Savusiikaa jäi vielä, ja nyt halusin syödä savusiikasalaatin. Ensiksi katsoin, että ei ole mitään hedelmää siihen laitettavaksi, mutta sitten tajusin, että ei tarvitse ollakaan, koska on tuoreita mansikoita. Laitoin sitten tähän jääsalaattipussin loput, lapsilta jääneet kurkkupalaset, takapihalta tuoretta persiljaa, savusiian tähteitä ja tuoreita eilen omalta pihalta poimittuja mansikoita. Salaatinkastiketta ei nyt tehnyt mieli alkaa väsäämään, joten puristelin vain sitruunaa kalan päälle ja lorottelin öljyä vielä siihen päälle. Oli oikein maistuvaa. Mansikat tosiaan toimivat tässä savusiikasalaatissakin oikein hyvin, enkä hedelmiä siihen sitten kaivannutkaan.
Olen välillä tykännyt kyseisestä leivästä kovasti ja välillä en niin paljon. Olen tullut nyt siihen tulokseen, että ratkaisevaa on sen lämpötila. Silloin kun se on niin kuumaa, että voi sulaa sen päällä, en oikein niin välitä sen mausta. Mutta kun se itse leipä on sulaa, mutta ei niin kuumaa että sulattaisi voin, se onkin oikein hyvää. Silti en ole varma, tuleeko tätä perunalimppua tehtyä uudestaan sitten, kun se joskus pakkasesta loppuu. Ehkä jos samaan aikaan on tarvetta saada käytettyä piimää ja jauhoisia perunoita ja lisäksi löytyy kotoa ruisjauhoja, vehnäjauhoja, siirappia ja maltaita. Kuitenkin ruisjauhoille ja piimälle varmaan mieluisampi käyttökohde olisi ehkä joululimppu/piimälimppu, johon lapseni on aivan himona toisin kuin tähän perunalimppuun.
Jääkaapissani oli kaupasta ostettu vakuumipakattu savusiika. Siihen liittyen ensimmäinen ideani oli savusiikasalaatti ja siihen oli ainekset, joten sellaista tuli. Tähteenä oli jääkaapissani vielä 2.5 dl keitettyä riisiä, jota olin syönyt jo kaksi kertaa munakascurryn kanssa ja munakascurry loppui. Savusiikasalaatin kanssa teki nyt mieli saada tuoretta leipää ja käyttää siihen loput keitetyt riisit. Ensimmäisenä tuli mieleen sämpylät, mutta tajusin, että en jaksa odottaa tällä kertaa mitään kohoamisia. Sitten tuli mieleen rieska. Aloin sitten etsimään sopivaa reseptiä Googlella.
Nyt minulla ei ollut keitettyä riisiä niin paljon kuin tuohon ohjeeseen tarvitaan, joten aloin etsiä muuta reseptiä. Nyt teki mieli sellaista, johon ei tule muuta viljaa kuin keitettyä riisiä ja vehnäjauhoja, ja nesteeksi maitoa, ei muuta. Sellaisista resepteistä ei näyttänyt olevan Googlen hakutuloksissa mitenkään tunkua, joten vaihtoehdoiksi jäi vain tämä resepti: https://www.asikaine.fi/riisirieskat/
Reseptin, kuvan ja kirjoituksen perusteella tuli mieleeni, että haluan lisätä tuohon reseptiin leivinjauhetta ja yhden kananmunan. Öljyn sijaan laitoin sulatettua voita, koska maku. Päälle en nyt ripotellut mitään, koska ei huvittanut. Uunin lämpötilaksi valitsin 250 astetta ja uunin ylimmän tason, koska olen kokemuksesta todennut, että sähköuunissa se on varmin tapa saada rieskaan murea rakenne ja maukasta ruskistuspintaa ja/tai tummia pilkkuja. Samasta syystä jätän rieskojen teossa leivinpaperin pois, ja laitan taikinan suoraan voidellulle uunipellille. Nyt olin aikonut tehdä pellillisen monta pientä rieskaa, mutta kesken kaiken huomasin taikinaa olevan niin paljon, että kaikki pienet rieskat eivät olisi mahtuneet yhdelle pellille, joten teinkin vain yhden ison. Resepti muotoutui tällaiseksi:
Riisirieska
2½ dl keitettyä riisiä
2½ dl vehnäjauhoja
2½ dl täysmaitoa
1 kananmuna
2 rkl voita sulatettuna
1 maustemitta leivinjauhetta
1 tl suolaa
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Vispaa kananmunan rakenne rikki kipossa haarukalla. Sekoita keitettyyn riisiin maito, voisula ja kananmuna. Sekoita lopuksi vehnäjauhot nopeasti taikinaan liian kauan sekoittamatta, ettei muodostu sitkoa, joka tekisi rieskasta kovan. Levitä taikina voidellulle uunipellille yhdeksi isohkoksi pyöreäksi alueeksi. Paista 250-asteisen uunin ylätasolla n. 10-15 min, tai kunnes on sopivasti ruskistumista, mutta ei liikaa palamista.
Minulla tällä kertaa rieska oli uunissa 12 min, koska en jaksanut kytätä kauempaa ja voi olla pienistä hetkistä kiinni, milloin on jo palanut. Nyt ei 12 minuutissa yläpinta ehtinyt ruskistua keskeltä asti, mutta oli kuitenkin kypsä, ja jotain ruskistumista kuitenkin jo oli, joten olin riittävän tyytyväinen ja otin uunista ulos:
Kahdeksi pienemmäksi rieskaksi jakaminen olisi ehkä tuottanut enemmän ruskistuspintaa, mutta eipä se ollut nyt niin nöpönuukaa. Leikkasin koko rieskan kolmion muotoisiksi paloiksi, koska sen muotoiset palat ovat minusta jotenkin herkullisimman näköisiä. Tämän näköisiä ne palaset olivat nurin päin eli alapuoli ylöspäin:
Kaikissa oli alapinnassa jotain ruskistumista, joten olin tyytyväinen. Lisäksi otin jääkaapista puolison valmiiksi tekemää salaattia, ja otin siitä annoksen lautaselleni. Sekoitin kipossa annoksen vinegrette-tyylistä salaatinkastiketta, johon oli tarkoitus laittaa 1 tl sitruunamehua, 1 tl sokeria, ripaukset suolaa, valkopippuria ja mustapippuria, 1 rkl oliiviöljyä ja 2 tl makeaa sinappia, mutta sinappi vain jatkui valumistaan tuubistaan, joten sitä tulikin vahingossa varmaan 3 tl. Siinä sitten tuli mieleeni, että testataanpa nyt samalla, tykkäisinkö tästä enemmästä sinappimäärästä paremmin. Enemmällä sinappimäärällä kastikkeesta tuli ainakin paksumpaa kuin aiemmin:
Sekoitin kastikkeen salaatin joukkoon ja totesin että joo, ei sen tarvitsisi näin paksua olla. Salaatin sekaan sekoittaminen oli helpompaa vähemmällä paksuudella. Savusiian revin siihen salaatin päälle ja vähän harmistuin, kun nyt salaatinlehdet eivät näyttäneet kiiltäviltä niin kuin ohuemman kastikkeen aikana. Kippoon oli vielä jäänyt vähän paksua kastiketta, jonka vielä lusikalla autoin kalapalojen päälle. Viereiselle pikkulautaselle voideltuja rieskapaloja ja syömään vain.
Rieska oli minun mielestäni nyt todella hyvää. Maistui hyvältä paahteiselta ja murealta rieskalta, jossa vähän samaa makua ja suutuntumaa kuin karjalanpiirakoiden riisipuurotäytteessä, eli hyvää hyvän kanssa. Katsoin jo alun perinkin reseptin suolamäärää ja mietin, onkohan tuo liian korkea, mutta menin silti alkuperäisen ohjeen suolamäärällä. Kyllä se nyt lopputuloksessa maistui, että suolaa on, mutta sitä tuntui silti olevan minun tämänhetkiseen makuuni sopivasti. Jonkun muun mielestä tosin tuo määrä voisi olla jo liikaa suolaa. Minun mielestäni paahteisten makujen kanssa sopiikin monesti yhteen tuollainen selvä suolaisuus.
Savusiikasalaatti oli ihan hyvää, mutta sinappimäärä hulahti nyt minun makuuni enemmäksi kuin mikä olisi paras. Tuolla sinappimäärällä tuli jo se sinapin etikan maku läpi, mistä en pitänyt, koska se vei sellaista raikkauden kokemusta pois. Niinpä edelleen olen sitä mieltä, että suosikkisalaatinkastikeohjeeni on tämä: 2 tl makeaa sinappia, 1 tl sitruunamehua tai kombuchaa, 1 tl sokeria, 1 rkl oliiviöljyä, ripaukset suolaa, mustapippuria ja valkopippuria.
Alla kuva maaliskuun 2020 versiosta ruuasta Savusiikasalaatti ja riisirieska. Savusiikasalaatissa nyt jääsalaattia, kurkkua, päärynää, mandariinia, savusiikaa, öljyä, sitruunamehua ja suolaa. Riisirieskat tehty tällä reseptillä.
Savusiikasalaatti ja riisirieskoja.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.