Oli tähteinä keitettyä spagettia, munavoita ja pizzan tomaattikastiketta eiliseltä. Sain sitten päähäni kokeilla yhdistää ne kaikki, ja päälle paljon parmesaania, koska se yleensä sopii tomaattisiin pastaruokiin niin hyvin ja sitäkin löytyi. Ilman isompaa vaivannäköä siis vain ladoin lautaselle spagettia, munavoita ja tomaattikastiketta, lämmitin mikrossa, sekoitin, ja ripottelin päälle paljon raastettua parmesaania.
Tuli tosi hyvää! Munavoita oli alun perin syöty karjalanpiirakoiden kanssa, jotka olivat jo loppuneet, ja jäljelläoleva munavoi tuntui lähinnä ongelmajätteeltä. Pastan kanssa siitäkin tuli just kuin tilauksesta uusi ruoka, joka sekä tuntui että maistui eriltä. Munan palaset pastan seassa olivat pehmeitä, ja myös maistuivat pehmeiltä ja neutraaleilta. Munavoin ja tomaattikastikkeen sekoituksesta tuli niin paksu kastike, että spagetti ei uinut, vaikka kastikkeita olikin paljon. Munavoin ja tomaattikastikkeen maut sopivasti täydensivät toisiaan: munavoi antoi tomaattikastikkeelle sen kaipaamaa rasvaisuutta, kun taas tomaattikastike antoi munavoille sen kaipaamaa ei-munavoin makua. Nyt tuntuu, että tuli nappiyhdistelmä, johon palaan toistekin! Yhtä lailla voisin tehdä munapastaa ihan vain sekoittamalla hienonnettuja keitettyjä kananmunia, rasvaa mitä löytyy, tomaattikastiketta ja pastaa ja sitten se parmesaanikasa päälle, mutta nyt kun munavoita yms. oli valmiina, tämä ruoka tuli niin kätevän helposti ja nopeasti valmiiksi.
Lautasella keitettyä spagettia ja munavoita.
Munavoin päällä tomaattikastikkeen loput.
Koko homma mikrolämmityksen jälkeen. Mikrossa vähän munavoi räjähti, mutta ei se makua haitannut, eikä suutuntumaakaan.
Lämmitetty annos sekoitettuna.
Ja paljon parmesaaniraastetta päälle.
Ja vielä kurkkupätkä mukaan, jotta tulee jotain raikastakin.
Munapasta
keitettyä pastaa (voi olla vaaleaa tai tummaa, minkämuotoista tahansa)
munavoita (tai keitettyjä munia hienonnettuina ja sekoitettuna suureen määrään rasvaa mitä löytyy)
tomaattikastiketta (itsetehtyä tai valmista)
Päälle:
parmesaania (tai pecorinoa tai Grada Padanoa – varmasti sopisi myös muutkin vahvat juustot esim. fetajuusto)
Jos ainekset ovat kylmiä, lämmitä kypsä pasta, munavoi ja tomaattikastike esim. samalla lautasella mikrossa. Kastikkeiden suhde pastaan on hyvä olla sellainen, että kaikki pastat kastuvat ja että pastaa tulee joka haarukalliseen. Sekoita ainekset keskenään. Raasta päälle paljon parmesaania tai muuta hyvää vahvaa juustoa. (Päälle sopii myös hyvät tuoreet yrtit esim. basilika tai rucola, jos on.) Nauti heti.
Tämän 24 kk kypsytetyn parmesaanipaketin avasin tätä ruokaa varten. Se painoi raastamisen jälkeen 186 g, eli annokseeni käytin sitä noin 14 g.
Kokeilin sitten, miten se toimii munakan täytteenä. Jännitin, maistuisiko se siinä liian voimakkaalta. Ei maistunut. En itse asiassa huomannut munakkaassa punakaalin makua ollenkaan, vaan huomasin vain parmesaanin ja munakkaan omat maut (parmesaanista raastoin kuvanoton ja maistamisen jälkeen vielä loput munakkaan päälle niin, että parmesaania oli paljon.) Punakaalin mausta olinkin saanut jo edellisinä päivinä kylläkseni, joten oli ihan tervetullutta saada ne uppoamaan tällaisella tavalla, missä se maku ei töki.
Munakkaan paistoin samalla tavalla kuin pannulla paistettavat munakkaat yleensäkin. Sekoitin lasissa haarukalla 3 kananmunaa ja 1 maustemitallisen suolaa. Kuumensin paistinpannulla nokareen voita. Kun se oli ruskistunut ja juuri kun kuohunta loppunut, kaadoin sinne muna-suolaseoksen. Käänsin levyn pienimmälle ei-nollalle. Ripottelin päälle punakaalipalasia, ja kypsensin, kunnes päällinen näytti hyytyneeltä, miltä se itse asiassa näytti jo heti ripottelun jälkeen. Moni tykkää jättää munakkaan päältä kosteaksi, mutta itse tykkään mieluummin kiinteästä. Ripottelin vielä raastettua parmesaania päälle, käänsin munakkaan toisen puolen päälle ja liu’utin lautaselle. Lisäksi otin pakkasesta paahtimeen itsetehtyjä ruisleipäsiä, ja laitoin niiden päälle voita.
Paahdettua punakaalia juuri ripoteltuna kypsyvän munakkaan päälle. Tässä vaiheessa ajattelin vielä tekeväni avomunakkaan ja siksi ripottelin koko munakkaan alueelle, mutta lopussa päätin kuitenkin taittaa kahtia, jolloin olisi riittänyt, että täytteitä on vain puolikkaalla.
Ruisleipäset maistuivat vielä paremmilta kuin muistin. Toki asiaan vaikuttaa myös se, että paahtaminen yleensä parastaa ruisleivän makua lisää. Paahtaminen ehkä vahvistaa rukiista makua, jonka lisäksi näissä leipäsissä maistan kivan hedelmäisen maun.
Punakaali toimi munakkaassa parmesaanin kanssa maun puolesta ihan ok siten, että punakaali ei nyt tuonut makuun mitään lisää, mutta ei myöskään pilannut mitään. Väri oli kuitenkin munakkaan sisällä vähän hurja. Punakaalista tuli munakkaaseen sinisiä laikkuja, aivan kuin olisi vesivärillä sotkettu. Liittyy varmaan jotenkin joihinkin pH-indikaattorijuttuihin.
Alkuperäisestä reseptistä korvasin myös fariinisokerin/hunajan valkoisella sokerilla, koska halusin nyt enemmän sellaista ”puhdasta” makeutta ilman muita lisämakuja.
Neljän viljan leipäset olivat heti tuoreeltaan kuumina mielestäni vähän tylsiä, mitäänsanomattoman makuisia, joista meinasin jo kirjoittaa, että ei kannata tehdä. Jäähdyttyään ne olivatkin muuttuneet hyvänmakuisiksi! Maku oli vähän niin kuin ruismyslimäinen. Ja niin oli kyllä rakennekin. Hiutaleiden osuus taikinassa oli niin suuri, että rakenne oli hyvin paljon karkeampi kuin miltään leivältä odottaisi. Reunissa oli myös samanlaista kovuutta kuin aiemmin liian ohuiksi tekemissäni ruisleipäsissä: https://ruokaideat.com/2019/08/12/itsetehdyt-ruisleipaset/
Odottamattomasta rakenteesta huolimatta tykkäsin näistä. Leiväksi olivat vähän erikoisia, mutta hyvällä tavalla. Myös lapset tykkäsivät. Lapsi tuumi myös, että maistuu joltain teeleivältä. Jos tarkkoja ollaan, niin en itsekään tiedä, mikä nämä erottaa teeleivistä, koska molemmat kohotetaan leivinjauheella ja muutenkin sisältävät samoja aineksia. Kirjoitan tähän ohjeen vastaisuuden varalle:
Neljän viljan leipäset
3½ dl neljän viljan hiutaleita (120 g)
1½ dl vehnäjauhoja (105 g)
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 rkl sokeria (tai fariinisokeria tai hunajaa)
50 g voita sulatettuna
2½ dl täysmaitoa (250 g)
150 g tähteeksijäänyttä perunamuusia, jos on
(halutessa 2 porkkanaa raastettuna)
Lämmitä uuni 225 asteeseen. Sekoita maitoon perunamuusi, jos on. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää voisula ja maito (ja porkkanaraaste, jos käytät sitä). Sekoita tasaiseksi. Nosta leivinpaperoiduille uunipelleille lusikalla nokareita, ja madalla ne leipäsiksi lusikalla tai kostutetulla kädellä. Samalla on hyvä myös tasoittaa reunoja tasaisemman pyöreiksi. Pistele leipäsiin haarukalla reikiä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.
Pieni määrä tähteeksijäänyttä perunamuusia.
Perunamuusiin lisätty maito. Tässä vaiheessa lisäsin vain 1½ dl maitoa, mutta lopussa huomasin, että yhteensä maitoa tarvitaankin 2½ dl.
Perunamuusi ja maito sekoitettuna keskenään.
50 g voita ennen sulatusta.
Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
Voi sulatettuna mikrossa.
Kuivat ja märät aineet sekoitettuna tasaiseksi taikinaksi.
Pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.
Toisella pellillä pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.
Toinen pellillinen jäi niin vajaamiehitetyksi, että päätin hyödyntää jäljellejääneen tilan muulle ruualle. Oli jo pitemmän aikaa ollut tarkoitus testata uunimunia, joten tässä nyt testasin samalla niitäkin. Käytin ohjenuorana tätä ohjetta: https://www.eggs.ca/recipes/easy-baked-eggs
Ohjeessa neuvottiin kypsentämään munat muffinipellin koloissa, mutta minulla ei ollut sellaista. Sen sijaan käytin voideltuja uuninkestäviä kuppeja. Eli sellaisia, joiden pohjassa luki ”OVEN PROOF”. Voitelin ne hyvin, ja rikoin kuhunkin yhden munan. Ripottelin päälle suolaa, ja pilkotut kinkkupaketin loput, jossa oli 60 grammaa. Neljälle kananmunalle tämä sattuikin olemaan juuri ohjeen mukainen määrä sattumia eli 2 rkl sattumia per muna. Alkuperäisessä ohjeessa paistolämpötilaksi neuvottiin 175 astetta, mutta koska kypsensin nämä yhtä aikaa leipästen kanssa jotka tarvitsivat 225 astetta, nämä munatkin paistuivat 225 asteessa. Paistoin, kunnes valkuaiset näyttivät hyytyneiltä, missä kesti 15 min. Otin kupit pois uunista, ja laitoin leipäset sinne takaisin vielä viideksi minuutiksi.
Paahdettujen munakoisojen maku oli mielestäni voimistunut kolmen päivän aikana, mikä ei ollut huono asia. Itse uunimunien reseptin haluan heti kirjoittaa talteen:
Uunimunat
kananmunia 1-2 per syöjä
voita vuokien voiteluun
suolaa (ja pippuria, jos haluaa)
Sattumia noin 2 rkl per muna: esim. pilkottua kinkkua, kevätsipulia tai juustoraastetta
Voitele muffinipellin kolot tai uuninkestävät kupit hyvin koko sisäpinnoilta. Riko kuhunkin yksi muna. Ripottele päälle suolaa (ja halutessasi pippuria) ja sattumat. Paista 175-225 asteessa uunin keskitasolla 8-15 min, kunnes valkuaiset ovat hyytyneet ja keltuaiset juoksevia tai kiinteitä maun mukaan. Irrota munat vuoista tai kupeista, tai kuppien tapauksessa voi myös syödä suoraan niistä.
Voideltuja kuppeja uunipellillä.
Kuppeihin kuhunkin rikottu muna ja suolaa.
Kinkkupaketin loput, jotka käytin uunimuniin.
Kinkkua ripoteltuna munien päälle.
Munat 15 minuutin uunipaiston jälkeen.
Munat irrotettuina kupeistaan. Melkein kaikki irtosivat ehjinä veitsen ja lusikan avulla.
Ensimmäinen pellillinen paistettuna.
Ensimmäinen pellillinen paistettuna ja nurin käännettynä. Uunissani on ilmeisesti joku vika, joka aiheuttaa alapintojen ruskistumisen voimakkaammin kuin yläpintojen.
Toinen pellillinen paiston jälkeen.
Toinen pellillinen paiston jälkeen nurin käännettynä. Tälle vajaammalle pellille olisi ilmeisesti riittänyt vähempikin paistoaika kuin se 20 min, mutta tummuudesta huolimatta nämäkin kelpasivat hyvin.
Jääkaapissani oli 7 dl tähteeksijäänyttä perunamuusia. Tuli mieleeni tehdä siitä kaksi pellillistä perunarieskaa. Tein samalla reseptillä kuin millä yleensäkin teen pellillisen perunarieskaa silloin, kun en halua taputella erillisiä perunarieskoja enkä sotkea käsiäni:
Perunarieska pellillinen
3-4 dl perunamuusia
3 dl hiivaleipäjauhoja tai vehnäjauhoja
1 kananmuna
1 tl suolaa
3 dl täysmaitoa tai sen verran, että taikina on helposti kaadettavaa ja levitettävää
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Sekoita keskenään perunamuusi, suola, kananmuna ja maito. (Hyvä väline tähän on käsikäyttöinen kierrevispilä.) Sekoita jauhot joukkoon nopeasti nuolijalla (nopeasti tarkoittaa tässä, että sekoita vain sen verran, että taikina on tasainen, mutta älä vaivaa taikinaan sitkoa.) Levitä taikina voidellulle uunipellille. Tee veitsellä taikinaan viiltoja aivan kuin jakaisit sen annospaloiksi. Viivojen paikat eivät näy lopputuloksessa, mutta ne vähentävät kohokuorisuutta. Paista 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla n. 15 minuuttia, kunnes pinta on ruskeapilkkuinen.
Perunarieska ennen paistoa.
Perunarieska paiston jälkeen.
Perunarieska leikattuna paloiksi.
Useamman pellillisen tehdessäni sekoitan vain aina uuden määrän taikinaa kullekin pellilliselle, koska olen kokenut vaikeaksi jakaa isompaa taikinaa tasaisesti useammalle kuin yhdelle pellilliselle. Joskus on tullut yhdestä pellillisestä ohuempi ja palaneempi kuin toisesta, joten siksi koen helpommaksi sekoittaa kutakin pellillistä varten taikinan erikseen.
Tämä perunarieska oli hyvää niin kuin yleensäkin. Yhden pellillisen pakastin paloiksi leikattuina ja toisen jätin lähiaikoina syötäväksi. Söimme tätä perunarieskaa tähteeksi jääneen minestronekeiton kanssa, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/30/tahteet-minestronekeittoon/
Nyt sattui olemaan tuoretta basilikaa, jota laitoin keittoannokseni päälle:
Minestronekeiton maku oli seisoessaan syventynyt ja rakettispagetit turvonneet lisää. Keitossa olleiden sienten jalkojen makua en keitosta vieläkään erottanut. Punasipuleista oli kaikki pinkki väri paennut, joten tuoreeltaan kinkuksi niitä luullut lapsi tällä kertaa väisteli ne valkoisiksi muuttuneet sipulin näköiset palat.
… siitä oli tässä vaiheessa jäljellä 6 keitettyä perunaa sekä paistinkastiketta (kuvassa ylempi vihertävä kuppi). Päätin sitten käyttää nämä kaikki tähteet uunimunakkaaseen, johon näiden tähteiden lisäksi ei tullut muuta kuin kananmunia ja suolaa.
Uunimunakkaasta tuli oikein hyvää. Paistinkastikkeen oma maku katosi, ja sen olemassaolon huomasin vain siitä, että kokonaisuudessa oli maukkautta/umamia enemmän kuin uunimunakkaissa yleensä on. Ananaksen makua oli tuoreeltaan häivähdys, ja seuraavana päivänä vähän isompi häivähdys, mutta kummin päin vain se sopi mielestäni tähän raikastamaan makua.
Siitä katson kananmunien, nesteen ja suolan suhteet, ja muut ainekset sovellan sen mukaan, mitä on tarvetta/halua käyttää. Tällä kertaa punnitsin, että nesteitä oli yhteensä 220 grammaa (120 grammaa paistinkastiketta ja 100 grammaa ananasmehua), joten laskin Hellapoliisin ohjeen perusteella, että kananmunia tuolle nestemäärälle on hyvä käyttää minimissään 7 ja suolaa 3/4 tl. Niin sitten tein. Alla tarkempi resepti:
Peruna-kinkku-uunimunakas tähteistä
7 kananmunaa
3/4 tl suolaa
6 keitettyä perunaa
50 g pilkottua kinkkua (tai enemmän jos on – esim. 100 g)
2-2½ dl nesteitä esim. 1.2 dl tähteeksi jäänyttä paistinkastiketta ja 1 dl ananasmehua, tai esim. maitoa ja/tai kermaa kaikki tai osa nestemäärästä
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vispaa käsivispilällä sekaisin kananmunat, suola ja nesteet. Voitele uunivuoka. Pilko kuoritut perunat ja levitä ne uunivuokaan. Levitä päälle kinkkupalaset. Kaada päälle kananmuna-suola-nesteseos. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20-40 minuuttia, kunnes pinta on ruskistunut.
Kananmunat, suola ja nesteet.
Voidellussa uunivuoassa perunan ja kinkun palasia.
Kananmunat, suola ja nesteet vispattuna sekaisin.
Kananmunaseos kaadettuna peruna- ja kinkkupalojen päälle.
Valmis uunimunakas.
Jäljelläoleva uunimunakas syönnin jälkeen.
Minulla tämä oli nyt uunissa 30 minuuttia, mutta moni aiempi uunimunakas on vaatinut 35 minuuttia. Uunimunakas on siitä hyvin kätevä, että siihen voi laittaa munien ja suolan lisäksi niin monenlaista. Siihen käyvätkin lähes kaikki tähteet, moni päiväystuote ja erityisesti juustonkannikat. Itse olen aiemmin käyttänyt uunimunakkaaseen esimerkiksi päiväysmozzarellaa, keitettyjä varhaisperunoita, tähteeksi jäänyttä varhaisperunoiden varsisipuli-voikastiketta, melkeintuoreen basilikan loput, päiväysmaitoa ja herkkusieniä: https://ruokaideat.com/2019/06/30/uunimunakasta-paivaystuotteista-ja-tahteista/
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.