Siirry reseptiin: Perunateeleivät, Minestronekeitto

Lounaalta jäi tänään perunamuusia reilu yksi desilitra: https://ruokaideat.com/2019/06/10/perunamuusia-itsetehtyja-jauhelihapihveja-pakkasesta-eilista-salaattia-ja-eilista-pestoa/

Mieleeni muistui sitten, että tuosta määrästä perunamuusia on aiemmin tullut hyvät perunateeleivät. Olen käyttänyt tähän mennessä perunamuusia moniin eri juttuihin, joista kaikkiin mainitsemisen arvoisiin tarvitaan perunamuusia vähintään 2 dl: perunamuffinssit ja perunalätyt (2 dl), perunarieskat (3 dl), perunasämpylät (3-4 dl), perunatassut (5 dl) ja perunapannukakku (5 dl). Tämä perunateeleipäresepti on ainoa, johon perunamuusia tarvitaan vain niin vähän mitä minulla nyt oli, ja perunateeleipiä tuntui nyt tekevän mieli, joten kävin tuumasta toimeen.

Perunateeleipiin olen käyttänyt tätä ohjetta: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html

Tuota ohjetta olen oman makuni mukaiseksi muuttanut sen verran, että korvaan grahamjauhot vehnäjauhoilla. En pidä grahamjauhon tympeän siemenmäisestä kitkerähköstä mausta, enkä siksi vapaaehtoisesti osta enkä käytä grahamjauhoja. Suolaa ohjeessa neuvotaan laittamaan 1-2 tl, joten itse laitan sen maksimimäärän eli 2 tl, koska paahtunut pinta maistuu mielestäni kivemmalta selkeästi suolaisena. Voita ohjeessa on 50 g ja sanotaan, että sitä voi reilusti vähentääkin, mutta itse en vähennä, koska en halua tarkoituksella huonontaa sellaisten leipomusten makua, joiden eteen itse ahkeroin. Samasta syystä en siis myöskään käytä sitä grahamjauhoa. Ohjeessa neuvotaan muotoilemaan jauhojen avulla taikinasta neljä somaa kakkaraista, mutta itse en välitä sotkea käsiäni, jos ei ole pakko, joten levitän vain lusikalla neljä epäsomaa kasaa. Olen muokannut siis ohjeen tällaiseksi:

Perunateeleivät

reilu 1 dl perunamuusia

3.5 dl vehnäjauhoja (tai hiivaleipäjauhoja, jos ei haittaa vähän kuivempi suutuntuma)

2 dl täysmaitoa

2 tl suolaa (tai 1-2 tl suolaa – 2 tl:lla tulee voimakassuolaista)

2 tl leivinjauhetta

50 g sulatettua voita

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Vispaa perunamuusin sekaan maito ja voisula (esim. siinä perunamuusikattilassa, jolloin säästyy tiskiä). Sekoita eri astiassa vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Sekoita keskenään kuivat aineet ja perunamuusiseos (mutta älä sekoita liikaa, jottei muodostu sitkoa). Voitele uunipelti ja levitä lusikalla sen voidellun uunipellin päälle neljä jonkinlaista pyöreähköä kakkaraa muistuttavaa juttua. Uunissa kakkarat leviävät joka tapauksessa. Paista 250-asteisen uunin keskitasolla 12 min.

Päivitys 8.5.2020: Perunateeleivät voi tehdä myös ylijääneistä keitetyistä perunoista.

Yllä olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on perunateeleivät suoraan uunistaoton jälkeen. Toisessa kuvassa perunateeleivät uunistaoton jälkeen nurinpäin käännettyinä, jolloin näkyy ruskistuneempi alapinta. Kolmannessa kuvassa paloiksi leikattuna ja neljännessä kuvassa minun annokseni lautasella voideltuna. Maku oli niin hyvä kun muistankin, ja suutuntumassa ja maussa tuntuu se perunamuusi hyvällä tavalla: pehmeän kosteahko suutuntuma, ja makeahko perunaleivonnaisen maku.

Noiden perunateeleipien lisäksi tein siis minestronekeittoa. Idea siihen tuli ennen kaikkea kahdesta asiasta: 1) jääkaapissani oli vajaa kinkkupaketti, jonka viimeinen käyttöpäivä oli tänään. 2) jääkaapissani oli eiliseltä jäänyttä keitettyä spagettia. Lisäksi jääkaapissani oli muita juttuja, joille oli hyvä tehdä jotakin: toissapäivänä paistetun entrecotepihvin jämät, toissapäiväisiä uunitomaatteja, vihanneslokeron pohjalle unohtunut porkkanapussi, jossa oli kolme nahistunutta porkkanaa… Ja ehkä puolikas isosta lantusta, joka ei ollut unohtunut, mutta ei vaan ollut tehnyt mieli käyttää sitä mihinkään sen jälkeen, kun sain sen mausta tarpeekseni lähes kaksi kuukautta sitten: https://ruokaideat.com/2019/05/19/nakki-makaronilaatikkoa-ja-kurkkuviipaleita/

Tuo sama, ainakin kaksi kuukautta jääkaapissani ollut lanttu on siis vieläkin jääkaapissani. Hyvin siitä toimi ottaa pieni palanen tämänpäiväiseen keittoon, mutta saapas nähdä, montako kuukautta kestää, ennen kuin saan käytettyä sen loppuun asti. Oli ehkä liian iso lanttu. Joskus ne ovat tosi pieniä, mutta tämä oli kai jotain kilon painoinen.

Mutta takaisin aiheestaeksymisestä itse aiheeseen eli minestronekeittoon. Tein sen lopulta näin:

Minestronekeitto aineksista mitä oli

320 g keitettyä spagettia (punnittu kypsänä, riittäisi vähempikin)

1 litra umamipitoista lientä (minulla kotitekoista lihalientä, joka on niin vahvaumamista, että ei varmaan pitkään aikaan lopu)

400 g tomaattimurskaa

1 laakerin lehti

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

2 rkl voita

Lihoja mitä sattuu olemaan: minulla nyt sattui olemaan 80 g kinkkua ja 40 g kypsää entrecotepihviä

Kasviksia mitä sattuu olemaan: minulla nyt 2 paahdettua tomaattia, 3 pientä porkkanaa ja 80 g kuorittua lanttua

Suolaa 2 tl, jos liemi ei ole valmiiksi suolaista

1 tl sokeria

Kuivattuja tai tuoreita yrttejä jos haluaa (itse en nyt halunnut, kun niitä oli jo niissä paahdetuissa tomaateissa valmiina)

Tarjoiluun haluttaessa raastettua parmesaania, pecorinoa tai grada padanoa (monesti olen halunnut, mutta tällä kertaa en halunnut)

Silppua sipuli ja valkosipuli, kuullota ne voissa kolmen litran kattilan pohjalla. Kuori ja pilko porkkanat, paista niitäkin samassa kattilassa vähän aikaa. Pilko lantut. Nyppäise uunitomaateista kuoret pois ja pilko tomaatit. Pilko myös lihat ja kinkut (jos lihassa on sitkeitä osia joita et halua pureskella, pakasta sitkeät osat seuraavaa lihaliemen keittelyä varten). Lisää kattilaan kylmä liemi, lantut, kypsät lihat, tomaatit ja laakerin lehti. Kuumenna kiehuvaksi. Laske lämpö matalimmalle ei-nollalle ja keitä, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Pilko kypsät spagetit sen kokoisiksi, että niitä on mukava keitossa syödä. Kiehauta keitto, lisää siihen kypsät spagetit ja pilkotut kinkut. Jos liemi ei ollut suolaista, lisää suolaa (lihaliemikuutioista suolaa tulisi tähän määrään 2 tl). Lisää sokeri. Sekoita ja tarkista maku.

Minä halusin nyt laittaa tähän kaikki kypsät spagetit, mitä oli, mutta aiemmilla kerroilla spagettia on tullut vähemmän. On makuasia, haluaako minestronekeittoonsa suhteessa näin paljon spagettia vai vähemmän:

Minulle tämä spagettimäärä oli tällä kertaa sopiva, mutta spagetista pitämättömille ihmisille tuo olisi ollut aivan liikaa. Minulle tämä minestronekeitto maistui nyt oikein hyvin. Juureksiakin tuli suhteessa enemmän kuin aiemmin, ja sen huomasi maussa enempänä makeana juureksisuutena. Aiemmin en ole tainnut käyttää minestronekeitossa kypsää naudan lihaa, mutta nyt kun käytin, se sopi siihen hyvin ja sen palaset maistuivat siinä paremmalta kuin tuoreeltaan, johtuen varmaan umamista. Minestronekeitto on minusta oikein nerokas ruoka, kun siihen voi käyttää monenlaista, mitä sattuu olemaan ja muuttamaan epämääräiset jämät mukavaksi ruuaksi.