Avainsana: kasvikset

Uunissa paahdettu kukkakaali

Uunikukkakaalia ja kanapastaa.

Uunikukkakaali on helppo kasvislisuke. Tämä perusversio maistuu neutraalilta kukkakaalilta ja herkulliselta ruskistumispinnalta. Tämä tavallinen versio sopii tarvittaessa myös muunneltavaksi, ja sekaan voi laittaa muitakin vihanneksia.

Uunissa paahdettu kukkakaali

1 kukkakaali

öljyä (n. 3 rkl)

suolaa

Huuhtele kukkakaali ja kuivaa se hyvin. Leikkaa kovettunut kanta pois. Murra kukkakaalin kukinnot käsin irti ja laita ne leivinpaperoidulle uunipellille mieluiten niin, että isoimmat palat ovat reunoilla ja pienemmät palat keskellä ja kukkakaalipalat eivät koske toisiinsa. (Kukkakaalin varren ja lehdet voi säästää muihin ruokiin, kuten esimerkiksi keitot, kastikkeet ja wokkityyppiset pannulla paistettavat ruuat.)

Laita öljyä pikkukippoon ja töpöttele pullasudilla öljyä kaikkien kukkakaalipalojen pintaan niin, että kaikista kukkakaalipaloista tulee öljypintaisia. Ripottele suolaa päälle.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on ruskistumista pinnassa ja isoimmatkin kukkakaalipalat kypsiä (haarukka menee helposti läpi). Minun uunissani sopiva kypsennysaika on 25 minuuttia.

Vinkkejä:

* Pienimmät palat voivat ehtiä kärähtää ennen kuin isoimmat palat ovat ruskistuneita. Jos näin uhkaa käydä ja haluaa isoimpien ruskistuvan vielä lisää, voi ottaa pienimmät palat pois pelliltä sitten kun ne näyttävät valmiilta ja antaa isoimpien palojen vielä ruskistua uunissa lisää.

* Kukkakaalipaloihin voi halutessa lisätä kypsennyksen jälkeen esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: parmesaaniraaste, hunaja, pippuri, sitruunan kuoriraaste, sitruunamehu, sweet chili -kastike.

* Ennen kypsennystä laitettavaan öljyyn voi halutessa sekoittaa mausteita, kuten currymausteseosta tai yrttejä tuoreina tai kuivattuina. Currymausteseosta käytettäessä suosittelen lisäämään myös vähän hunajaa tai sokeria.

* Jos pellille jää tilaa, voi sinne laittaa lisääkin kukkakaalipaloja tai lisäksi muita vihanneksia, kuten kuorittua porkkanaa paloiteltuna. Öljyä ja suolaa loppujenkin vihannesten pinta ja paista uunissa, kunnes on ruskistuspintaa ja kypsää, mutta ota pois, jos osa uhkaa kärähtää.

Käsin murtamisen sijaan kukinnot voi myös pilkkoa veitsellä. Itse kuitenkin suosin käsin murtamista siksi, koska silloin kukkakaalista ei irtoile yhtä paljon pientä silppua kuin veitsellä leikatessa.

  • Kukkakaalipalat ennen uunissa paahtamista.
  • 25 minuutin uunissa paahtamisen jälkeen.
  • Käännettynä ylösalaisin.
  • Paahdettua kukkakaalia…
  • … lautasella…
  • … tex mex kanapastan kanssa.

Muita uunissa paahdettuja kasviksia:

Pakastevihannekset uunissa

Pakaste wokkivihannekset uunissa tehtyinä.

Kypsensin pakastevihannekset vaihteeksi uunissa. Uunissa kasviksiin tulee tyypillisesti tiiviimmät ja paahteisemmat maut, ja minun kokemukseni mukaan maku tuntuu olevan myös raikkaampi uunissa kuin pannulla tehtynä. Kuvissa olevat pakastekasvikset ovat Rainbown Oriental wokkivihanneksia. Minun kokemukseni mukaan monenlaiset pakastevihannekset soveltuvat uunissa kypsentämiseen, paitsi pakasteherneille suosin mieluummin nopeaa kypsennystä. Jos haluaa maksimoida paahteiset maut, silloin kannattaa paahtaa uunissa keskenään mahdollisimman saman kokoisia kasviksia.

Pakastevihannekset uunissa

pakastevihanneksia

öljyä

suolaa

Ota uunipelti ja laita siihen leivinpaperi. Levitä siihen pakastevihanneksia sen verran kuin mahtuu, mieluiten vain yhteen kerrokseen ilman, että vihannekset koskevat toisiinsa (esim. 500 g). Lisää niihin öljyä sen verran, että kaikki vihannekset kastuvat (esim. 4 rkl). Ripottele päälle suolaa. Sekoita (esim. käsillä). Levitä vihannekset niin, että ne mieluiten eivät koske toisiinsa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alkaa näkyä jotain ruskistumista ja vihannekset ovat kypsiä (n. 20-40 min). Tarvittaessa sekoita välissä, jos reunat uhkaavat palaa ennen kuin keskellä on kypsää.

Jos pakastevihanneksissa ei ole mukana pienikokoisia paloja, valmistumista voi nopeuttaa paistamalla ensin 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla, kunnes vihannekset ovat sulaneet, sitten sekoittaa ja paistaa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on kypsää ja jotain ruskistumista.

Vinkki: Vihanneksiin voi halutessa ennen paistoa sekoittaa muitakin mausteita. Voi käyttää esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: hunaja, pippuri, valkosipuli, yrtit tuoreina tai kuivattuina. Paiston jälkeen voi halutessa sekoittaa kasviksiin sitruunan kuoriraastetta ja/tai sitruunamehua.

  • 500 g pakastewokkivihanneksia leivinpaperoidulla pellillä.
  • Öljyä ja suolaa päällä.
  • Sekoitettu käsillä ja levitetty uudestaan.
  • 20 minuutin paahtamisen jälkeen. Reunoihin uhkasi tulla palamista, joten koin parhaaksi tässä vaiheessa sekoittaa.
  • Sekoitettu ja sitten takaisin uuniin.
  • Yhteensä 30 minuutin paahtamisen jälkeen. Tässä vaiheessa koin parhaaksi ottaa pois, koska pienimmät kasvikset uhkasivat palaa.
  • Uunissa kypsennettyjä pakastevihanneksia sivusta kuvattuna.
  • Uunikasviksia ja texmex-kanapastaa.

Muita uunikasviksia:

Punasipulihilloke

Kokeilin tehdä punasipulihillokkeen tällä ohjeella, paitsi tuplasin reseptin ja valkoviinietikan puuttuessa käytin omenaviinietikkaa: https://anna.fi/reseptit/helppo-punasipulihilloke Tykkään syödä kylmät punasipulihillokkeet makeina, ja tämä oli mielestäni juuri sellainen sopivan makea. Suolamäärä taas oli ohjeen mukaan tehtynä liiallinen (1 tl per 100 g punasipulia), joten jatkossa laittaisin suolaa korkeintaan 1/4 tl per 100 g punasipulia.

Punasipulihilloke

200 g kuorittua punasipulia ohuiksi viipaleiksi leikattuina (2 isohkoa punasipulia)

2 rkl sokeria

2 rkl omenaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)

4 rkl neutraalin makuista öljyä

suolaa maun mukaan (tähän määrään laittaisin seuraavalla kerralla korkeintaan ½ tl suolaa)

Yhdistä kattilassa sokeri, etikka ja öljy. Kiehauta. Lisää punasipulit. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes punasipulit ovat muuttuneet läpikuultaviksi (minulla kesti siinä nyt 10 min).

Siirrä kattila pois levyltä. Sekoita mukaan suolaa. Siirrä punasipuli eri astiaan jäähtymään. Tarjoa jäähtyneenä esim. liharuokien lisäkkeenä.

Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että alkuperäisessä reseptissä etikka piti lisätä vasta lopussa samaan aikaan kuin suola. Ehkä joku toinen kerta voin testata, tuleeko parempaa, jos etikan lisää vasta lopussa. Nopeammin tulee ehkä valmista silloin.

Tänään tätä punasipulihilloketta syötiin makkarahampurilaisten välissä, jonne se sopi hyvin. Omiin annoksiini tuli tällä kertaa grillattua makkaraa, makeaa sinappia, tuorejuustoa, suolakurkkua ja tätä punasipulihilloa. Tykkäsin tosi paljon, mutta liian suolaisena tätä punasipulihilloketta ei voinut laittaa väliin paksua kerrosta.

Broilerin jauhelihapihvejä, farfallepastaa, uunikasviksia ja kastikkeena pannunhuuhdelientä

Sattui olemaan paketti viimeisen käyttöpäivän broilerin jauhelihaa, joten tein siitä pihvejä. Yleensä olen tehnyt broilerinjauhelihapihvit taikinasta, jonka nesteenä on kanalientä, jolloin tulee oikein maukkaita kananmakuisia pihvejä, mutta nyt en viitsinyt alkaa taikinaa sekoittamaan.

Muotoilin sitten vain jauhelihat suoraan pihveiksi, paistoin voissa ruskeiksi molemmin puolin, haudutin vielä hetken kypsäksi, ja ripottelin molemmille puolille mausteseosta. Mausteseokseksi sekoitin 1 tl suolaa, 1 tl sokeria, 1 tl paprikajauhetta, 1 tl sipulijauhetta, ½ tl currya ja 1/4 tl valkosipulijauhetta. Sekoitin mausteseoksen kupissa, ja ripottelin sitä pihveille molemmin puolin. Mausteseosta jäi vielä paljon myöhempää käyttöä varten.

Uunikasviksina oli nyt parsakaalia ja palsternakkaa, jotka pilkottiin paloiksi ja paistettiin voisulaan sekoitettuina ja suolattuina 200-asteisen uunin keskitasolla leivinpaperoidulla pellillä 40 minuuttia.

Kastikkeeksi tuli nyt pannunhuuhdelientä, joka oli oikein maukasta. Kun pihvit olivat kypsiä, nostin ne pois pannulta, ja laitoin pannuun kylmää vettä tilalle. Kiehautin, ja annoin kiehua vähemmäksi hetken aikaa. Lopulta siivilöin tämän nesteen, ja kaadoin sen kuppiin, josta sitä saa kukin syöjä kaataa ruokansa päälle sen verran kuin haluaa. Suurustaakin olisi voinut, mutta en viitsinyt, koska lautasella olevat pastat sitovat nesteet joka tapauksessa.

Kokonaisuus oli oikein maukas. Broilerinjauhelihapihvit itsessään olivat nyt miedon makuisia, koska mausteseosta oli vain pinnoissa. Suutuntuma niissä oli kuitenkin sellainen miellyttävä, josta tykkään. Pannunhuuhdeliemessä oli enemmän mausteiden makua kuin itse pihveissä, ja lisäksi pannunhuuhdeliemi maistui umamilta, joka teki kokonaisuudesta oikein maukkaan. Kokonaisuus oli hyvin yksinkertainen, helppo, nopea ja maukas, jota aion kyllä hyödyntää jatkossakin.

Kesäkurpitsasosekeittoa ja perunateeleipää

Jääkaapissani oli kesäkurpitsoita, jotka olivat parhaat päivänsä jo nähneet:

Tuumasin, että voisin tehdä niistä sosekeiton. Siitä tuli oikein hyvää lempeän ja pehmeän makuista. Annoksen viimeistelyssä tuore basilika kruunasi annoksen loistavasti. Tein keiton näin:

Kesäkurpitsasosekeitto

700 g kesäkurpitsaa (3 keskikokoista)

umamipitoista lientä niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät (eli n. 1 litra kasvis-, kana- tai lihalientä)

2 tl suolaa, jos liemi on suolatonta

1 paketti tuorejuustoa (200 grammaa)

2 tl sokeria

Annoksen viimeistelyyn:

tuoretta basilikaa tai muuta maukasta yrttiä esim. minttua

Pilko kesäkurpitsat ja laita ne kattilaan. Lisää lientä (tai vettä ja liemitiivistettä ja tarvittaessa suolaa) niin, että kesäkurpitsapalat peittyvät. Lisää tuorejuusto. Kiehauta. Madalla lämpöä pienimmälle ei-nollalle, ja laita kansi päälle. Keitä kypsäksi (n. 20-30 min). Soseuta keitto kattilassaan sauvasekoittimella. Lisää sokeri. Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa tai sokeria tai muuta haluamaasi maustetta. Tarjoa tuoreiden yrttien ja mielellään hyvän leivän kanssa.

Tästä kesäkurpitsasosekeitosta ei tullut yhtä paksua kuin mitä sosekeitot usein ovat, mutta maku oli niin hyvä, että se ohuus ei nyt haitannut. Paksuuteen auttaisi suurustaminen alussa (2 rkl vehnäjauhoja ja 2 rkl voita kiehautetaan kattilassa ennen liemen lisäämistä) tai lopussa, mutta itse en nyt viitsinyt/kokenut sitä tarpeelliseksi. Sattumiakin tämän keiton kanssa voi halutessaan tarjota esim. paistettua pekonia, krutonkeja, paahdettuja siemeniä, paistettuja kikherneitä tai raejuustoa. Itse en kuitenkaan tällä kertaa niitä kaivannut.

  • Kattilassa kesäkurpitsapaloja, vettä ja kotitekoista liemitiivistettä pakkasesta.
  • Purkillinen tuorejuustoa lisättynä kesäkurpitsa-nesteseoksen päälle.
  • Pehmeät kesäkurpitsapalat soseutumassa sauvasekoittimella kattilassa.
  • Kesäkurpitsasosekeitto soseuttamisen jälkeen.
  • Annos valmista kesäkurpitsasosekeittoa tuoreen basilikan kanssa.
  • Tähteksi jääneet kesäkurpitsasosekeitot.

Keiton lisäksi tein nyt perunateeleipää. Aiempana päivänä söimme perunamuusia: https://ruokaideat.com/2019/08/17/perunamuusia-lihamureketta-ja-paahdettuja-avomaankurkkuja/

Perunamuusia oli jäljellä reilu 1 dl:

Juuri tällaisesta perunamuusimäärästä olen yleensä tehnyt perunateeleipiä. Olen käyttänyt perunateeleipiin alun perin tätä reseptiä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html

Alkuperäisestä reseptistä olen yleensä korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla, koska en pidä grahamjauhojen mausta, enkä siksi niitä ole tullut ostaneeksi. Tällä kertaa kuitenkin oli vehnäjauhot loppu. Hiivaleipäjauhoja vielä oli, joten kokeilin korvata vehnäjauhot niillä. En välitä hiivaleipäjauhojen antamasta mausta sämpylöissä ja limpuissa, mutta perunarieskoissa olen käyttänyt hiivaleipäjauhoja ainoana jauhona niin, että lopputulos maistuu hyvältä. Perunamuusi ja hiivaleipäjauho ovat vaikuttaneet toimivan jotenkin maagisesti hyvin yhdessä niin, että kumpikin poistavat toisistaan huonoja (kitkeriä) makuja.

Hiivaleipäjauhot näissä perunateeleivissä toimivat nyt maun puolesta hyvin, mutta suutuntuma oli nyt selvästi kuivempi kuin vehnäjauhoversiossa. Tällä kertaa raaka-aineissa oli myös se ero, että käytin teeleipien muotoiluun riisijauhoja enkä vehnäjauhoja (koska vehnäjauhot olivat loppu), mutta en usko sen vaikuttaneen merkittävästi lopputuloksen kuivaan suutuntumaan. Riisijauhot olivat vain pinnassa, ja normaalia kuivempi suutuntuma tuntui sisällä. Joka tapauksessa, jatkossa käyttäisin näissä teeleivissä vehnäjauhoja, jos mahdollista. Ero suutuntumassa ei ole suuri, mutta kuitenkin sellainen, jonka itse huomaan. Lapseni eivät sitä huomanneet, vaan he tykkäsivät kovasti.

Tässä omaan makuuni muokattu ohje perunateeleiville:

Perunateeleivät

reilu 1 dl perunamuusia

2 dl täysmaitoa (200 g)

3½ dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja, jos ei haittaa mahdollinen vähän kuivempi suutuntuma)

1-1½ tl suolaa (alkuperäisessä reseptissä 1-2 tl, mutta minun makuuni 2 tl on turhan paljon)

2 tl leivinjauhetta

50 g voita sulatettuna

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita erikseen keskenään perunamuusi, täysmaito ja voisula. (Itse tiskiä säästääkseni sekoitan ensin kuivat aineet sekoituskulhossa, sitten siirrän kuivat aineet keittolautaseen ja sekoitan sitten märät aineet siinä samassa sekoituskulhossa. Tällöin ei tarvitse sotkea kahta sekoituskulhoa, jotka jo yksinään täyttäisivät lähes koko tiskikoneen.)

Sekoita keskenään kuiva-aineseos ja märkäaineseos. Liikaa ei kannata sekoittaa, jottei sitkisty, vaan sekoita vain sen verran, että seos on tasainen. Ota taikinasta lusikalla neljä kasaa voidellulle tai leivinpaperoidulle uunipellille. Ripottele kasojen päälle jauhoja, ja taputtele ne käsillä mataliksi. Muotoile pyöreähköiksi ja litteähköiksi, ja lisää tarvittaessa jauhoja muotoilun avuksi. Pistele teeleipiin haarukalla reikiä. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.

  • Kuivat aineet ennen sekoittamista.
  • Voi kupissa menossa mikroon sulatettavaksi.
  • Sekoitettu kuiva-aineseos siirrettynä keittolautaseen, jotta sekoituskulho vapautuu märkäaineiden sekoittamiselle.
  • Perunamuusi ja maito kulhossa ennen sekoittamista. Alla puntari, jolla punnitsin maitoa 200 grammaa välttääkseni mitan sotkemisen.
  • Voisula menossa perunamuusi-maitoseokseen.
  • Vispilä sekoittamassa voisulaa perunamuusi-maitoseokseen.
  • Kuiva-aineseos ja märkäaineseos sekoitettuna keskenään, eli valmis taikina.
  • Taikina jaettuna neljään kasaan voidellulle pellille.
  • Taikinakasat taputeltuina ja muotoiltuna litteähköiksi ja pyöreähköiksi.
  • Taikinakasat pisteltyinä.
  • Perunateeleivät paistamisen jälkeen.
  • Perunateeleivät nurin päin käännettynä, jolloin näkyy alapuolen ruskistuminen. Ruskistunut alapuoli on usein olennainen osa makua.
Valmis perunateeleipä voin kanssa.
Loput perunateeleivät leikattuna paloiksi.

Päivitys 20.8.2019 eli seuraavana päivänä:

Söin tänään tätä samaa kesäkurpitsasosekeittoa lounaaksi:

Maku oli nyt vielä parempi kuin eilen! Maistui hyvin paljon samankaltaiselta kuin pinaattikeitto. Lisäksi otin nyt pakkasesta pari paahtoleipää. Yhden päälle laitoin loput feta-minttutahnat, jotka olin tehnyt viisi päivää sitten: https://ruokaideat.com/2019/08/16/feta-minttupasta-ja-feta-minttutahna/

Toisen päälle laitoin voita ja juustoa (Oltermanni). Molemmat maistuivat hyvin. Feta-minttutahnan maku oli säilynyt hyvin viisi päivää jääkaapissa. Väri oli muuttunut vihreästä harmaampaan suuntaan, mutta minua se ei haitannut.

Myöhempi päivitys:

Söin tätä keittoa vielä yhtenä päivänä, jonka jälkeen se loppui:

Jännästi kaksi päivää valmistamisen jälkeen maistui enemmän kesäkurpitsalta kuin edellisenä päivänä, eikä enää yhtä paljon pinaattikeitolta kuin edellisenä päivänä. Lisänä oli kaupan saaristolaisleipää, jonka olisin pakastanut, mutta vasta ostamisen jälkeen huomasin siinä tekstin “säilytetty pakasteena. Ei saa pakastaa uudelleen.”