Tomaattinen sienikastike ja spagetti

Eilen paahdoin uunissa jumboherkkusieniä. Nyt niitä oli jäljellä vielä kuusi kappaletta. Niissä oli sen verran mahtava tiivistynyt umaminen maku, että teki mieli kokeilla vielä hauduttaa ne tomaattimurskassa ja tarjota spagetin kanssa. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen, joka on kuin eräänlainen sienibolognese tai sieniragu, eli bolognese tai ragu lihan sijaan sienistä. Maistuu syvän umamiselta tomaattikastikkeelta, joka sopii tosi hyvin yhteen spagetin kanssa. Raastettu parmesaani päällä antaa viimeisen silauksen, mutta hyvää ilmankin. Ylijääneistä paahdetuista sienistä tämä oli yksinkertainen valmistaa: silppusin sienet, laitoin ne kattilaan tomaattimurskan ja voin kanssa, kiehautin, sekoitin, annoin olla miedolla lämmöllä kannen alla puoli tuntia, lisäsin suolaa ja sokeria, ja sitten olikin jo valmista. Maistui hyvin, ja nälkäkin lähti. Tähän reseptiin palaan toistekin. Lapsetkin söivät hyvällä ruokahalulla, ja santsasivatkin.

Tomaattinen sienikastike pastalle

6 paahdettua jumboherkkusientä (6 jumboherkkusientä painoi paahtamisen jälkeen nyt 200 g)

400 g tomaattimurskaa

25 g voita

1½ tl suolaa

2 tl sokeria

Silppua sienet. Laita kattilaan silputut sienet, tomaattimurska ja voi. Kiehauta. Sekoita, ja laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Anna olla puoli tuntia. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Tarjoa keitetyn (vaalean) pastan ja parmesaanin kanssa.

Vinkkejä:

Tällaisena tämän kastikkeen maku on syvän umaminen ja tomaattinen. Maku on vähemmän rasvainen kuin jauhelihaversiossa, joten halutessa voi lisätä haluamaansa rasvaa missä valmistuksen vaiheessa tahansa. Jos haluaa lisätä muitakin makuja, voi lisätä esimerkiksi jotain näistä:

* sipuli (esim. 1 kpl) ja/tai valkosipuli (esim. 1 kpl) – silppua ja kuullota kattilan pohjalla alussa, lisää sitten muut ainekset (voi myös käyttää sipulijauhetta esim. 1 tl ja/tai valkosipulijauhetta esim. 1 maustemitta)

* pippuri – lisää lopussa

* kuivatut yrtit – esim. ½ tl basilikaa, ½ tl oreganoa, 1/4 tl timjamia – lisää yhtä aikaa tomaattimurskan kanssa

* pekoni – silppua, paista kypsäksi, lisää muut aineet (suolan määrää voi silloin vähentää ja voin jättää halutessa pois)

* savupaprikajauhe – paista alussa rasvassa esim. 1 tl savupaprikajauhetta, lisää sitten muut aineet

* tähteeksi jääneet kypsät lihat, kanat, lihajalosteet ja/tai vihannekset – voi lisätä alussa silputtuina tai suupaloina

* tuoreet yrtit – esim. basilika, oregano, timjami, rucola, salvia, rosmariini – silppua ja sekoita joukkoon lopussa tai ripottele vasta lautaselle valmiin annoksen päälle

* kerma, tuorejuusto ja/tai sulatejuusto – voi lisätä lopussa haluamansa määrän tai sen verran kuin on – mausteiden määrää voi silloin joutua nostamaan

Voin voi periaatteessa korvata öljyllä. Voin maun puuttuessa suosittelen kuitenkin lisäämään muita makuja tilalle. Vielä voita umamisempia rasvoja ovat esimerkiksi pekoninpaistorasva sekä lihojen ja kanojen paistorasvat, jotka nekin siis sopisivat tähän erinomaisesti.

Kokeile myös muilla sienillä kuin jumboherkkusienillä. Esimerkiksi paahdetut portobellosienet toimisivat varmasti tässä mainiosti.

Parmesaanin sijaan voi käyttää muutakin vahvaa juustoa, esimerkiksi:

* pecorino

* grada padano

* fetajuusto

* aurajuusto

Jotkut korvaavat parmesaanin myös ravintohiivahiutaleilla tai niiden ja pähkinöiden tehosekoitetulla seoksella. Sellaisista minulla itselläni ei ole vielä kokemusta.

Valmis annos spagettia, tomaattista sienikastiketta ja parmesaania.

Päivitys 2.4.2020:

Tämä oli vielä parempaa seuraavana päivänä. Harmittaa, kun se loppui.

Muita sieniruokia:

Portobello-mozzarellapasta

Pastaa, portobellosieniä ja mozzarellajuustoa.

Jääkaapissani sattui olemaan viimeisen käyttöpäivän mozzarellapaketti ja portobellopaketti, jolla oli parasta ennen eilen:

Niistä tuli sitten mieleeni, että haluan portobellopastaa mozzarellalla eli portobello-mozzarellapastaa. Noista vain mozzarellalla oli oikeasti kiire, sillä sienet yleensä säilyvät jääkaapissa vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin – voivat säilyä jopa viikkoja.

Sienipastoille löytyy Googlella monimutkaisempiakin ohjeita, mutta nyt halusin tehdä sienipastan yksinkertaisella tavalla. Eli keitin vain pastat, pilkoin sienet, paistoin sienet voissa, suolasin ne, sekoitin lautasella keskenään sienet, pastat, revityt mozzarellat. Oli todella ihanan herkullista! Santsatessani totesin, että itse asiassa parhaan makuinen onkin niin, että pastat ja sienet sekoitetaan keskenään, ja mozzarellat revitään pinnalle sekoittamatta. Tällöin mozzarellan ominaismaku ja suutuntuma tulevat esille parhaiten. Mutta se nyt on makuasia. Tämä ruoka oli mielestäni hyvää molemmilla tavoilla, sekoitti mozzarellan joukkoon tai ei.

Sienipasta on mielestäni yleensä ottaen hyvää teki sen mistä syömäkelpoisesta sienestä tahansa. Portobello on oikeasti herkkusieni, joka on kasvanut tavallista herkkusientä isommaksi. Tavalliseen herkkusieneen verrattuna portobello on mielestäni maukkaampaa (umamisempaa), mutta silti tavallisetkin herkkusienet ovat mielestäni todella hyviä ja tykkään todella paljon myös niistä tehdystä sienipastasta. Myös tällaisella yksinkertaisella paistettuja sieniä + keitettyä pastaa -tavalla, niin kuin olen tässä aiemmassa postauksessa kertonut: https://ruokaideat.com/2019/06/25/paistettuja-herkkusienia-tahdemakaronin-kanssa/

Sienipasta, niin portobellopasta kuin muutkin sienipastat, ovat mielestäni hyviä sekä juustojen kanssa että ilman. Nyt kuitenkin kun minulla sitä viimeisen käyttöpäivän mozzarellaa sattui olemaan, käytin sitä tähän, ja hyvin sopi. Minulla oleva mozzarella sattui olemaan vesipuhvelimozzarellaa, mutta yhtä hyvin tähän sopisi tavallinen mozzarella, joku muu juusto tai juuston jättäminen poiskin. Mozzarella, oli se sitten lehmänmaidosta tai vesipuhvelinmaidosta tehty, ei peitä tässä sienten omaa makua, mutta mielestäni tekee kuitenkin kokonaisuudesta ruokaisamman ja antaa vaihtelevuutta makuun ja suutuntumaan. Samalla kokonaisuudella tekisin mielihyvin uudestaankin, jos sattuisi samoja raaka-aineita olemaan, mutta toisaalta sienipastaa voi tehdä monella muullakin tavalla.

Portobello-mozzarellapasta (2-3 annosta)

3 portobellosientä (n. 200 g – voi korvata osittain tai kokonaan muillakin sienillä, mutta silloin vaihda ruuan nimi esim. sieni-mozzarellapastaksi)

sienten paistamiseen voita tai muuta rasvaa ja suolaa

1 paketti mozzarellajuustoa (125 g – voi olla vesipuhvelin tai lehmänmaidosta tehtyä – voi myös jättää pois tai korvata muulla juustolla mitä löytyy, mutta ota silloin mozzarella pois ruuan nimestä)

250 g vaaleaa tagliatellepastaa (tai muuta vaaleaa pastaa – tummat ja täysjyväpastat mielestäni eivät toimi tässä)

Pilko sienet. Paista ne voissa tai muussa rasvassa, ja sekoita kypsinä niihin suolaa. Rasvaa on hyvä olla sellainen määrä, että kaikki rasva ei imeydy sieniin. On herkullista, kun jää reilusti sienten makuista rasvaa kostuttaman pastaa, jolloin erillistä kastiketta ei tarvita.

Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse laitan pastan keitinveteen 1% merisuolaa, eli 2 litraan vettä 20 grammaa merisuolaa.

Kypsän pastan, sienet ja mozzarellan voi halutessa tarjota erikseen, tai voi sekoittaa keskenään pastat ja sienet paistorasvoineen. Mozzarellan maku on mielestäni parhaimmillaan erikseen tarjottuna. Mozzarellan sijaan voi tarjota erikseen myös muuta juustoa esim. parmesaania, pecorinoa, cheddaria, fetajuustoa, aurajuustoa tai jopa perus kermajuustoa, mistä nyt tykkää. Mutta tarjosi mitä tarjosi, kannattaa tarjota heti ennen kuin ainekset jäähtyvät.

Sienipastan kanssa tarjottavaksi sopivat hyvin myös tuoreet yrtit. Sopivia tuoreita yrttejä ovat ainakin rosmariini, rucola, oregano, basilika, timjami ja salvia.

Uunissa paahdetut portobellosienet ja portobellovoileipä

Tein aiempana päivänä pellillisen pizzaa, johon meni 1½ portobellosientä: https://ruokaideat.com/2019/08/24/portobello-aurajuustopizzaa/

Samasta portobellopaketista oli jäljellä vielä 2½ portobellosientä. Parasta ennen -päiväys oli mennyt kolme päivää aiemmin, joten päätin tehdä niille jotain.

Tuli sitten mieleeni paahtaa loput portobellosienet uunissa juustokuorrutettuina, ja syödä ne lounaalla leipien välissä:

Tästä tuli tosi hyvää! Niin hyvää, että kirjoitan vastaisuuden varalle alas ihan ohjeenkin:

Portobellovoileivät

portobellosieniä niin monta kuin haluaa annoksia

juustoa (minulla oli Castello Artfully Authentic Cheddar)

suolaa

paahtoleipäpareja niin monta kuin haluaa annoksia

majoneesia

suolakurkkuja

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Leikkaa portobelloista jalat pois (ja säästä ne muuhun käyttöön). Laita portobellot pellille leivinpaperin päälle niin, että ylöspäin on se puoli, josta jalat poistettiin. Ripottele päälle suolaa. Höylää portobellojen päälle juustoa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 20 min, tai kunnes juusto on ruskistunut.

Paahda paahtoleivät. Levitä paahtoleiville majoneesia. Laita alimmaiseksi tarkoitetuille paahtoleiville suolakurkkuviipaleita ja paahdettu portobellosieni. Laita toinen suolakurkuton majoneesilla voideltu paahtoleipä kanneksi. Nauti heti.

Portobellosienten jalat otin talteen ja laitoin pikkukulhoon jääkaappiin odottamaan muuta käyttöä (joo, on siellä yksi vahingossa irronnut osa portobellon lakkiakin :D):

Pienemmän portobellosienen söin itseleivotun pakastetun sämpylän välissä hampurilaistyyliin, kun se oli sille juuri sopivan kokoinen:

Kyseessä on tämä sämpyläsatsi: https://ruokaideat.com/2019/08/16/itsetehdyt-sampylat/

Suolakurkut oli alun perin pilkottu tätä ateriaa varten: https://ruokaideat.com/2019/08/21/porsaan-palapaistia-keitettyja-perunoita-sinappikastiketta-ja-pakastevihanneksia/

… ja ne kaikki loput pilkotut suolakurkut menivät siihen paahtoleipä-portobello-annokseen. Tämän hampurilaisversion söin sitten sellaisena, että oli vain sämpylä, majoneesia ja portobello. Maistui paljon pliisummalta kuin se, missä oli paahtoleipää ja suolakurkkua, mutta ihan hyvä kuitenkin. Paahtoleipä-suolakurkku-majoneesi-portobello kombo vei tässä nyt selvästi voiton. Apua varmasti tuli sekä suolakurkuista että paahtoleivän ohuudesta. Sen puolikkaan portobellon söin pois ihan sellaisenaan, mikä myös maistui tosi hyvin. Voisin tällaisia paahdettuja portobelloja hyödyntää myöhemmin muissakin yhteyksissä.