Uunissa paahdettu kukkakaali

Uunikukkakaalia ja kanapastaa.

Uunikukkakaali on helppo kasvislisuke. Tämä perusversio maistuu neutraalilta kukkakaalilta ja herkulliselta ruskistumispinnalta. Tämä tavallinen versio sopii tarvittaessa myös muunneltavaksi, ja sekaan voi laittaa muitakin vihanneksia.

Uunissa paahdettu kukkakaali

1 kukkakaali

öljyä (n. 3 rkl)

suolaa

Huuhtele kukkakaali ja kuivaa se hyvin. Leikkaa kovettunut kanta pois. Murra kukkakaalin kukinnot käsin irti ja laita ne leivinpaperoidulle uunipellille mieluiten niin, että isoimmat palat ovat reunoilla ja pienemmät palat keskellä ja kukkakaalipalat eivät koske toisiinsa. (Kukkakaalin varren ja lehdet voi säästää muihin ruokiin, kuten esimerkiksi keitot, kastikkeet ja wokkityyppiset pannulla paistettavat ruuat.)

Laita öljyä pikkukippoon ja töpöttele pullasudilla öljyä kaikkien kukkakaalipalojen pintaan niin, että kaikista kukkakaalipaloista tulee öljypintaisia. Ripottele suolaa päälle.

Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on ruskistumista pinnassa ja isoimmatkin kukkakaalipalat kypsiä (haarukka menee helposti läpi). Minun uunissani sopiva kypsennysaika on 25 minuuttia.

Vinkkejä:

* Pienimmät palat voivat ehtiä kärähtää ennen kuin isoimmat palat ovat ruskistuneita. Jos näin uhkaa käydä ja haluaa isoimpien ruskistuvan vielä lisää, voi ottaa pienimmät palat pois pelliltä sitten kun ne näyttävät valmiilta ja antaa isoimpien palojen vielä ruskistua uunissa lisää.

* Kukkakaalipaloihin voi halutessa lisätä kypsennyksen jälkeen esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: parmesaaniraaste, hunaja, pippuri, sitruunan kuoriraaste, sitruunamehu, sweet chili -kastike.

* Ennen kypsennystä laitettavaan öljyyn voi halutessa sekoittaa mausteita, kuten currymausteseosta tai yrttejä tuoreina tai kuivattuina. Currymausteseosta käytettäessä suosittelen lisäämään myös vähän hunajaa tai sokeria.

* Jos pellille jää tilaa, voi sinne laittaa lisääkin kukkakaalipaloja tai lisäksi muita vihanneksia, kuten kuorittua porkkanaa paloiteltuna. Öljyä ja suolaa loppujenkin vihannesten pinta ja paista uunissa, kunnes on ruskistuspintaa ja kypsää, mutta ota pois, jos osa uhkaa kärähtää.

Käsin murtamisen sijaan kukinnot voi myös pilkkoa veitsellä. Itse kuitenkin suosin käsin murtamista siksi, koska silloin kukkakaalista ei irtoile yhtä paljon pientä silppua kuin veitsellä leikatessa.

Muita uunissa paahdettuja kasviksia:

Feta-kasvispannaria kasvissosekeiton tähteistä

Kokeilin tällaista, että tein feta-kasvispannaria kasvissosekeitosta, joka keittona sellaisenaan ei ollut oikein minun makuuni: https://ruokaideat.com/2019/09/23/kasvissosekeittoa-ja-kinkkuvoileipia/

Mittasin kulhoon kasvissosekeittoa saman verran kuin mitä yleensä laitan nestettä (maitoa) pellilliseen pannaria, eli 600 grammaa. Soseutin sen joukkoon paketin fetajuustoa.

Sekoitin mukaan vielä suolaa, kananmunia ja voisulaa.

Kaadoin ja levitin taikinan voidellulle uunipellille. Taikina oli paksumpaa kuin pannukakkutaikina normaalisti on. Paistoin 200-asteessa 30 minuuttia, jolloin pinta oli ruskistunut. Leikkasin paloiksi.

Minun uunissani alapinnat ruskistuvat enemmän kuin yläpinnat, joten alapinnat näyttivät tällaisilta:

Maku oli ennen kaikkea fetainen, jossa taustalla vähän vihannesmakua. Suu- ja sormituntuma oli vähemmän rasvainen kuin pannareilla yleensä – ilmeisesti kasvissose imi itseensä rasvat. Silti tuli hyvin rasvaa syönyt olo. Maku muistuttaa mielestäni feta-pinaattipiirakkaa, mutta tosiaan vähemmän rasvaisena. Tämä näyttää ja tuntuu rieskamaisemmalta kuin pannarit yleensä.

Mielestäni toimii näin, mutta ei ole täydellinen, koska tämä ei tunnu täysin pannarilta vaan pannarin ja rieskan välimuodolta. Pannarimaisempaan lopputulokseen ehkä puolet nesteestä olisi kuitenkin hyvä olla maitoa ja vain puolet sakeaa kasvissosekeittoa ja ehkä voisulaakin enemmän, mutta toisaalta rakenne oli sopivan kiinteä leikattava ja tämä oli näppärä tapa saada kulumaan niinkin paljon kuin 600 grammaa sitä kasvissosekeittoa, josta sellaisenaan en oikein välittänyt. Loput näistä pannaripaloista pakastin pakastuspussissa myöhempiä laiskoja nälkiä varten. Ajan mittaan tulevat kyllä syödyiksi.

Feta-kasvispannari (rieskamainen)

600 g kasvissosekeittoa (tai esim. puolet maitoa ja puolet kasvissosekeittoa)

200 g fetajuustoa

4 kananmunaa

½ tl suolaa tai maun mukaan

50 g sulatettua voita (tai enemmän, jos haluaa tuntea imeytymättömän rasvan suutuntuman suussaan)

Soseuta keskenään kasvissosekeitto ja fetajuusto. Fetajuuston voi myös jättää soseuttamatta, ja murustella vasta pellillelevitetyn pannaritaikinan pinnalle.

Sekoita sosekeittoseokseen suola ja kananmunat. Sekoita kierrevispilällä tasaiseksi. Sekoita mukaan voisula.

Kaada ja levitä taikina tasaisesti voidellulle tai leivinpaperoidulle pellille. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (n. 30 min).

Sosekeiton lopuista tulee myös hyviä lättyjä. Olen tehnyt hyviä lättyjä sekä suoraan sosekeiton lopuista korvaamalla taikinan nesteet sosekeitolla, että kesäkeiton lopuista soseuttamalla kesäkeitot ensin.

Kasvissosekeittoa ja kinkkuvoileipiä

Jääkaappiin oli jäänyt sekä raakoja että uunikypsennettyjä kasviksia, joten päätin tehdä niistä kasvissosekeiton. Siihen meni yksi patty pan kurpitsa, kaksi palsternakkaa, ja painoltaan noin 100 grammaa uunipaahdettuja kukkakaalta, parsakaalia ja palsternakkaa. Tein ne aika tavallisella kasvissosekeiton kaavallani: kasvikset pilkottuina kattilaan, lientä päälle niin, että kasvikset peittyy, tuorejuustoa yksi paketti per 7dl-1litra lientä, keitetään kypsäksi, soseutetaan, lopussa lisätään suolaa ja sokeria maun mukaan.

Mausta ei nyt tullut hyvä. Maistui liikaa parsakaalilta, vaikka sitä oli näkyvästi vain pieni osuus kokonaisuudesta, mutta kun se oli uunissa paahdettu tiiviimmäksi, niin sitä oli selvästikin liikaa. Parsakaalinen maku olisi tarvinnut vastapainokseen lisää maitoa, kermaa tai jotain vahvaa juustoa. Aiemmin olen tehnyt uuniparsakaalin lopuista hyvää sosekeittoa niin, että kaikki liemi oli maitoa.

Pattyn pan kurpitsan laittaminen kuorineen tähän keittoon ei ollut hyvä idea. Vaikka kypsensin niin, että kuorista meni haarukka helposti läpi, sauvasekoittimella soseuttaessa keittoon jäi näkyviä keltaisia kuoren palasia, joita joutui pureskelemaan. Uunipaahdetuissa patty pan kurpitsoissa taas kuoretkin ovat toimineet hyvin: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/

Söin tätä keittoa kuitenkin vielä seuraavanakin päivänä. Silloin makuun oli tullut lisää palsternakkaisuutta, mutta silti mukana oli vielä liian hallitseva parsakaalin maku. Lapsi ei tykännyt tästä keitosta ollenkaan, ja miehen mielestä ”ihan ok keitto”.

Jatkojalostin osan tästä keitosta feta-kasvispannariksi, söin sitä, ja sen jälken tuntuikin olevan jo mitta täynnä tämän keiton makua. Pakastin loput kolme annosta suoraan syvissä lautasissa (kuva ylhäällä) odottamaan sellaista hetkeä, että on nälkä, ei jaksa laittaa ruokaa ja en ole sillä hetkellä kyllästynyt tähän makuun. Joskus varmasti sellaisiakin hetkiä tulee. Puolen litran pakastusrasioissa olisin pakastanut muuten, mutta ne olivatkin jo kaikki käytössä. Pakkasesta näitä annoksia syödessä voi olla hyvä idea tuunata näitä annoksia lisäämällä päälle esim. paistettua pekonia tai fetajuustoa.

Kukkakaalicurrya, riisiä ja paistettuja kikherneitä

Toissapäivänä tein kukkakaalista ja tomaatista kukkakaalicurryn ja keitin lisukkeeksi basmatiriisiä: https://ruokaideat.com/2019/07/28/kukkakaalicurry-ja-riisia/

Silloin paistoin lisäksi pilkottuja maapähkinöitä. Tällä kertaa halusin kokeilla maapähkinöiden sijaan rapeaksi paistettuja kikherneitä säilykekikherneistä. Aiemmin olen itsekeittämiäni pakastettuja kikherneitä paistanut pannulla rapeiksi, ja ne ovat olleet hyviä. Itseasiassa rapeaksipaistettu muoto onkin ollut ainoa muoto, jossa ne itsekeittämäni kikherneet ovat minun mielestäni olleet hyviä.

En ole viitsinyt keittää enempää kikherneitä itse, kun kerran ne ovat olleet hyvänmakuisia vain rapeiksipaistettuina. Hommasin sitten kokeeksi tölkin säilykekikherneitä ja koitin paistaa ne rapeiksi.

Säilykekikherneet hyppivät ja pomppivat pannullani paistettaessa ympäri keittiötä, kunnes tajusin laittaa kannen päälle. Paistoin aika runsaassa öljyssä niitä niin kauan, että näyttivät valmiilta. Sen jälkeen sekoitin niihin suolaa ja sokeria.

Kesken paistamisen maistelin niitä pannulta poishypänneitä kikherneitä, kun kerran nälkäinen jo olin. Hämmästyin, kuinka ne olivat maukkaita! Itsekeittämiini verrattuna ne olivat ainakin sata kertaa parempia! Itsekeittämäni ovat ilman rapeutusta olleet tympeän kitkerähkön makuisia ja kuivan jauhoisen suutuntumaisia. Nämä säilykekikherneet olivatkin suutuntumaltaan meheviä ja maultaan muistuttivat hyvinhautunutta hernekeittoa hyvällä tavalla. Olin maistavani näissä säilykekikherneissä jopa umamiakin, mitä en ole koskaan itsekeitetyissä kikherneissä vähäisessäkään määrin huomannut.

Itsekeittäessäni olen varmasti jotain tehnyt kikherneiden kanssa väärin, kun kerran ero on niin dramaattinen. Jos jaksan, voin ehkä perehtyä asian saloihin tarkemmin. Yhdessä kikhernepurkissa on vain kertasyöntiin sopiva määrä, joten kuivattuina ostaminen olisi käytännöllisempää kuin suuren määrän tölkkejä kaupasta kantaminen.

Näistä säilykekikherneistä ei tullut rapeita yhtä helposti kuin itsekeitetyistä. Silloin kuin ulkonäöltään olivat saman näköisiä kuin paistetut itsekeitetyt kikherneet rapeina ovat, ei ollutkaan rapeaa. Mutta se ei haitannut yhtään, koska maku oli niin paljon parempi kuin itsekeitetyillä kikherneillä rapeutettuina.

Tämä itse ateria eli basmatiriisiä, kukkakaalicurrya ja paistettuja kikherneitä oli minulle nyt todella nautinnollinen. Itse kukkakaalicurryn maku oli elänyt edellisestä päivästä sen verran, että nyt siinä maistui muutkin mausteet kuin vain se korianterinsiemen, joka siinä tuoreeltaan oli se huomattavin maku. Nyt kuvailisin makua enemmän sellaiseksi, mitä miellän intialaisten ravintoloiden ruokien maun olleen. Hyvän makuista oli kyllä sekä tuoreeltaan että seuraavana päivänä uudelleenlämmitettynä, mutta selvästi eri makuista.

Paistetut kikherneet olivat tämän ruuan päällä syötynä mielestäni paremman makuisia kuin ne paistetut maapähkinäpalaset, joita tuoreeltaan tämän ruuan kanssa söin. Molemmat hyviä, mutta kikherneet veivät nyt tässä voiton. Taidan alkaa ostaa säilykekikherneitä useamminkin.

Tuoreeltaan laitoin tämän ruuan päälle myös tuoretta minttua, ja se sopi siihen, mutta toisella kerralla en enää jaksanut. En ehkä joka päivä kuitenkaan välitä sitä tuoretta minttua syödä, vaikka se hyvää onkin. Toimi hyvin sekä ilman tuoretta minttua että sen kanssa.

Tämä ruoka on ehdottomasti sellainen, mitä haluan tehdä toistekin. Kukkakaali tällä tavalla valmistettuna maistui mukavan neutraalilta, ja tämä kotitekoinen currymausteseos toi tähän ruokaan todella hyvän maun, erityisesti yhdistettynä basmatiriisin makuun. Maukkaat paistetut kikherneet kruunasivat tämän ruuan oikein kivasti. JES!