamalla reseptiä, jolla vaniljakastike tehtäisiin ruokakermasta, joten otin tavallisen vaniljakastikereseptin ja korvasin kaikki siinä olevat nesteet ruokakermalla, koska päiväysvanhana halusin saada sitä ruokakermaa kulumaan mahdollisimman paljon. Käytin tätä Kotilieden vaniljakastikereseptiä: https://kotiliesi.fi/resepti/vaniljakastike/ , jossa oli 6 dl maitoa, 1 dl kermaa ja 2 keltuaista. Korvasin ne kaikki 6 ½ desilitralla ruokakermaa, ja muiden ainesten määrät pidin ennallaan. Hyvää tuli näin. Suutuntuma muistuttaa Jacky makupaloja, joita söin innoissani lapsena.

  • Kattilassa sekoitetut ruokakerma, sokeri ja maissitärkkelys.
  • Kiehautettu ja nostettu pois levyltä.
  • 1 rkl vaniljauutetta menossa sekaan.
  • Vaniljauutteen sekoitus mukaan kierrevispilällä.
  • Tästä lusikasta näkyy vaniljakastikkeen paksuus kuumana. Jäähtyessään se paksuuntui lisää.
  • Kuumana kaadoin vaniljakastikkeen kastikekannuun ja sinne mahtumattomat pieneen kuppiin. Siirsin ne jääkaappiin jäähtymään muutamaksi tunniksi.
  • Vaniljakastike kannussa kuumana.
  • Hedelmäsalaatti, jonka kanssa söin vaniljakastiketta. Tässä hedelmäsalaatissa on purkki säilyke hedelmäcocktailia sekä tuoreita hedelmiä, mitä sattui löytymään. Tuoreet hedelmät on kuorittu ja pilkottu sekä sekoitettu tölkkihedelmien joukkoon.
  • Kolme tuntia jääkaapissa jäähtynyt vaniljakastike.
  • Vaniljakastike kannussa kylmänä.
  • Annokseni hedelmäsalaattia ja vaniljakastiketta. Tämän jälkeen lusikoin vaniljakastiketta suuhuni myös sellaisenaan.
  • Kannuun jääneet jäähtyneet vaniljakastikkeet.

Tämä oli mielestäni hyvä tapa saada käytettyä pois ylimääräistä ruokakermaa, ja hyvältä maistui. Kuitenkin, jos tarvetta käyttää pois jotain tiettyä raaka-ainetta ei olisi ja voisin tehdä vaniljakastikkeen mistä tahansa aineksista mistä haluaisin eikä ylimääräiselle vaivannäölle olisi esteitä, tekisinkö silloin juuri ruokakermasta? Todennäköisesti en. Jos vaniljakastikkeen tekee sillä Kotilieden alkuperäisellä reseptillä täysmaidosta, kuohu- tai vispikermasta, kananmunan keltuaisista, sokerista, vaniljatuotteesta ja maissitärkkelyksestä, lopputuloksesta tulee selvästi umamisempi ja täyteläisempi kuin tästä ruokakermaversiosta. Kun vaniljakastiketta syö jonkin muun tuotteen kanssa, mahdollisen umamisuuden huomaan siitä, korostaako se vaniljakastike sen muun tuotteen makua niin, että kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa. Tässä ruokakermapohjaisessa vaniljakastikkeessa maistan olevan paljon enemmän umamia kuin esimerkiksi kasvipohjaisissa vaniljakastikkeissa (kaura-, soija- ja riisipohjaiset), mutta selvästi vähemmän umamia kuin kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia sisältävissä vaniljakastikkeissa. Vaniljakastikkeista kaikista eniten umamia on minun kokemusteni mukaan sellaisessa creme anglaise -vaniljakastikkeessa, jossa kaikki neste on kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia, ja paksuunnus tehdään keltuaisilla ilman lisättyjä tärkkelystuotteita. Kuitenkin mielestäni kaikista helpoin tapa saada jälkiruualle jotain valkoista umamiboostia on vatkata vaahdoksi kuohu- tai vispikermaa, maustaa se 1 ruokalusikallisella sokeria per desilitra kermaa sekä vaniljatuotteella. Pitkään säilyvistä helppokäyttöisistä tuotteita saman asian ajaa kotitekoinen vaniljajäätelö, jossa kaikki neste on kuohu- tai vispikermaa ja keltuaisia.

Silti, tällekin ruokakermasta tehdylle vaniljakastikkeelle on paikkansa. Tämä on kätevä, kun tähän ei tarvita muita valkoisia nestemäisiä tuotteita kuin ruokakerma, joka voi olla pitkän säilyvyyden tuote. Tulen tehneeksi tätä varmasti uudelleenkin tilanteissa, joissa on tarvetta käyttää pois ylimääräistä ruokakermaa, tai jos haluan tehdä maitopohjaista vaniljakastiketta paksumpaa, eikä kuohu- tai vispikermaa satu olemaan. Silloin kun kaupassa ei ole käyty eikä tuoreita maitotuotteita ole, UHT-ruokakermasta tulee mielestäni parempaa vaniljakastiketta kuin UHT-maidosta ja UHT-vispikermasta, koska UHT-maidossa on oma kyllästyttävä makunsa, jollaista en huomaa UHT-kermoissa.

Päivitys 24.6.2020: Tämä vaniljakastike on tosi hyvää suklaamukikakun kanssa.

Punaherukkamehu keittämällä ilman mehumaijaa

Punaherukkamehu pakastemarjoista.

Pakastimessa oli paljon viime vuonna pakastettuja punaherukoita ja jääkaapista oli mehut loppu, joten teki mieli keittää pakastepunaherukat mehuksi. Mehu onkin suosikkitapani käyttää punaherukat eli punaviinimarjat: silloin saa siivilöityä huonon makuiset ja huonon suutuntumaiset osat pois sekä laimennettua ja makeutettua mehun sopivan makuiseksi. Olen tehnyt mehua punaherukoista sekä kylmäpuristamalla että keittämällä, ja todennut keittämällä tulevan paljon parempaa. Kylmäpuristaessa punaherukoista tulee esille kitkeriä ja jopa metallisia makuja, kun taas keittäminen tuo punaherukoista esille hienoja aromaattisia ja raikkaita makuja. Keitetty punaherukkamehu kuuluu mielestäni ehdottomasti niihin mehuihin, mitä kannattaa tehdä, jos aineksia on. Punaherukkamehun teen keittämällä samalla tavalla riippumatta siitä, olivatko marjat pakastemarjoja vai tuoreita. Keitän mehun punaherukoista samalla tavalla kuin muistakin marjoista: Laitan marjat kattilaan, peitän kylmällä vedellä, kiehautan, keitän 10 minuuttia, siivilöin. Lähiaikoina kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan sopivaksi hyvissä ajoin, jotta maut ehtivät tasaantua, kun taas kuumana juotavat mehut voin laimentaa ja makeuttaa vasta juuri ennen käyttöäkin.

Punaherukkamehu keittämällä

punaherukoita (pakastettuja tai tuoreita)

vettä

Laita punaherukat riittävän isoon kattilaan, jossa on paljon tilaa kuohumiselle. Punaherukoista ei tarvitse perata ensin pois oksia tai muita punaherukkapensaan roskia. Jos punaherukat ovat pakastettuja, ne on parasta laittaa kattilaan jäisinä ja peittää heti kylmällä vedellä, koska silloin maku säilyy parhaiten.

Lisää kattilaan kylmää vettä sen verran, että marjat peittyvät. Kun veden laskemisen on lopettanut, pakastemarjat voivat nousta pintaan, mutta se ei haittaa.

Kiehauta. Muodostuvaa vaahtoa voi nostaa lusikalla pois, mutta se ei ole välttämätöntä. Kun on kiehahtanut, keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia.

Ota sopivan kokoinen tiheä siivilä ja sen alle riittävän kokoinen kattila mehun valumista varten. Jos haluaa täysin kirkasta mehua, voi vuorata siivilän harsokankaalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Kaada marjat mehuineen siivilään. Anna mehun valua rauhassa siivilän läpi alla olevaan kattilaan. Jos mehusta haluaa kirkasta, marjoja ei kannata tässä vaiheessa painella. On hyvä antaa mehun valua rauhassa noin puoli tuntia, kunnes mehua ei enää valu eikä tipu.

Siivilän läpi valunut mehu on punaherukkamehutiivistettä. Punaherukkamehutiivisteen laimennan yleensä suhteessa 1:6, eli 1 osa punaherukkamehutiivistettä ja 6 osaa vettä. Sopivaksi laimennettuun mehuun sekoitan sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua, eli 100 grammaa (noin 1 1/5 dl) per litra. Kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan valmiiksi kannuun, ja annan mehun tasaantua jääkaapissa vähintään muutaman tunnin, mieluiten yön yli.

Punaherukkamehutiivistettä voi säilyttää joko jääkaapissa tai pakastimessa. Jos haluaa säilyttää pitkään (viikkoja tai yli) ja haluaa mehun säilyvän saman vahvuisena ja saman makuisena, suosittelen pakastamaan mehut tiivisteinä pienehköissä pakastusrasioissa tai -pulloissa. Punaherukka on hapan marja, joten punaherukoista tehty mehu voi säilyä jääkaapissa tiiviisti suljetussa puhtaassa astiassa homehtumatta kuukausiakin, mutta maku yleensä kuukausien jääkaappisäilytyksen aikana voimistuu ja raikkaus voi kadota. Jos haluaa säilyttää pitkään jääkaapissa, silloin kannattaa kuoria pois kaikki vaahdot, mitä muodostuu.

  • Jäiset punaherukat kattilassa..
  • Kylmää vettä lisätty sen verran, että marjat peittyivät. Sen jälkeen jäiset marjat nousivat pintaan.
  • Kiehautettu.
  • Keitetty 10 minuuttia.
  • Mehu valumassa siivilässä.
  • Siivilään jääneet punaherukat, kun niistä ei valunut enempää mehua.
  • Tässä näkyy, minkä väristä tuli punaherukkamehutiivisteestä.
  • Kannullinen juuri laimennettua ja makeutettua punaherukkamehua.
  • Tältä sama kannu näytti päältä päin.
  • Punaherukkamehua heti laimentamisen ja makeuttamisen jälkeen.
  • Punaherukkamehua lasissa seuraavana päivänä, jolloin maku ja väri olivat tasoittuneet.

Nakki-riisivuoka keitetystä riisistä, nakeista ja ruokakermasta

Eilen syötiin savukirjolohifileetä ja riisiä voin kanssa. Riisiä keitettiin silloin iso määrä, joten iso määrä keitettyä riisiä oli jääkaapissani vielä tänäänkin. Jääkaapissani oli myös paketti nakkeja. Kaapissani taas oli 1 litran purkki Arlan UHT-ruokakermaa, joka oli ostettu alennuksella kaupasta Fiksuruoka.fi. UHT-ruokakerman parasta ennen -päiväys oli mennyt 3 päivää sitten, eli 11.6. Avasin sen, haistelin ja vähän kaadoinkin siitä nähdäkseni, onko se vielä käyttökelpoinen. Aistieni perusteella se vaikutti olevan vielä kunnossa, joten ajattelin käyttää sen pois. Kokeilin sitten yhdistää ne riisin jämät, nakit ja sen ruokakerman samaan uuniruokaan. Sen rakenteesta ja suutuntumasta tuli onnistunut, mutta maku kaipaa vielä hiomista. Riisi turposi ruokakermassa niin paljon, että alussa sopivalta näyttänyt nakkien ja riisin suhde muuttuikin sellaiseksi, että riisiä oli turhan paljon suhteessa nakkien määrään. Seuraavalla kerralla käyttäisin tähän ruokaan suhteessa enemmän nakkeja, ja maun vahvistukseksi lisäisin jatkossa myös liemitiivistettä esimerkiksi 2 lihaliemikuution verran. Alla kaksi versiota: ensimmäinen, miten tein tällä kertaa ja toinen, miten tekisin seuraavalla kerralla.

Nakki-riisivuoka, miedon makuinen nakkien säästelyversio

280 g nakkeja

1 kg keitettyä riisiä (punnittu kypsänä, raakana n. 330 grammaa eli noin 3 3/4 dl)

9 dl ruokakermaa + 1 3/4 tl suolaa

Voitele iso uunivuoka (3-4 litran vetoinen). Pilko nakit. Sekoita uunivuoassa pilkotut nakit ja kypsä riisi. Sekoita keskenään ruokakerma ja suola. Kaada riisien ja nakkien päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa on väriä, eikä enää näy juoksevaa kermaa (noin 1 tunti). Anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia. Ylimääräiset voi pakastaa.

Nakki-riisivuoka, ehdotus parannelluksi versioksi (reseptin voi puolittaa tarvittaessa)

500 g nakkeja

1 kg keitettyä riisiä (punnittu kypsänä, raakana n. 330 grammaa eli noin 3 3/4 dl)

9-10 dl ruokakermaa

2 lihaliemikuutiota (tai lihafondia tai muuta liemitiivistettä sellainen määrä, että vastaa 1 litra lihalientä ja 2 tl suolaa)

(halutessa juustoraastetta pinnalle ja/tai sekaan)

Voitele iso uunivuoka (3-4 litran vetoinen). Pilko nakit, mieluiten ohuiksi. Sekoita voidellussa uunivuoassa pilkotut nakit ja kypsä riisi (sekoita mukaan halutessa myös juustoraastetta). Sekoita keskenään ruokakerma ja liemitiivisteet (murenna kuutiot, jos käytät niitä). Kaada ruokakermaseos riisien ja nakkien päälle. (Halutessa ripottele päälle juustoraastetta.)

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä ja enää ei näy juoksevaa kermaa (noin 1 tunti). Uunista ottamisen jälkeen anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia. Ylimääräiset voi pakastaa.

  • Pilkotut nakit voidellussa uunivuoassa.
  • Nakit ja kypsä riisi sekoitettuna keskenään. Riisin turpoamisen takia käyttäisin jatkossa noin tuplamäärän nakkeja kuin mitä kuvassa näkyy.
  • Ruokakermaseos kaadettuna päälle.
  • Sivuprofiili ennen paistamista.
  • 1 tunnin paistamisen jälkeen.
  • Tästä näkyy, että nakkeja saisi olla enemmänkin kuin nyt käytetyt 280 g kiloa kypsää riisiä kohden.

Ylimääräiset nakki-riisivuoat laitoin pakkaseen. Tällä kertaa pakastin annokset irtopaloina näin: Laitoin leikkuulaudan päälle ison pakastuspussin. Leikkasin kiinteäksi jäähtyneestä nakki-riisivuoasta paloja. Siirsin palat varovasti pakastuspussiin niin, että palat eivät koske toisiinsa. Suljin pussin pussinsulkijalla. Siirsin pakastuspussin leikkuulautoineen pakastimeen suorassa niin, että palat eivät valu koskemaan toisiinsa. Tarvitsin vielä toisenkin pakastuspussin, joten otin toisenkin leikkuulaudan, sen päälle toisen pakastuspussin, sinne siirsin varovasti nakki-riisivuoan paloja, pussinsulkijalla kiinni. Siirsin pakastuspussin leikkuulautoineen pakastimeen sen edellisen pakastuspussin päälle. Huomenna sitten, kun ovat pakastuneet, voin ottaa leikkuulaudat pois pakastimesta, jos tarvitsen niitä muuhun. Ennen jäätymistä leikkuulaudat ovat kätevästi apuna siihen, että pakastuspussit pysyvät suorassa pakastumisen aikana, eivätkä palat valu ja jäädy toisiinsa kiinni. Irtonaisiksi pakastuneita paloja on sitten myöhemmin kätevä sulattaa sen verran, kuin kerralla tarvitsee, ilman tarvetta sulattaa koko hommaa kerralla.

  • Ensimmäinen pussillinen nakki-riisivuoan paloja pakastuspussissa leikkuulaudan päällä menossa pakastimeen.
  • Toinen pussillinen nakki-riisivuoan paloja pakastuspussissa leikkuulaudan päällä menossa pakastimeen.

Savukirjolohifileetä ja riisiä voin kanssa

Tämä oli helppo, nopea ja hyvä lounas laiskaan kesäpäivään. Savukirjolohifilee oli ostettu valmiina kaupasta, joten se vain siirrettiin suoraan paketista tarjolle. Riisit vain keitettiin (Uncle Ben’s riisi keittoaika 10 min), ja lautasella kukin laittoi kuuman riisin päälle sulamaan sen verran voita kuin halusi. Salaatti oli valmista salaattisekoitusta, jonka lisäksi pilkoin kurkkua, tomaattia ja omenaa.

Nopea paistinuudeli paistin jämistä ilman hellaa

Aiempana päivänä oli kypsennetty kokonainen naudan paisti. Paistia oli jo kylläksi syöty itsensä makuisena, joten teki mieli tehdä paistin tähteistä eri makuinen ruoka nopeasti ja vähällä vaivalla. Siihen tarkoitukseen sopi mahtavasti tämä nuudeliruoka, jossa ei tarvitse hellaakaan lämmittää, mutta soijakastike+hunaja+öljy piristää paistin jämät uuden makuiseksi ruuaksi.

Paistinuudeli ylijääneestä paistista

kypsää naudan paistia ohuina siivuina

½ pakettia Go Tan riisinuudelia (n. 2-3 annosta)

(tuoretta korianteria, jos on)

Kastike (varaa tämä määrä per syöjä, moninkertaista tarvittaessa):

2 rkl öljyä

2 rkl soijakastiketta

2 tl hunajaa

Kiehauta 1 litra vettä vedenkeittimellä (tai kattilassa hellan levyllä). Sekoita (esim. kattilassa) keskenään 1 litra kiehautettua vettä ja 10 g suolaa (2 tl). Lisää riisinuudelit. Laita kansi päälle ja anna olla 4 minuuttia (poissa kuumalta levyltä). 4 minuutin jälkeen kaada riisinuudelit siivilään ja huuhtaise nopeasti kylmällä vedellä.

Sekoita keskenään öljy, soijakastike ja hunaja (esim. pikkukipossa haarukalla). Halutessa lämmitä paistisiivut (esim. mikrossa tai paistinpannulla rasvassa). Paistisiivut voi käyttää tähän myös kylmänä.

Kokoa annos/annokset. Laita lautaselle kypsää riisinuudelia ja paistisiivuja. Valuta päälle kastiketta. (Voi viimeistellä annoksen tuoreella korianterilla, josta tulee tähän raikkautta, mutta hyvää ilmankin.) Nauti heti. Tarvittaessa lisää kastiketta syödessä.

Ylijääneet kastikkeet voi säilyttää jääkaapissa peitettynä ja käyttää muihin ruokiin. Tarvittaessa sekoita kastike uudelleen (esim. haarukalla) ennen käyttöä.

Ylijääneet riisinuudelit voi säilyttää jääkaapissa muutaman päivän. Ylimääräiset kypsät riisinuudelit voi käyttää samoilla tavoilla kuin muut ylijääneet pastat.

Vinkkejä:

* Tämän saman ruuan voi tehdä myös ylijääneestä kypsästä broilerista/possunlihasta. Sama kastike sopii myös tuoreeltaan kypsennetylle broilerin/possun lihalle.

* Riisinuudelin voi korvata tavallisella nuudelilla, spagetilla, nauhapastalla tai riisillä. Kypsennä silloin pakkauksen ohjeen mukaan.

* Ruokaan voi halutessa lisätä kasviksia. Silloin kannattaa joko paistaa kasvikset haluttuun kypsyysasteeseen pannulla rasvassa tai leikata kasvikset superohuiksi ja käyttää annokseen raakana.

* Tähän ruokaan sopii hyvin myös cashewpähkinät, joko sellaisenaan tai paahdettuina (ja mahdollisesti suolattuina).

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt paisti on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt kinkku, paahtopaisti ja muu kypsä murea paisti.