Kinkkukiusausta ja salaattia

Nyt teki lounaaksi oikeasti mieli kinkkukiusausta, joten lämmitin annoksen sitä pakkasesta. Kylläpä maistui nyt hyvin! Enää yksi todella pieni annos kinkkukiusausta pakastimessa jäljellä. Minusta tuntuu, että kinkkukiusausta pitänee tehdä pakastimeen uudestaankin sitten, kun se loppuu. Tein tämän kinkkukiusauksen pari kuukautta sitten muistaakseni näin: Kilo kiinteitä perunoita kuoritaan ja leikataan suikaleiksi. Yksi sipuli silputaan ja paistetaan voissa. Yksi palvikinkun pala (olisiko ollut jotain 450 g?) pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Voideltuun uunivuokaan levitetään kerroksittain perunasuikaleita, sipulisilppua ja kinkkukuutioita niin, että päällimmäisenä on perunakerros. Kuuteen desilitraan kuohukermaa sekoitetaan kaksi teelusikkaa suolaa ja kaadetaan perunakerroksen päälle. Paistetaan 200-asteisen uunin keskitasolla tunti. Niin yksinkertaista ja niin maistuvaa.

Lisänä oli nyt salaattia, jossa salaatinlehtiä, paprikaa, kurkkua ja veriappelsiinia. Hyvää sekin.

Pähkinäsalaattia, naudan entrecotepihvi ja paahdettua risottoleipää

Tänään nautin päivälliseksi cashewpähkinäsalaattia, naudan entrecotepihvin ja paahdettua risottoleipää. Kaikista eniten nautin tällä kertaa siitä salaatista (salaattipohjana salaatinlehtiä, galiamelonia, paprikaa ja kurkkua), jossa paahdetut suolatut cashewpähkinät ja vinaigrette-tyylinen kastike kruunasivat kokonaisuuden oikein mahtavan nautinnolliseksi. Kastikkeeksi sekoitin nyt kipossa haarukalla yhden ruokalusikallisen oliiviöljyä, yhden teelusikallisen sokeria, yhden teelusikallisen makeaa sinappia, kaksi teelusikkaa kombuchaa sekä ripaukset suolaa ja pippuria. Vaikka etikkakin tässä kombinaatiossa toimii, mielestäni etikan korvaaminen kombuchalla tekee kokonaisuudesta vieläkin parempaa. Kombuchassa on happoa niin kuin etikassakin, mutta myös mukavaa raikkautta ja hedelmäisyyttä, ja todennäköisesti myös umamia johtuen käymisprosessista. (Itse juon kombuchaa päivittäin ruokajuomana vedellä runsaasti laimennettuna, jolloin lopputulos on, että on kuin joisi vettä, mutta paljon paljon raikkaamman makuisena. Sokeroimalla ja sopivasti vedellä laimennettuna kombucha taas maistuu mukavalta hedelmämehulta. Juuresraasteiden mehevöittämiseen ja herkullistamiseen käytän kombucha/sokeri 50/50 -seosta. Meillä oleva kombucha maistui alussa omenaiselta, nykyään taas persikkaiselta.)

Naudan entrecotepihvikin meni alas siinä sivussa. Yleensä ostamme naudan entrecoten isona kimpaleena, josta voi itse leikata haluamansa paksuisia pihvejä. Tällä kertaa kuitenkin pihvit ostettiin valmiiksi leikattuna kahden kappaleen pakkauksena, jolloin pihvien paksuus oli isompi kuin mitä olisin itse halunnut. Itse olen oikeasti enemmän lehtipihvi-ihmisiä kuin paksupihvi-ihmisiä, mutta meni nyt se sentin paksuinenkin pihvi.

Risottoleipää heitin nyt leivänpaahtimeen pakkasesta. Alun perin risoton tähteiden jatkojalostustarkoituksessa tehty ja tuoreeltaan ei-mitenkään-spesiaali leipä tuntuu parantuneen pakkasessa sellaiseksi, mitä minun oikeasti tekee mieli syödä aina välillä. Paahtaminen ja kuivattaminen auttavat asiassa todella paljon. Nyt tuostakin leivästä on jo tullut minulle sellainen, että harmittaa sitten, kun se loppuu.

Nakki-makaronilaatikko ja kurkkuviipaleita

This image has an empty alt attribute; its file name is img_8799.jpg

Siirry nakki-makaronilaatikon reseptiin.

Perjantaina minulla oli sellainen tilanne, että jääkaapissani oli tähteeksi jääneitä keitettyjä makaroneja ja uunijuureksia. Sain päähäni tehdä niistä jonkinlaisen muunnelman makaronilaatikosta. Pakastimessani oli nakkeja tyrkyllä kolme kappaletta, joten päätin ympätä nekin mukaan (minulla on siis tapana pitää nakkipaketteja pakastimessa aina – sieltä on suhteellisen helppo irrottaa yksittäisiä nakkeja silloin tällöin ja antaa loppupaketin pysyä jäisenä). Jääkaapissani oli myös avattu smetanapurkki, joka oli avattu viisi päivää aiemmin suklaakakkua varten.

Punnitsin ainekset: makaroneja 337 g, uunijuureksia 100 g, nakkia 80 g, smetanaa 50 g. Suosikkiohjeessani makaronilaatikolle tulee 400 g makaronia (raakapaino, kypsä paino suunnilleen tuplat) kohden 8 dl maitoa ja 2 munaa, joihin sekoitetaan puoli teelusikkaa sulaa. Arvioin tähän tapaukseen tarpeelliseksi, että nestettä tulisi 4 dl ja 1 kananmuna, joihin sekoitetaan 1 maustemitta suolaa.

Loput aiemmalta päivältä jääneet uunijuurekset eli n. 100 g pilkoin aivan pieniksi, ja sekoitin kattilassa olevien kypsien makaronien joukkoon. Pilkoin mukaan myös pakastimesta 3 jäistä nakkia. Sekoitin kaikki siinä kattilassa yhteen. Sitten kaadoin seoksen voideltuun uunivuokaan. Sitten siihen samaan tyhjennettyyn kattilaan kippasin ensin sen smetanapurkin lopun, joka oli jo korkea aika käyttää pois. Koska smetanaa oli 50 g, nestettä tarvittiin vielä 350 g, joten lisäsin 350 g maitoa. Ja yhden kananmunan + 1 maustemitta suolaa. Vispasin kaiken sekaisin, ja kaadoin seoksen uunivuokaan makaroniseoksen päälle. Makaroniseos peittyi juuri sopivasti omaan makuuni. Monissa makaronilaatikko-ohjeissa pintamakaronit jäävät peittymättä ja muuttuvat koviksi uunissa, mutta minä haluan nekin pehmeinä niin, että yksikään makaroni ei ole täysin kuivunut.

Paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta oli ruskistunut. Siihen meni 40 min. Odotellessani ajattelin, että kylläpä vain onkin helppo ruoka, kun ei tarvinnut tänään mitään paistaa eikä keittää.

Maistamisvaiheessa minulle valkeni, että jämiksi jääneiden uunijuuresten jemmaaminen makaronilaatikkoon oli virhe. Vaikka niitä olikin vain 100 g tässä kokonaisuudessa, lantun maku oli liian hallitseva. Maistui siltä kuin olisi makaronilaatikkoa ja lanttulaatikkoa sekoitettu noin 50/50. Kyllä sitä nyt tällä kertaa söin, mutta tiesin heti, että loppuja en saisi lähiaikoina syötyä. Niinpä laitoin loput pakastimeen odottamaan sellaista aikaa, jolloin en ole jo valmiiksi kyllästynyt lantun makuun. Nyt se lanttu oli kunnolla imeltynyt eikä yhtään kitkerä, mutta lanttukiintiöni oli selvästikin jo täynnä tältä erää.

Nakit makaronilaatikossa olivat kyllä toimiva ja helppo ratkaisu. Sitä ideaa voisin hyödyntää toistekin, jos tulee tarvetta käyttää pois keitettyjä makaroneja, mutta ei huvita paistaa jauhelihapakettia, joka pitäisi ensin joko sulattaa tai käydä ostamassa.

Myöhemmin samana päivänä, kun makaronilaatikko oli kunnolla jäähtynyt jääkaapissa, aloin puuhaamaan sitä pakkaseen. Tällä kertaa tein sen näin: Leikkasin makaronilaatikon pieniksi paloiksi, ja siirsin palat leivinpaperiarkin päälle. Sen uunivuoan tyhjennyttyä makaronilaatikon paloista nostin ne palat leivinpapereineen sen uunivuoan päälle, ja leikkasin saksilla ylimääräiset leivinpaperit pois. Sitten kelmua päälle. Tässä vaiheessa näytti tältä, minkä jälkeen vein tämän uunivuoan pakastimeen, joka oli säädetty täysille:

Olen oppinut kantapään kautta, että ne pakastettavat uunilaatikkoruokien palaset kuuluu laittaa leivinpaperin päälle niin päin, että se ruskistuneempi eli kuivuneempi puoli tulee alas leivinpaperia vasten. Aiemmilla vastaavilla pakastuskerroillani se kosteampi puoli on onnistunut vuotamaan nesteitä leivinpaperista läpi, jolloin ruokaa on ollut erittäin vaikea irrottaa jäisenä leivinpaperista. Mutta kuivempi puoli alas -menetelmä on tuottanut helposti irtoavia paloja. Nyt myöhempänä päivänä, kun kaikki tämän makaronilaatikon palaset olivat jäätyneet, irrotin ne leivinpaperista ja siirsin pakastepussiin. Tämän näköistä tuli:

Sieltä pakastepussista varmaan sitten joskus lämmitän itselleni mikrossa pari palasta kerrallaan. Varmasti kelpaa hyvin joskus sellaisena aikana, kun en jaksa kokata enkä ole valmiiksi saanut tarpeekseni lantun mausta.

Tämän ruuan tein siis perjantaina, ja nyt on sunnuntai. Tässä välissä olin kokkaamatta ja muiden tarjoamilla ruuilla. Huomenna taas koittaa paluu omaan ruuanlaittoon. Torstaina tekemäni majoneesin lopuille pitäisi tehdä jotain. Koska se on huomenna jo viisi päivää sitten tehtyä, se pitää varmaan käyttää johonkin sellaiseen ruokaan, missä se kypsennetään läpikotaisin. Tällä hetkellä mielessäni pyörii, että käyttäisin sen jonkinlaiseen Shepherds pie -tyyliseen ruokaan, jossa majoneesin loput tulisivat siihen perunamuusikerrokseen. Maku.fi:n Shepherds pie -ohjeessa perunamuusiin sekoitetaan keltuainen, joten todennäköisesti sopisi myös sen korvaaminen majoneesilla, jossa myös on keltuaista. Muutenkin koko ohje näyttää sellaiselta, johon ainekset löytyvät kotoani ilman kaupassakäyntiä.

Nakki-makaronilaatikon tekisin jatkossa ilman uunijuureksia, eli näin:

Nakki-makaronilaatikko (määrät voi tarvittaessa moninkertaistaa)
400 g keitettyä makaronia tähteeksijääneenä TAI keitä 200 g makaronia kypsäksi
3 nakkia tai halutessa enemmän
4 dl täysmaitoa, josta osan voi korvata kerma-/smetana-/tuorejuusto-/cremefraiche-purkin lopuilla tai tähteeksijääneellä valko-, juusto- tai kermakastikkeella
1 kananmuna
1 maustemitta suolaa
(halutessa mausteita ja/tai juustoraastetta)
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Pilko nakit. Voitele sopivan kokoinen uunivuoka. Sekoita uunivuoan pohjalla kypsät makaronit ja pilkotut nakit. (Samalla voi sekoittaa mukaan myös juustoraastetta, jos haluaa.) Sekoita keskenään kananmuna, maito ja suola (ja halutessa muut mausteet). (Tiskin säästämiseksi sen voi tehdä siinä makaroneilta vapautuneessa kattilassa.) Kaada munamaito makaroni-nakkiseoksen päälle. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraastetta. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (n. 40 min).

Tähteeksi jääneestä makaronista tulee myös hyvä kinkku-makaronilaatikko. Yhdestä sellaisesta tekokerrasta kirjoitin tänne.

Kebakkoja, kurkkuviipaleita ja paahdettua leipää

Eilen ei meinannut päivällisnälkä tulla millään. Myöhään illalla päätin sitten syödä illalliseksi jotain pientä. Tällä kertaa lämmitin pakastimesta kebakkoja, viipaloin lautaselle kurkkua ja paahdoin pari kuivunutta leipäviipaletta siitä aiempana päivänä leivotusta risottoleivästä, ja laitoin voita päälle. Näin pari päivää kuivahtaneena ja paahdettuna olikin paljon parempaa kuin tuoreena. Miksen aiemmin keksinyt kokeilla paahtaa niitä?

Kebakot olin tehnyt ja pakastanut joskus pääsiäisen jälkeen. Kebakot olivat silloinen ideani käyttää pääsiäisen lampaan paistinkastikkeen loput, joita oli juuri sopivasti olisikohan se ollut ehkä 1,2 kilosta jauhelihaa tehtävään taikinaan.

Lihapullat, jauhelihapihvit, kebakot ja lihamurekkeet teen yleensä ulkomuistista kaavalla 400 g jauhelihaa + 1 muna + puoli desilitraa korppujauhoja + 1 dl nestettä + 6 maustemittaa suolaa + 1 tl sipulijauhetta + mahdolliset muut mausteet. Kebakkotaikinan tein siten kolminkertaistamalla tuon eli 1.2 kg sika-nautajauhelihaa + 3 munaa + 1.5 dl korppujauhoja + 3 dl lampaan paistinkastiketta + 3tl 3maustemittaa suolaa + 3 tl sipulijauhetta + muita mausteita silmämääräisesti heitellen. Tuolloin pääsi kuivattua minttua kaatumaan isoreikäisestä purkista vähän liikaa, jolloin yritin ottaa pois ylimääräisiä, mutta silti kuivattu minttu maistuu lopputuloksessa selvemmin kuin mikään muu mauste. Maku on yllättävän samanlainen kuin se maku joka tulee, kun käyttää tuoretta pinaattia lämpimään ruokaan, eli ei paha, mutta huomattava. Muina mausteina tuohon kebakkotaikinaan muistaakseni meni ainakin paprikajauhetta, curryjauhetta (sekä kaupan että itsetehtyä saman lampaan tähderuoka-curryyn tarkoitettua), inkiväärijauhetta ja muita mausteita en sitten enää muistakaan laittaneeni enkä nyt mausta tunnistanut. Muotoilin taikinan sen muotoisiksi, mitä muistan lapsena koulussa saamieni kebakoiden olleen. Varrastikkuja en alkanut tätä varten ostamaan, koska en pidä niitä tarpeellisina. Muotoillut kebakot ruskistin molemmin puolin voissa ja kypsensin loppuun 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min.

Tämä ruskistus molemmin puolin voissa valurautapannulla + loppukypsennys uunissa 200 asteessa on paras minun havaitsemani tapa lihapullien, jauhelihapihvien ja kebakoiden valmistamiseen. Pelkällä pannukypsennyksellä onnistun aina käräyttämään ne aivan liian mustiksi ennen kuin ovat kypsyneet sisältä. Pelkällä uunikypsennyksellä taas maku, suutuntuma ja ulkonäkö jäävät mielestäni vajaiksi.

Alle kirjoitan reseptin:

Kebakot
400 g jauhelihaa (esim. sika-nauta)
1 kananmuna
½ dl korppujauhoja
1 dl nestettä esim. jämäkastiketta tai jämälientä
1 tl suolaa (tai vähemmän, jos neste on suolaista tai tykkää vähemmän suolaisesta)
1 tl sipulijauhetta
paistamiseen: voita tai muuta rasvaa esim. öljyä
ripaukset tai maun mukaan enemmän kaikkia tai osaa näistä mausteista: mustapippuri, paprikajauhe, valkosipulijauhe, sokeri, cayennepippuri, curry, inkivääri, jauhettu korianteri, jauhettu juustokumina, timjami, basilika, minttu
Sekoita keskenään kananmuna, neste ja mausteet. Sekoita mukaan korppujauhot ja jätä turpoamaan esimerkiksi vartiksi. Sekoita käsin mukaan jauheliha, kunnes seos on tasainen. Muotoile eineskebakkojen muotoisia suunnilleen sormen kokoisia pitkuloita (pitkulat voi laittaa sopivan pituisiin varrastikkuihin, mutta itse en viitsi, koska koen sen turhaksi). Lämmitä uuni 200 asteeseen. Ruskista kebakkojen pinnat kuumalla paistinpannulla voissa tai muussa rasvassa. Kypsennä loppuun 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min.
Samasta taikinasta teen myös lihapullia, jauhelihapihvejä ja lihamureketta, mutta silloin käytän yleensä mausteena vain suolaa ja sipulijauhetta. Lihapullat ja jauhelihapihvit ruskistan ensin pannulla ja loppukypsennän uunissa samaan tapaan kuin kebakotkin, kun taas lihamurekkeet kypsennän alusta loppuun uunissa.