Tänään teki mieli syödä lounaaksi perunamuusia, jauhelihapihvejä ja salaattia. Jauhelihapihvejä tein valmiiksi pakkaseen aiemmin, ja kirjoitin niistä tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/31/makaronia-jauhelihapihveja-tomaattia-ja-kurkkua/
Salaattia oli valmiina vielä eiliseltä, joten nyt oli helppo ahkeroida tälle aterialle pelkkä perunamuusi. Olen ottanut tavaksi aloittaa perunamuusitkin niin, että perunat laitetaan kylmään veteen, ei kiehuvaan. Minusta vaikuttaa siltä, että perunalle ominaista kitkeryyttä tulee silloin vähemmän kuin kiehuvaan veteen laitettujen perunoiden tapauksessa. Tämä liittyy maanalaisten kasvisten kitkeryys-/imellytyspohdintaani, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/11/kaalipataa-ja-suklaapuuroa/
Eilen tehtyä pestoa oli vielä jäljellä, joten päätin kokeilla sitä tämän aterian kanssa. Kyseisestä pestoerästä kirjoitin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/10/pestoa-aineksista-mita-oli-ja-pestopastaa/
Peston maku samassa haarukallisessa jauhelihapihvin ja perunamuusin kanssa oli ehkä minulle jotenkin liian vieras yhdistelmä, jota en taida kokeilla uudestaan. Peston maku oli ehkä liian voimakas yhdistelmään, jonka kuuluisi olla miedon tuttu lohturuokamainen/kotiruokamainen/lapsuusruokamainen. Mutta salaatin kanssa syötynä pesto oli nyt todella hyvää! Wau, salaattia peston kanssa aion todellakin syödä toistekin. Salaatti+pesto yhdistelmänä maistui mielestäni siltä, että oli suussa mukava tasapaino raikkaita ja tuoreita makuja yhdistettyjä juustoisuuteen ja öljyisyyteen. (Tähän laittaisin sydämenkuvan, jos osaisin, mutta olen niin uusi WordPressin käyttäjä, että en vielä osaa 😀 Muutenkaan en ole vielä tottunut tähän emoji-maailmaan, vaan vieläkin käyttäisin mieluummin näitä omasta nuoruudestani tuttuja kaksoispiste D -hymiöitä :D)