Croissantteja aamiaisella

Viikonlopun kunniaksi paistoin uunissa kaupastaostettuja paistovalmiita raakapakastecroissantteja. Ne olivat merkkiä Eesti Pagar Voicroissant. Aiemmin olen kokeillut Rainbow’n voicroissantteja. Nämä Eesti Pagar -merkkiset tuntuivat olevan rakenteeltaan hajoavampia ja haukatessa kokoonpainuvampia, mutta maultaan parempia/makeampia. Jatkossa ehkä siis valitsen tämän Eesti Pagar -merkin, jos croissantteja tekee mieli. Nyt söin näitä aamiaisella jotain 2-3, eli kaksi kokonaista ja yhden sellaisen, josta lapsi oli syönyt osan. Hyvää oli <3

Kuvassa myös tuoreita vadelmia, mustaa Yellow Label -teetä täysmaidolla ja vedellä laimennettua kombuchaa. Kombuchan juomistavoistani kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/15/pekonia-paistettuja-munia-paahtoleipaa-ja-kombuchaa/comment-page-1/

Lihamureketta, spagettia ja salaattia

Söin eilen feta-minttupastaa, josta jäi keitettyä spagettia yli: https://ruokaideat.com/2019/08/16/feta-minttupasta-ja-feta-minttutahna/

Toiselta eiliseltä aterialta jäi yli salaattia: https://ruokaideat.com/2019/08/16/poropizzaa-pakkasesta-ja-salaattia-feta-minttutahnalla/

Nyt sitten ajattelin päivällishommat vain hoitaa helpoimman kautta. Lämmitin mikrossa pakastimesta lihamurekeviipaleita, joista kirjoitin aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Spagetitkin lämmitin vain mikrossa, ja annoksen päälle öljyä niin hyvä tuli. Salaattiannokseni päälle lisäsin nyt tuoreita vadelmia, kun niitä nyt sattui olemaan. Nautin tästä ateriasta nyt todella paljon. Lihamureke maistui ennen pakastamista liian suolaiselta, mutta nyt pakastimessa maku olikin jotenkin tasoittunut niin, että enää ei maistunut liian suolaiselta vaan vain maukkaalta. Vautsi mikä parannus, OHHOH! Tämä lihamureke yhdistettynä öljyttyyn spagettiin oli nyt tosi hyvää, oikein WAU-hyvää, vaikka se yksinkertaiselta kuulostaakin.

Vadelmat toimivat salaatissa tosi hyvin. Söin aiemmin tänään paljon samoja vadelmia sellaisenaankin, mutta salaatissa ne jostakin syytä maistuivat aromikkaammilta kuin sellaisenaan. Vadelmat nostivat nyt salaatin jotenkin aivan uudelle hienolle tasolle. Kyllä oli huippu ateria, ei voi nyt muuta sanoa!

Jäätelöä sekalaisista puutarhamarjoista

Tämä jäätelö oli oikein hyvää. Se on tehty jäätelökoneella oman pihan sekalaisista puutarhamarjoista: punaherukoista, karviaisista, mustaherukoista ja kirsikoista. Rakenteeltaan ei ollut täydellisen palloutuvaa, mutta kuitenkin sellaista, että saa jäätelökauhalla otettua palasia irti. Joskus on tullut sellaistakin jäätelöä, jota ei erkkikään saa jäätelökauhalla irti pakastuneesta jäätelöstä, mutta tämän saa. Tässä resepti:

Marjajäätelö

350 g kirpeähköjä marjoja yhtä lajia tai sekoitus esim. herukat, karviaiset, kirsikat

2 dl sokeria (170 g)

2 rkl vettä

6 dl kuohukermaa

1 tl vaniljauutetta

5 kananmunan keltuaista

Laita kattilaan marjat, sokeri ja vesi. Kiehauta. Anna hautua muutama minuutti, kunnes sokeri näyttää liuenneen. Jäähdytä. Soseuta sauvasekoittimella. Laita sose tiheään siivilään, jonka alla on sopivan kokoinen astia ottamassa vastaan siivilöityä sosetta. Painele sose siivilän läpi mahdollisimman tarkkaan niin, että siivilään jää vain kuivaa nahkeaa siemen-kuorisosetta, jota ei käytetä tähän jäätelöön. Siirrä siivilän läpi mennyt sose jääkaappiin jäähtymään.

Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Toisessa kulhossa vatkaa kananmunan keltuaiset vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita nuolijalla keskenään kermavaahto, keltuaisvaahto, vaniljauute ja jäähtynyt marjasose. Valmista jäätelöksi jäätelökoneen ohjeiden mukaan.

Resepti on muokattu tämän ohjeen pohjalta: http://mostbestice.blogspot.com/2014/08/punaherukkajaatelon-aika.html

Tuota kirjoittaessani tajusinkin, miksi tästä jäätelöstä ei tullut sellaista palloutuvaa. Jotta sellaista tulisi, jäätelömassan pitäisi olla jääkaappikylmää jäätelökoneeseen laitettaessa. Tällä kertaa ei maltettu odottaa marjasoseen jäähtymistä kylmäksi asti, joten siinä syy. Mutta hyvän makuista silti tuli <3

Juustomuffineja, porkkanatikkuja ja tuoreita marjoja

Jääkaapissani oli jäljellä puoli purkillista tuorejuustoa. Se oli avattu kolme päivää sitten, jolloin puolet siitä purkillisesta meni mustaherukkajuustokakkuun: https://ruokaideat.com/2019/08/04/mustaherukkajuustokakku-aineksista-mita-oli/

Kolme päivää avattuna ollut tuorejuustopurkki, jolla on parasta ennen huomenna, tuntui järkevältä käyttää jo johonkin. Tuli sitten mieleeni tehdä juustomuffineja, joiden reseptissä kätevästi on juuri puoli purkillista tuorejuustoa: https://yhteishyva.fi/reseptit/kolmen-juuston-muffinit/recipe-4218

Olen tehnyt tuolla reseptillä juustomuffineja ennenkin, ja muokannut reseptiä oman makuni mukaiseksi. Teen nykyään juustomuffinit tällaisella reseptillä:

Juustomuffinit

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

3 kananmunaa

1.5 dl täysmaitoa

100 grammaa tuorejuustoa

1 dl (50 grammaa) jotain kolmionmuotoista kovaa juustoa raastettuna: parmesaania, pecorinoa tai grada padanoa

1 dl (50 grammaa) jotain suorakulmionmuotoista kovaa juustoa raastettuna: esim. goudaa, emmentalia tai cheddaria

3 rkl voita sulatettuna

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään. Eri astiassa vispaa kananmunien rakenne rikki käsivispilällä. Vispaa sekaan maito ja tuorejuusto. Lisää kuiva-aineseos, raastetut juustot ja voisula. Sekoita taikina nuolijalla nopeasti tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin (20 kpl). Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes pinnat ovat ruskistuneet. Jos haluat myös reunat ruskistuneiksi, kannattaa käyttää metallisia muffinivuokia voideltuina ja korppujauhotettuina (minulla on sellaiset, mutta en aina jaksa voidella, korppujauhottaa ja pestä niitä).

Tuoreiden juustomuffinien lisäksi söin nyt porkkanatikkuja ja tuoreita oman pihan marjoja, ja sanoin sitä lounaaksi <3

Mansikkapiirakka tuoreista oman pihan mansikoista

Eilen meille tuli vieraita, ja halusin sen kunniaksi jotain leipoa. Tämänkertaisilla vierailla ei ollut ruokarajoitteita, joten oli vapaat kädet sen suhteen. Koska jääkaapissani oli paljon omalta pihalta itsepoimittuja mansikoita, tuli mieleeni tehdä mansikkapiirakka.

Lähdin liikkeelle kirjasta ”Makujen maailma Leivonnaiset” löytyvästä mustikkapiirakkaohjeesta, ja päätin vain korvata mustikat mansikoilla ja nostaa sokerimäärän sellaiseksi, joka on enemmän omaan makuuni kuin siinä ohjeessa oleva alkuperäinen sokerimäärä. Siinä ohjeessa siis sokeria tulee täytteseen puoli desilitraa (muut olennaiset aineet 2 dl kermaviiliä ja 1 kananmuna), mutta olen yrityksen ja erehdyksen kautta tullut siihen tulokseen, että parempi määrä on kokonainen yksi desilitra. Puolella desilitralla olen aina kokenut täytteen makuuni liian happamaksi, mutta yhdellä desilitralla tulee minun makuuni mukavan makeaa.

Tällä kertaa vain minulla tavallinen sokeri loppui kesken kaiken. Muita makeita aineksia kotoani löytyi: hunajaa, ruokosokeria, fariinisokeria, muscovadosokeria, tomusokeria. Olen kaikkia noista vähintään kerran kokeillut makeisiin piirakoihin, mutta eniten olen tykännyt, kun makeus tulee ihan valkoisesta sokerista tai tomusokerista. Niinpä korvasin nyt sen loppuneen tavallisen sokerin tomusokerilla. En kuitenkaan korvannut desilitramitan mukaan, vaan painon mukaan. Sekä pohjaan että täytteeseen tarvittiin kuhunkin yksi desilitra tavallista sokeria, joka painaa 85 grammaa, joten punnitsin niin, että kumpaankin tuli se yhteensä 85 grammaa tavallista ja/tai tomusokeria.

Mansikkapiirakasta tuli todella hyvä. Tuoreista mansikoista kypsennettynä tuli sellainen ihana maku, jota ei ole tuoreissa mansikoissa ennen kuumentamista, eikä pakastetuissa mansikoissa kuumentamisen jälkeen. Oli tosi hyvä idea tehdä mansikkapiirakka tuoreista mansikoista. Olisimme syöneet sitä mielellämme vielä tänäänkin, mutta se loppui jo eilen.

Ainoa moite, mikä itselläni tästä piirakasta tuli mieleen, oli se, että reunat ehtivät palaa ennen kuin täyte kypsyi. Täytteen kypsymiseen meni 200-asteisen uunini keskitasolla 30 minuuttia. Ohjeessa sanotaan 20 min, mutta ei minulla ainakaan tuossa vuoassa koskaan kypsy se täyte siinä ajassa. Ratkaisu tähän voisi olla se, että tekisin pohjaa puolet vähemmän, jolloin sitä ei tarvitsi nostaa reunoille palamaan, vaan kaikki jäisivät sen täytteen alle ja varmaan jäisivät palamatta. Ennen kuin sitä tulen kokeilleeksi, kirjoitan kuitenkin tähän muistiin ohjeen sellaisena kuin sen nyt tein ja jossa ainoa vika tosiaan oli ne palaneet reunat ja ehkä paksumpi pohja kuin mitä sen tarvitsisi olla:

Mansikkapiirakka

Pohja:

100 g voita

1 dl sokeria (85 grammaa)

1 kananmuna

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

150 grammaa mansikoita (punnittu ilman kantoja)

2 dl kermaviiliä

1 kananmuna

1 dl sokeria (85 grammaa)

1 tl vaniljauutetta

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri (mikä on helpompaa, jos voi on lämmennyt huoneenlämmössä ja pilkottu pieniksi kuutioiksi). Riko joukkoon kananmuna ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita jauhoseos voivaahtoon nuolijalla, ei sähkövatkaimella. Levitä taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla 5-10 minuuttia, kunnes se on saanut hieman väriä ja on niin kiinteä, että täyte ei uppoa pohjaan.

Sekoita kermaviiliin vispilällä kananmuna, sokeri ja vaniljauute. Leikkaa kannattomat mansikat viipaleiksi. Levitä mansikkaviipaleet piirakkapohjalle. Kaada marjojen päälle kermaviiliseos. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20-30 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt. Voi tarjota kuumana, lämpimänä tai kylmänä.