Tekijä: ruokaideat

Neljän viljan leipäset ja uunimunia

Tänään teki mieli tehdä neljän viljan leipäsiä. Käytin siihen tätä reseptiä: https://www.myllynparas.fi/reseptit/nopeat-neljan-viljan-leipaset

…mutta sekoitin taikinaan myös perunamuusin tähteet, joita oli 150 grammaa. Ne olivat jääneet silakka-aterialta: https://ruokaideat.com/2019/09/06/ruisleivitettyja-voissapaistettuja-silakkafileita-perunamuusia-persiljalla-ja-paahdettua-munakoisoa/

Alkuperäisestä reseptistä korvasin myös fariinisokerin/hunajan valkoisella sokerilla, koska halusin nyt enemmän sellaista ”puhdasta” makeutta ilman muita lisämakuja.

Neljän viljan leipäset olivat heti tuoreeltaan kuumina mielestäni vähän tylsiä, mitäänsanomattoman makuisia, joista meinasin jo kirjoittaa, että ei kannata tehdä. Jäähdyttyään ne olivatkin muuttuneet hyvänmakuisiksi! Maku oli vähän niin kuin ruismyslimäinen. Ja niin oli kyllä rakennekin. Hiutaleiden osuus taikinassa oli niin suuri, että rakenne oli hyvin paljon karkeampi kuin miltään leivältä odottaisi. Reunissa oli myös samanlaista kovuutta kuin aiemmin liian ohuiksi tekemissäni ruisleipäsissä: https://ruokaideat.com/2019/08/12/itsetehdyt-ruisleipaset/

Odottamattomasta rakenteesta huolimatta tykkäsin näistä. Leiväksi olivat vähän erikoisia, mutta hyvällä tavalla. Myös lapset tykkäsivät. Lapsi tuumi myös, että maistuu joltain teeleivältä. Jos tarkkoja ollaan, niin en itsekään tiedä, mikä nämä erottaa teeleivistä, koska molemmat kohotetaan leivinjauheella ja muutenkin sisältävät samoja aineksia. Kirjoitan tähän ohjeen vastaisuuden varalle:

Neljän viljan leipäset

3½ dl neljän viljan hiutaleita (120 g)

1½ dl vehnäjauhoja (105 g)

2 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 rkl sokeria (tai fariinisokeria tai hunajaa)

50 g voita sulatettuna

2½ dl täysmaitoa (250 g)

150 g tähteeksijäänyttä perunamuusia, jos on

(halutessa 2 porkkanaa raastettuna)

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Sekoita maitoon perunamuusi, jos on. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää voisula ja maito (ja porkkanaraaste, jos käytät sitä). Sekoita tasaiseksi. Nosta leivinpaperoiduille uunipelleille lusikalla nokareita, ja madalla ne leipäsiksi lusikalla tai kostutetulla kädellä. Samalla on hyvä myös tasoittaa reunoja tasaisemman pyöreiksi. Pistele leipäsiin haarukalla reikiä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.

  • Pieni määrä tähteeksijäänyttä perunamuusia.
  • Perunamuusiin lisätty maito. Tässä vaiheessa lisäsin vain 1½ dl maitoa, mutta lopussa huomasin, että yhteensä maitoa tarvitaankin 2½ dl.
  • Perunamuusi ja maito sekoitettuna keskenään.
  • 50 g voita ennen sulatusta.
  • Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
  • Voi sulatettuna mikrossa.
  • Kuivat ja märät aineet sekoitettuna tasaiseksi taikinaksi.
  • Pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.
  • Toisella pellillä pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.

Toinen pellillinen jäi niin vajaamiehitetyksi, että päätin hyödyntää jäljellejääneen tilan muulle ruualle. Oli jo pitemmän aikaa ollut tarkoitus testata uunimunia, joten tässä nyt testasin samalla niitäkin. Käytin ohjenuorana tätä ohjetta: https://www.eggs.ca/recipes/easy-baked-eggs

Ohjeessa neuvottiin kypsentämään munat muffinipellin koloissa, mutta minulla ei ollut sellaista. Sen sijaan käytin voideltuja uuninkestäviä kuppeja. Eli sellaisia, joiden pohjassa luki ”OVEN PROOF”. Voitelin ne hyvin, ja rikoin kuhunkin yhden munan. Ripottelin päälle suolaa, ja pilkotut kinkkupaketin loput, jossa oli 60 grammaa. Neljälle kananmunalle tämä sattuikin olemaan juuri ohjeen mukainen määrä sattumia eli 2 rkl sattumia per muna. Alkuperäisessä ohjeessa paistolämpötilaksi neuvottiin 175 astetta, mutta koska kypsensin nämä yhtä aikaa leipästen kanssa jotka tarvitsivat 225 astetta, nämä munatkin paistuivat 225 asteessa. Paistoin, kunnes valkuaiset näyttivät hyytyneiltä, missä kesti 15 min. Otin kupit pois uunista, ja laitoin leipäset sinne takaisin vielä viideksi minuutiksi.

Uunimunat olivat mielestäni oikein hyviä! Kaikista munankypsennystavoista tämä nousi nyt suosikkieni joukkoon. Samalle lautaselle päätyi nyt leipästen ja uunimunien lisäksi oman pihan omenaa ja loput paahdetut munakoisot silakka-aterialta: https://ruokaideat.com/2019/09/06/ruisleivitettyja-voissapaistettuja-silakkafileita-perunamuusia-persiljalla-ja-paahdettua-munakoisoa/

Paahdettujen munakoisojen maku oli mielestäni voimistunut kolmen päivän aikana, mikä ei ollut huono asia. Itse uunimunien reseptin haluan heti kirjoittaa talteen:

Uunimunat

kananmunia 1-2 per syöjä

voita vuokien voiteluun

suolaa (ja pippuria, jos haluaa)

Sattumia noin 2 rkl per muna: esim. pilkottua kinkkua, kevätsipulia tai juustoraastetta

Voitele muffinipellin kolot tai uuninkestävät kupit hyvin koko sisäpinnoilta. Riko kuhunkin yksi muna. Ripottele päälle suolaa (ja halutessasi pippuria) ja sattumat. Paista 175-225 asteessa uunin keskitasolla 8-15 min, kunnes valkuaiset ovat hyytyneet ja keltuaiset juoksevia tai kiinteitä maun mukaan. Irrota munat vuoista tai kupeista, tai kuppien tapauksessa voi myös syödä suoraan niistä.

  • Voideltuja kuppeja uunipellillä.
  • Kuppeihin kuhunkin rikottu muna ja suolaa.
  • Kinkkupaketin loput, jotka käytin uunimuniin.
  • Kinkkua ripoteltuna munien päälle.
  • Munat 15 minuutin uunipaiston jälkeen.
  • Munat irrotettuina kupeistaan. Melkein kaikki irtosivat ehjinä veitsen ja lusikan avulla.
  • Ensimmäinen pellillinen paistettuna.
  • Ensimmäinen pellillinen paistettuna ja nurin käännettynä. Uunissani on ilmeisesti joku vika, joka aiheuttaa alapintojen ruskistumisen voimakkaammin kuin yläpintojen.
  • Toinen pellillinen paiston jälkeen.
  • Toinen pellillinen paiston jälkeen nurin käännettynä. Tälle vajaammalle pellille olisi ilmeisesti riittänyt vähempikin paistoaika kuin se 20 min, mutta tummuudesta huolimatta nämäkin kelpasivat hyvin.

Juustoinen linssi-pastavuoka linssikeiton tähteistä

Jääkaapissani oli tähteinä kolme päivää aiemmin tehtyä linssikeittoa: https://ruokaideat.com/2019/09/06/lempeanmakuista-linssikeittoa-ja-tuoretta-minttua/

…ja kolme päivää aiemmin tehtyä appelsiini-smetanakastiketta: https://ruokaideat.com/2019/09/06/broilerisuikaleita-riisia-appelsiini-smetanakastiketta-ja-porkkana-appelsiiniraastetta/

Teki mieli pastaruokaa, joten päätin tehdä pastavuoan, johon käytän nuo molemmat tähteet. Olen tehnyt aiemminkin pastavuokia tähteistä, ja tähän mennessä aina on toiminut. Juuri linssi-pastavuokaa olen aiemmin tehnyt tomaattisen linssikeiton tähteistä, mikä on toiminut oikein hyvin, joten mielenkiinnolla kokeilin, toimisiko yhtä hyvin tästä curryn makuisesta linssikeitosta tehty pastavuoka.

Pastavuokaan voisi käyttää tähteeksijäänyttä keitettyä pastaa, jos sellaista olisi, mutta nyt minulla ei ollut, joten keitin varta vasten pussillisen gnocchipastaa. Oikeiden pasta- ja juustomäärien määrittämiseen käytin tätä reseptiä, jonka olen ottanut talteen aiemmin, kun sovelsin tätä reseptiä tehdäkseni punajuurisosekeiton lopuista pastavuokaa: https://www.livingnorth.com/northeast/food-drink/creamy-pasta-bake-cheddar-beetroot

Tuosta reseptistä laskeskelin, että kun siinä käytetään 375 grammaa pastaa, 6 dl nestettä ja 150 grammaa juustoa ja minulla näitä tähdenesteitä oli yhteensä 840 grammaa, oikea pastamäärä raakanapunnitulle pastalle olisi noin 500 grammaa eli juuri sopivasti se koko pussillinen gnocchipastaa. Sopiva juustomäärä tähän olisi vastaavien laskelmien mukaan noin 200 grammaa. Raastoin ensin yhden avatun juuston loppuun, ja punnitsin, että siitä tuli 150 grammaa. Sitten raastoin toisenkin avatun juuston loppuun, jolloin yhteensä tulikin jo 250 grammaa juustoa, joten käytin tähän ruokaan ne kaikki.

Sekoitin linssikeiton ja smetanakastikkeen loput keskenään, ja tähän seokseen sekoitin juustoraasteet. Tämän seoksen sekoitin keitettyyn pastaan voidellussa uunivuoassa, ja paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa oli väriä. Tähän meni 40 minuuttia.

Tästä ruualta tuli mielestäni oikein hyvää. Lapsetkin tykkäsivät. Maistuu umamiselta juustopastalta, jonka maussa huomaan myös appelsiinin kuorta siitä smetanakastikkeesta ja curryn ja inkiväärin makuja linssikeitosta. Maut sopivat mielestäni hyvin yhteen. Itse linssit katosivat kokonaisuuteen niin, että niitä ei helpolla huomaa, mutta tarkasti katsomalla pastassa on kiinni pieniä pyöreähköjä keltaisia linssejä, joiden väri ei juurikaan eroa itse pastan väristä, joten siksi niihin ei kiinnitä automaattisesti huomiota. Oli hyvää myös mikrossalämmitettynä seuraavana päivänä. Tämä ruoka oli mielestäni hyvä idea, joten kirjoitan sen tähän muistiin:

Juustoinen linssi-pastavuoka

500 g vaaleaa gnocchipastaa (sopisi myös muu vaalea pasta)

770 g tähteeksijäänyttä linssikeittoa

70 g tähteeksijäänyttä appelsiini-smetanakastiketta (tai muuta maultaan sopivaa kastiketta, tai korvaa linssikeitolla tai esim. kermalla)

150 g Castello Cheddar -juustoa (tai muuta juustoa)

100 g Grada Padano -juustoa (tai muuta juustoa)

Keitä pastat kypsäksi suolatussa vedessä (suosittelen 20 g merisuolaa per 2 litraa vettä). Raasta juustot. Sekoita keskenään keitto, kastike ja juustoraasteet. Voitele iso uunivuoka, ja sekoita siinä keskenään kypsä pasta ja keittoseos. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä (n. 40 min). Osan juustoraasteesta voi haluttaessa jättää pintaan ripoteltavaksi, jos tykkää juustokuorista (itse en niin välitä). Keitto-kastike-juustoraasteseokseen voi halutessaan sekoittaa myös mieleisiään mausteita ja sattumia, kunhan ne eivät ime niin paljon nestettä, että pasta jäisi kuivaksi.

  • Linssikeiton loput, jotka käytin tähän ruokaan.
  • Appelsiini-smetanakastikkeen loput, jotka nekin käytin tähän ruokaan.
  • Castello Cheddar -juuston loput, jotka raastoin ja sekoitin keitto-kastikeseokseen.
Grada Padano -juuston loput raastettuna.
  • Keitto ja kastike sekoitettuna keskenään.
  • Keitto-kastikeseos sekoitettuna juustoraasteiden kanssa.
  • Keitetty pasta.
  • Kypsä pasta ja keittoseos sekoitettuna keskenään, voidellussa uunivuoassa.
  • Juustoinen linssi-pastavuoka uunikypsentämisen jälkeen.
  • Kypsä linssi-pastavuoka sivusta kuvattuna.
  • Linssi-pastavuokaa ja salaattia.
  • Linssi-pastavuoka syönnin jäljiltä.

Yleisemmällä tasolla voisin sanoa pastavuoista tähteidenkäyttötapana näin:

Pastavuoka tähteistä

kypsää pastaa

keittoja ja/tai kastikkeita sellainen määrä, että kaikki pasta sekoitettaessa kastuu, mutta seos ei näytä keitolta (jos ei ole tähdekeittoja tai -kastikkeita mutta on sattumia, sattumat voi sekoittaa esimerkiksi tomaattimurskaan, maustaa sopivan makuiseksi ja käyttää näin syntyvää kastiketta pastavuoassa)

haluttaessa: juustoraastetta sekaan ja/tai pinnalle (pinnalle tulevat juustoraasteet kermaan sekoitettuna, jos on ja tykkää), sattumia mitä löytyy, mausteita

Sekoita keskenään keitot ja kastikkeet, jos käytät molempia. Tähän seokseen voi sekoittaa halutessaan sattumia esim. tähteitä tai viimeisen käyttöpäivän tuotteita suupalan kokoisina, juustoraastetta ja/tai mausteita. Voitele riittävän kokoinen uunivuoka, ja sekoita siinä kypsä pasta ja keitto-/kastikeseos. (Ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta tai kermaan sekoitettua juustoraastetta.) Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut väriä. Tätä ruokaa voi syödä pääruokana tai lisäkkeenä riippuen siitä, kuinka ruokaisaa siitä tekee.

Tällaiseen pastavuokaan voisin itse kuvitella käyttäväni mitä tahansa sattumia/kastikkeita/keittoja, kunhan ne eivät ole liian jälkiruokamaisia, eikä lopputuloksessa näy perunan/riisin/leivän/enemmän kuin yhden pastasortin palasia. Kuivuneitä leipiä jos sattuu olemaan, ne voi raastaa korppujauheeksi, ripotella niitä pastavuoan pintaan ja lisätä päälle muutaman voinokareen, jolloin tulee rapea mehevä pinta.

Olen tehnyt aiemmin tähteistä pastavuokaa myös keittämättömästä pastasta. Esimerkki siitä on tämä kirjolohi-pastavuoka, johon käytin raakaa pastaa, uunikirjolohen perkeistä keitettyä lientä ja uunikirjolohen kypsät lihat: https://ruokaideat.com/2019/05/25/kirjolohi-pastavuokaa-tahteista-ja-kaalisalaattia/

Raa’asta pastasta tehdylle pastavuoalle ohjenuoranani on tämä Palermon pastan ohje: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/59953/Palermon%20pasta/

Tuosta ohjeesta näkee hyvin ainesosien suhteet: 400 grammaa raakaa pastaa, 1 litra lientä, 2 dl kermaa, 1 dl vehnäjauhoja, 4 rkl rasvaa, 2 dl juustoraastetta, 400 grammaa muita sattumia kuin pastaa. Valmiiksikypsää lihaa/kanaa/kalaa käyttäessäni yleensä vähennän 100 grammaa siitä määrästä, paljonko raakanapunnittua olisi pitänyt tulla, eli kypsää lihaa/kanaa/kalaa käyttäisin tähän määrään 300 grammaa.

Pastavuoka raa’asta pastasta

400 grammaa raakaa pastaa (suosittelen vaaleaa)

1 litra lientä (voi olla tähteksijäänyttä esim. ohutta keiton lientä tai muuta keitinlientä)

2 dl kermaa (tai tähteeksijäänyttä kerman paksuista kastiketta)

4 rkl rasvaa esim. voita tai öljyä

1 dl vehnäjauhoja

2 dl juustoraastetta (käy kaikki juustot mistä tykkää ja mitä sattuu olemaan)

400 g raakaa kanaa/lihaa/kalaa paistettuna TAI 300 g kypsää kanaa/lihaa/kalaa suupalan kokoisina TAI 300 g muuta kypsää sattumaa, kunhan se ei ole nestettä imevää

haluttaessa/tarvittaessa mausteita maun mukaan

Kuumenna rasva kattilassa. Sekoita siihen vehnäjauhot. Lisää liemi ja kerma, ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Hauduta muutama minuutti. Sekoita mukaan juustoraaste ja mausteet, jos käytät niitä. Sekoita voidellussa uunivuoassa raaka pasta ja sattumat. Kaada juustokastike päälle, ja sekoita hyvin. Kypsennä 175-asteisen uunin keskitasolla noin 40 minuuttia.

Tonnikala-perunavuokaa pakkasesta tuunattuna

Lämmitin lounaaksi pakkasesta viimeiset tonnikala-perunavuoat, josta satsista kirjoitin alun perin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/02/tonnikala-perunavuokaa-ja-kirsikka-porkkanaraastetta/

Kyseinen tonnikala-perunavuoka oli tylsän makuinen, joten tuunaaminen oli paikallaan. Nyt tuunasin tuoreella rucolalla ja mikrossalämmitetyllä pakastepaprikalla. Hyvin alkoi taas maistua Ruualta tämäkin tylsä ruoka. Jo ilman tuunaustakin se tuntuu jotenkin maustuneen pakkasessa lisää niin, että nyt erotin siitä jo mausteiden makuakin.

Lisäksi otin pöydältä pari päivää sitten leipomosta haettua nyt jo vähän kuivahtanutta leipää. Paahdoin ja voitelin sen, jolloin se oli taas hyvää.

Voissapaistettua riisiä ja halloumia sekä salaattia

Jääkaapissa oli vielä jäljellä keitettyä riisiä, josta samasta satsista osa oli mennyt riisi-kinkkuvuokaan https://ruokaideat.com/2019/09/02/riisi-kinkkuvuoka-tahteista/ ja osa oli syöty broilerisuikaleiden kanssa: https://ruokaideat.com/2019/09/06/broilerisuikaleita-riisia-appelsiini-smetanakastiketta-ja-porkkana-appelsiiniraastetta/

Lopuille en viitsinyt nyt tehdä muutakaan kuin vain paistaa ne voissa. Lisäksi paistettiin voissa halloumia, ja kylkeen tuli raikas salaatti. Salaattiin meni pehtoorin salaattia, samaa suippopaprikaa josta osa oli syöty pyttipannun kanssa https://ruokaideat.com/2019/09/07/pyttipannua-paistettua-kananmunaa-ja-ruisleipaa/

…vihreitä viinirypäleitä ja paahdettua munakoisoa, jota oli jäänyt tähteeksi silakka-aterialta: https://ruokaideat.com/2019/09/06/ruisleivitettyja-voissapaistettuja-silakkafileita-perunamuusia-persiljalla-ja-paahdettua-munakoisoa/

Paahdettu munakoiso kylmänä maistui nyt salaatissa yllättäen vähän sienimäiseltä, mutta se ei haitannut. Kokonaisuus oli oikein maistuva, jota aion tilaisuuden tullen tehdä toistekin <3

Pyttipannua, paistettua kananmunaa ja ruisleipää

Suomalaisen ruoan päivänä tein tällaisen päivällisen suomalaisista aineksista. Suomalaisen ruoan päivän hengessä tämän aterian kaikki ainekset ovat joko 100% suomalaisia tai Hyvää Suomesta -merkittyjä – lukuunottamatta suolaa, jota ei tietääkeni ole saatavilla suomalaisena. Peruna, sipuli, suippopaprika, pakasteherneet ja kananmuna olivat 100% suomalaisia. Makkara, ruisleipä (Fazer ruispuikula) ja ruisleivän päällä oleva Oivariini olivat Hyvää Suomesta -merkittyjä, eli maatalouden tuotteet 100% suomalaisia ja tuotteen raaka-aineista vähintään 75% suomalaisia. Pakasteherneet lämmitin mikrossa pakkauksen ohjeen mukaan, ja suippopaprikan viipaloin lautasille raakana.

Hyppää reseptiin: Pyttipannu

Niistä ruuista, jotka itse miellän perinteisiksi suomalaisiksi ruuiksi, pyttipannu on yksi suosikkejani. Se oli yksi lempiruokiani myös lapsena, jolloin tosin saatoin käyttää paljonkin aikaa siihen, että nypin pakastepyttipannusta sipulipalat pois. Paistetusta kananmunasta en tykännyt vielä silloin, mutta aloin pitämään siitä joskus aikuisena.

Lukuisista mahdollisista munanpaistotavoista minun suosikkini on sellainen, että paistetaan voissa niin, että valkuaiseen tulee ruskistumista molemmin puolin. Tiedän, että osalle ihmisistä tärkeää paistetuissa munissa on keltuaisten juoksevuus, mutta itse en pidä sitä tärkeänä, koska silloin yleensä valkuainen jää ilman paistopintaa, enkä sen mausta silloin niin välitä.

Perinteisesti pyttipannu tehdään tietääkseni keitetyistä tähteeksijääneistä perunoista. Minä kuitenkin teen pyttipannun useammin raa’oista kuin keitetyistä perunoista. Keitettyjä perunoitakin minulla välillä on tähteenä, mutta mielestäni niille on parempaakin käyttöä kuin juuri pyttipannu, jossa olen tottunut, että perunat ovat juuri kuution muotoisia. Keitetyt perunat paistan mieluummin ohuina viipaleina, jolloin paistopinnan osuus maksimoituu ja tunkkaisen makuisen jämäperunan maku minimoituu. Raakana paistetuissa perunoissa sen sijaan ei ole sitä tunkkaista kertaalleenjäähdytetyn perunan makua, vaan vain sellainen raikas makeahko maku, joten siksi tykkään enemmän raaoista kuin keitetyistä perunoista tehdystä pyttipannusta. Noin sentin levyisten raakojen perunakuutioiden kypsentämiseen pannulla kesti minulla nyt 15 minuuttia niin, että siinä ajassa oli jo ruskistuneet pinnatkin. Ruskistumispintojen kannalta tosin on myös olennaista, että pannu ei ole liian täysi, vaan perunoita on suunnilleen vain yhdessä kerroksessa:

Puoli kiloa perunaa kypsymässä pannulla voissa.

Itse käytin tähän ateriaan nyt viisi isoa perunaa, jotka kuorittuina painoivat puoli kiloa. Makkaraa irrotin tätä varten yhden Huilun Tuhti makkaran pakkasesta, ja se painoi 100 grammaa. Joissakin resepteissä perunaa ja makkaraa on grammamäärissä yhtä paljon, ja niiden suhdeluvut onkin makuasia. Itse en kaivannut tähän pyttipannuun enempää makkaraa, mutta joku enemmän makkaran ystävä voisi kaivatakin.

Pyttipannu raaoista perunoista

n. puoli kiloa perunaa kuorittuna (5 isoa)

makkaraa tai nakkeja maun mukaan, esim. 100-300 g *

1 sipuli

suolaa

kananmunia 1-2 kpl per syöjä

paistamiseen voita tai muuta rasvaa

Pilko perunat kuutioiksi. Kuutioiden koko on makuasia: Pienemmät kuutiot (n. ½ cm leveitä) tyypillisesti kypsyvät nopeammin, imevät enemmän rasvaa ja niihin on mahdollista saada suhteessa enemmän ruskistumispintaa. Pienempinä kuutioina perunaa myös mahtuu pannuun vähemmän kerralla yhteen kerrokseen kuin isompia (n. 1 cm leveitä) kuutioita.

Silppua sipuli, ja pilko makkara(t)/nakit* kuutioiksi.

Paras tulee, jos perunoita laittaa pannulle kerralla vain sen verran kuin niitä mahtuu yhteen kerrokseen. Tarvittaessa perunat voi myös jakaa useammalle pannulle. Kypsennä perunakuutiot voissa tai muussa rasvassa pannulla keskilämmöllä. Sekoita välillä, mutta ei missään nimessä koko ajan, koska koko ajan sekoitettaessa ruskistumista ei ehdi tapahtua. Hyvä aika sekoittaa on silloin, kun pannuun koskevat pinnat ovat ruskistuneet. Jatka kypsentämistä, kunnes kaikissa perunoissa on ruskistuspintaa. Kypsennys kestää noin 15 minuuttia. Siirrä kypsät, ruskistuspintaiset perunakuutiot pois pannulta ennen kuin ne palavat.

Ruskista pannulla makkara- tai nakkikuutiot*. Lisää sipulisilppu ja paista sekoitellen muutama minuutti, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää perunakuutiot takaisin pannulle, ripottele suolaa päälle maun mukaan ja sekoita hyvin. Siirrä pyttipannu tarjoiluastiaan, ja laita pannu(i)lle kananmunia paistumaan tarvittava määrä.

Paista kananmunat haluttuun kypsyysasteeseen ja molemmin puolin tai vain toiselta puolelta makusi mukaan. Itse paistan mieluiten ruskistuneeksi molemmin puolin. Lopussa ripottelen suolaa kananmunien päälle. Tiedän osan ihmisistä haluavan paistettujen kananmuniensa päälle myös valkopippuria, joten sitäkin voi ripotella lopussa munien päälle, jos tykkää.

* Pyttipannuun voi käyttää makkaran/nakkien sijaan myös tähteeksijäänyttä kypsää lihaa/kanaa/kalaa/lihapullia/jauhelihapihvejä/mureketta, jos on, tai leikkeleitä. Niitä käyttäisin tähän määrään perunoita korkeintaan 200 grammaa. Jos käyttää kypsää kalaa, se kannattaa jättää isoiksi paloiksi ja sekoittaa mahdollisimman vähän, koska se hajoaa helposti.

Suomalaisen ruoan päivän kunniaksi söin myös suomalaista jälkiruokaa:

Omenapiirakkaa, kermavaahtoa ja marja-aroniamehua.

Omenapiirakka ja kermavaahto olivat itsetehtyjä pakastettuja. Kyseisestä omenapiirakkasatsista kirjoitin aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/30/omenapiirakkaa-ja-kotitekoista-vaniljajaateloa/

Kermavaahdon pakastamisesta olen kirjoittanut tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/30/gluteenitonta-mustikkapiirakkaa-ja-kermavaahtoa/

Kyseessä on jo eri kermavaahtoerä kuin tuossa postauksessa, mutta pakastamistapa on sama.

Marja-aroniamehukin oli itsetehtyä. Sen tekemisestä kirjoitin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/31/marja-aroniamehu-oman-pihan-marja-aronioista/

Kylmänä juotavalle marja-aroniamehulle olen kokeilemalla löytänyt sopivan laimennussuhteen 1 osa laimentamatonta mehua + 4 osaa vettä + sokeria 10 grammaa per 100 grammaa laimennettua mehua + sekoituksen jälkeen tasoittuminen jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mielellään yön yli.

Marja-aroniamehu muuten ilman laimennusta maistuu mielestäni samalta kuin kokonaiset marja-aroniat sellaisenaan, mutta laimennettuna ja makeutettuna en tunnistaisi sitä marja-aroniamehuksi, jos en tietäisi. Lähimpänä maku on mielestäni mustaherukkamehua. Siinä on mukavaa aromikkuutta ja marjaisuutta, vaikka tuoksu keitettäessä oli vihannesmainen, josta tuli fiilis ”voi ei mitä oikein olen tekemässä”. Lapsi ensin luuli tätä laimennettua ja makeutettua versiota vadelmamehuksi, ja sitten päätti, että maistuu joltain muulta punaiselta mehulta.