Lempeänmakuista linssikeittoa ja tuoretta minttua

Teki mieli tehdä lempeänmakuista keltaista linssikeittoa. Teen linssikeitot usein punaisina tomaattia sisältävinä, mutta nyt halusin mieluummin keltaista. Haasteena oli määrittää, mikä on se oikea määrä currymausteseosta niin, että tulee keltaista muttei kuitenkaan liian mausteista, vaan vain lempeää. Lopputulos oli, että sillä currymäärällä millä tuli sopiva lempeä maku, väri jäi haaleammaksi kuin toivoin. Jatkossa varmaan lisäisin curryn lisäksi myös kurkumaa väriksi.

Mausta tuli tosiaan sopiva mukavan lempeä, ja tuore minttu päälle ripoteltuna sopi siihen oikein hyvin. Lapseni ei yleensä pidä voimakkaista mauista, ja hänkin söi tätä hyvällä ruokahalulla (ilman mintun lehtiä päällä). Linssejä ja paprikaa voisi lisätä tähän enemmänkin, mutta se nyt on makuasia.

Lempeänmakuinen linssikeitto
2.5 dl punaisia linssejä huuhdeltuina (tai enemmän jos haluaa paksumpaa, esim. 3-4 dl)
1½ litraa umamipitoista lientä mitä sattuu olemaan, esim. kasvis-, kana- tai lihalientä
1 purkki maustamatonta tuorejuustoa (tai maustettua, jos maut ovat sellaisia mitä tähän keittoon haluaa)
1 tl currymausteseosta
(1 tl jauhettua kurkumaa, jos haluaa keltaisempaa)
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
n. 1½-2 cm pala tuoretta inkivääriä kuorittuna ja hienonnettuna
1 rkl voita kuullottamiseen (tai muuta sopivanmakuista rasvaa)
1 laakerin lehti
2 porkkanaa
kourallinen pakastepaprikaa pilkottuna (voisi laittaa enemmänkin esim. 2 kourallista) TAI ½-1 punaista paprikaa pilkottuna
1 tl sokeria
suolaa (minulla oli liemi suolatonta, joten laitoin 3 tl suolaa)
(lisäksi haluttaessa voi lisätä esimerkiksi 1 sitruunan kuoret raastettuna ja/tai 1 tl sitruunamehua)
Tarjoiluun tuoretta minttua tai muuta hyvää yrttiä jos on, mutta hyvä ilmankin.
Kuullota sipuli-, valkosipuli- ja inkiväärisilput voissa (tai muussa rasvassa). Sekoita mukaan currymausteseos (ja haluttaessa kurkuma) ja paista noin minuutti. Lisää liemi, laakerinlehti, paprikat ja porkkanat, ja kiehauta. Sekoita mukaan (siivilässä)huuhdellut linssit ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia. Sekoita mukaan tuorejuusto ja sokeri, sekä suolaa, jos tarpeen. (Tässä vaiheessa voi lisätä myös sitrushedelmien kuoriraasteita ja mehua, jos on ja tykkää.)

Minulla currymausteseos oli nyt kotitekoista. Samaa, jota käytin aiemmin esim. kukkakaalicurryyn: https://ruokaideat.com/2019/07/28/kukkakaalicurry-ja-riisia/

Mausteseoksen ohje on täältä: https://www.taste.com.au/recipes/coconut-lamb-curry/4eb01aa1-5166-4470-9347-3587a5a5bafb

Kuitenkin tässä keitossa sitä mausteseosta on suhteessa niin vähän, että juuri tässä ruuassa en erota makua kaupan currymausteseoksesta. Kukkakaalicurryssä mausteseoksella oli suurempi rooli, ja ero kaupan currymausteseokseen erottui paljon selvemmin. Kukkakaalicurryssä makuero kaupan Santa Maria -merkkiseen currymausteseokseen oli mielestäni erityisesti se, että kaupan curry maistuu enemmän sarviapilalta (engl. fenugreek) ja tämä kotitekoinen enemmän korianterilta. Mutta tässä linssikeitossa tosiaan makueroa en huomannut.

Liemi minulla oli pakastettua broilerin siipien marinadia/paistolientä (eli marinadia jossa on myös kypsennetty), jonka olen aikoinaan pakastanut niin, että olen kipannut hyytelöityneen siivilöidyn liemen kupista leivinpaperoituun vuokaan, leikellyt siitä paloja, levittänyt ne siihen vuokaan niin, etteivät koske toisiinsa, ja sitten koko homma kelmutettuna pakkaseen. Jäätymisen jälkeen olen ne irroittanut leivinpaperista ja siirtänyt pakastusrasiaan. Tätä lientä käytin tähän keittoon 30 grammaa yhteen ja puolen litraan, jolloin umamia tuli minun makuuni sopivasti. Näillä määrillä keiton mausta ei erota, mitä lientä siihen on käytetty, joten tämän keiton liemenä voisi käyttää mitä umamipitoista lientä nyt sattuu olemaan. Itse ruokahävikin välttämisen takia käytän jämäliemet pois ennen kuin varta vasten ostan lientä. Juuri tälle kyseiselle broilerinsiipien paistoliemelle muuten yksi toinen hyväksihavaitsemani käyttötapa on broileripyöryköiden nesteenä ilman laimentamista, jolloin tulee oikein maukkaita kanaliemen makuisia pyöryköitä.

Kaksi päivää myöhemmin söimme tätä samaa linssikeittoa lounaaksi, mikrossa lämmitettynä:

Tällöin en kokenut tarpeelliseksi lisätä enää minttua päälle. Lisäksi otin pari siivua paikallisen leipomon kauraleipää tähdepäällisillä. Voi ja Oivariini olivat kodistani loppu, joten tuli mieleeni laittaa leipärasvaksi kylmiä tähdekastikkeita, mitä oli. Yhdelle leipäpalalle laitoin kotitekoisen peston loput. Kyseisestä pestosatsista kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/09/02/poro-pastavuokaa-pakkasesta-pestoa-ja-salaattia/

Toiselle leivälle laitoin tähteeksijäänyttä appelsiini-smetanakastiketta ja edellispäivän paistetun kananmunan kylmänä (ripottelin päälle suolaa). Molemmat leivät toimivat oikein hyvin, mutta erityisesti jälkimmäinen! Appelsiini-smetanakastike maistui tuoreeltaan liikaa sipulijauheelta, mutta nyt kaksi päivää myöhemmin tällä lailla syötynä se maistuikin juuri sopivalta ja oikein hyvältä! Siinä kastikkeessa oli appelsiinin kuoriraastetta, jonka maku oli nyt voimistunut oikein kivaksi.

Appelsiini-smetanakastike oli jäänyt tältä broilerisuikaleaterialta: https://ruokaideat.com/2019/09/06/broilerisuikaleita-riisia-appelsiini-smetanakastiketta-ja-porkkana-appelsiiniraastetta/

Paistettu kananmuna oli jäänyt pyttipannuaterialta: https://ruokaideat.com/2019/09/07/pyttipannua-paistettua-kananmunaa-ja-ruisleipaa/

Itse linssikeitonkin maku oli voimistunut. Se maistui nyt kaksi päivää tekohetken jälkeen mausteisemmalta kuin alun perin, erityisesti tuoreen inkiväärin maku oli nyt selvemmin erottuva. Olin vähän ihmeissäni, kun 3-vuotiaani kuitenkin söi keittolautasellisensa tyytyväisenä loppuun ja sanoi: ”Hyvää!” Olisin luullut, että hän vierastaa tässä maistuvia mausteita (joita aiemmin on vierastanut), mutta näköjään luulinkin väärin…

Kinkku-makaronilaatikkoa pakkasesta ja avomaankurkkua, paprikaa ja mustaherukoita

Ei huvittanut kokata päivälliselle mitään, mutta teki mieli syödä mikrolämmitettyä kinkku-makaronilaatikkoa pakkasesta. Kyseisestä satsista kirjoitin postauksen aikoinaan tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/01/ruotsalaistyylista-makaronilaatikkoa-kurkkua-ja-tomaattia/

Nyt meni viimeiset näistä kinkku-makaronilaatikon palasista pakkasesta ja harmittaa, että se loppui. Tuoreeltaan tässä kinkku-makaronilaatikossa häiritsi tummien makaronien ominaismaku, mutta nyt se ei enää häirinnyt. Kyllä söisin mielelläni samaa vielä huomennakin, jos sitä vain olisi vielä – mutta kun ei ole…

Lisäksi otin kasviksia mitä nyt sattui olemaan, eli avomaankurkkua, paprikaa ja mustaherukoita. Söin kinkku-makaronilaatikon erikseen ja kasvikset erikseen niin, että niitä kaikkia kasviksia kuitenkin tulee samaan haarukalliseen kerralla. Hyvin sopi avomaankurkku, paprika ja mustaherukka yhteen. Mustaherukka toi sellaista mukavaa aromikkuutta maistumatta kuitenkaan liian hapokkaalta, kun sen hapokkuutta olivat laimentamassa miedommat kurkku ja paprika.

Lihamurekkeella täytettyjä sämpylöitä ja mansikka-mustaherukkasalaattia

Eilen tein ison satsin lihamureketta, koska halusin saada käytettyä johonkin kaikki possun ribsien paistoliemet: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamureketta-paahdettuja-varhaisperunoita-ja-karamellisoitua-sipulia/

Tänään sitten teki mieli tehdä siitä lihamurekkeesta hampurilaisia. Pakastimessani oli jäljellä yksi hampurilaissämpylä, jonka olin leiponut kaksi kuukautta sitten: https://ruokaideat.com/2019/05/16/hampurilaisateria-itse-tehden/

Halusin kuitenkin nyt syödä kaksi hampurilaista, joten otin toiseksi hampurilaissämpyläksi pakkasesta varhaisperunasämpylän, jonka olin leiponut vajaa kuukausi sitten: https://ruokaideat.com/2019/06/24/tuoretomaattikeittoa-mozzarellan-ja-tuoreen-basilikan-kanssa-seka-varhaisperunasampyloita/

Lämmitin molemmat mikrossa, kuten myös kaksi viipaletta lihamureketta ja loput eiliseltä jääneet karamellisoidut sipulit. Lihamurekeviipaleiden päälle jauhoin mustapippuria, kun oli nyt sellainen fiilis. Sämpylät halkaisin, ja levitin majoneesia kaikille puolikkaille. Sitten lihamurekeviipaleet ja karamellisoidut sipulit alemmille puolikkaille ja ”hatut” päälle. Lisäksi tuli salaatti, jossa oli nyt tammenlehväsalaattia, kurkkua, tuoreita mansikoita ja tuoreita mustaherukoita. Mansikat ja mustaherukat tuli tänään poimittua omalta pihalta.

Mustaherukoita testasin nyt salaatissa ensimmäistä kertaa. Toimi oikein hyvin! Salaatissa niistä tuli juuri sopivasti aromikkuutta, raikkautta ja hapokkuutta. Sanoisin, että minun makuuni parasta käyttöä, mitä tuoreille mustaherukoille voin keksiä! Jälkiruuissa olen aina kokenut mustaherukat liian happamina, mutta salaatissa se hapokkuus ei haitannut ollenkaan.

Samalla tulin testanneeksi, pidänkö hampurilaissämpylänä enemmän Valion hampurilaissämpyläohjeella tehdystä hampurilaissämpylästä vai omasta päästä sävelletystä sämpyläohjeesta, jonka taikinaan on upotettu ylimääräiset keitetyt varhaisperunat. Kuvissa se kiiltäväpintaisempi on se Valion hampurilaissämpyläohjeella tehty. Kiiltävyys tulee siitä, että se voideltiin kananmunalla ohjeen mukaan.

Lopputulokseni oli, että hampurilaissämpylänä pidin enemmän varhaisperunasämpylästä kuin varsinaisesta suositulla ohjeella varta vasten hampurilaisia varten tehdystä sämpylästä. Varhaisperunasämpylä oli suutuntumaltaan paljon vähemmän kuiva. Aluksi ajattelin, että se voisi johtua siitä, että se on tuoreempi, mutta nyt kun näen tekopäivät rinnakkain (16.5. vs. 24.6.), en enää uskokaan sillä olevan tässä suurta vaikutusta. Todennäköisempi syy on yksinkertaisesti se, että keitetty peruna leivässä tunnetusti lisää leivän kosteudensitomiskykyä. Kaikista mehevimmät sämpyläni ovatkin olleet perunamuusista tehtyjä sämpylöitä, joissa perunamuusin osuus suhteessa vehnäjauhoihin on ollut niin suuri, että sämpylät jäävät aika litteiksi (mutta sitäkin herkullisemmiksi, koska vehnäjauho + perunamuusi + kypsennys = makeaa).

Jatkossa en taidakaan enää tehdä hampurilaissämpylöitä erikseen sillä Valion ohjeella. Sillä ohjeella tekeminen onkin aika pitkä prosessi, koska sitä taikinaa pitää kohottaa 2 h kulhossa ja 2 h pellillä. Varhaisperunasämpylöitä kohotin puoli tuntia taikinassa ja 15-30 min pellillä, joten selvästikin hitaus ei nyt tehnyt minun makuuni parempaa. Pitääkin varmaan tehdä jatkossa perunasämpylöitä hampurilaissämpylöiksi, kun ne nyt olivat minun makuuni tavallisia hampurilaissämpylöitä parempia <3

Lihamureketta, paahdettuja varhaisperunoita ja karamellisoitua sipulia

Kirjoitin aiemmin possu-riisivuoasta, johon käytin grillattujen possuribsien tähdelihat ja tähteeksijäänyttä marinadia/paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/

Kyseistä marinadia/paistolientä oli jäljellä vielä 380 grammaa. Tuli sitten mieleeni tehdä iso satsi lihamureketta, jonka nesteeksi käytän kaikki ne jäljellä olevat paistoliemet. Pakastimesta sattui löytymään sika-nautajauhelihaa kaksi 700 gramman pakettia, joten otin ne edellisiltana jääkaappiin sulamaan ja tein ison satsin mureketta niistä. Suurimman osan kyseisestä lihamurekesatsista aion pakastaa viipaleina myöhempää käyttöä varten.

Ylläolevissa kuvissa ylärivissä ensimmäinen vasemmalta: kupissa oleva paistoliemi, joka oli jäljellä ja jonka käytin tähän lihamurekesatsiin. Keskimmäisessä kuvassa ylärivillä korppujauhot ovat turpoamassa paistoliemi-kananmuna-mausteseoksessa. Kolmannessa kuvassa valmiit lihamurekkeet ja samalla pellillä kypsennettyjä paahdettuja varhaisperunoita, joista vain reunimmaiset olivat tuossa vaiheessa valmiita. Seuraavissa kuvissa ovat jo keskimmäisetkin valmiita, kun reunimmaiset valmiit on jo aiemmin siirretty lautaselle, joka on seuraavassa kuvassa. Lihamurekkeesta tuntuu, että kananmunat tihkuvat kypsennettäessä ulos vai mikä se onkaan mikä näkyy vaaleana proteiinisena massana lihamurekkeen reunoilla? Joskus voisin ehkä koittaa jättää lihamurekkeesta kananmunan pois ja katsoa, tuleeko silloinkin tuollaista vaaleaa erottuvaa juttua reunoille.

Lihamurekkeet, lihapullat ja jauhelihapihvit teen yleensä tällä kaavalla: 400 grammaa jauhelihaa, 1 kananmuna, ½ desilitraa korppujauhoa, 1 desilitra nestettä, 6 maustemittaa suolaa, 1 teelusikka sipulijauhetta. Nyt kun minulla oli 1400 grammaa lihaa ja 380 grammaa nestettä, en jaksanut alkaa laskemaan tarkemmin, vaan laitoin vain ainemäärät näin: 1400 grammaa sika-nautajauhelihaa, 380 grammaa paistolientä, 4 kananmunaa, 2 desilitraa korppujauhoja, 4 teelusikkaa sipulijauhetta ja suolaa 4 teelusikallista + 4 maustemittaa. Lopputulos oli, että kerrankin sain tehtyä ylisuolaisen lihamurekkeen. Olisi kannattanut edes suolan määrät laskea tarkemmin, mutta kun juuri lihamurekkeet minulla ovat yleensä jääneet vähän alisuolaisiksi tuolla samalla suolamäärällä millä lihapullat tulevat sopivan suolaisiksi, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla näin. Tulipa kokeiltua, mutta seuraavalla kerralla taas paluu siihen entiseen suolamäärään ja tarkempaan laskemiseen. Kuitenkin tämä lihamureke ei ollut syömäkelvottoman suolainen, vaan sellainen että sellaisenaan syötäväksi maistuu vähän liian suolaiselta (vähän niin kuin meetvursti tms.), mutta perunan ja karamellisoidun sipulin kanssa syötynä sopivan suolaiselta. Umamipitoisuus tässä lihamurekkeessa myös maistui olevan yllättävän korkea, eli siitä paistoliemestä tuli enemmän umamia kuin odotin.

Lihamurekkeiden ollessa uunissa aloin tehdä lisäkkeeksi karamellisoitua sipulia. Sipuleja oli jäljellä kolme, joten pilkoin ne. Usein olen lihamureketta tehdessäni karamellisoinut pilkotut sipulit ensin ja jäähtyneinä sekoittanut ne lihamureketaikinaan, mikä on sopinut oikein hyvin, mutta nyt halusinkin syödä karamellisoidut sipulit erikseen. Alla olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on sipulit juuri pannuun menneinä. Toinen kuva vasemmalta: sipulit 1.5 tuntia matalalla lämmöllä hauduttamisen jälkeen. Kolmas kuva: tähteeksi jääneet karamellisoidut sipulit pannulla. Neljäs kuva: tähteeksijääneet karamellisoidut sipulit kupissa myöhemmän päivän käyttöä varten.

Odotin karamellisoitujen sipulien olevan valmiita tunnissa niin kuin aiemmin usein ovat olleet, mutta nyt odotinkin 1.5 tuntia eivätkä silloinkaan vielä olleet täydellisen karamellisoituneita. Nälkä kuitenkin oli, joten tuossa vaiheessa sekoitin mukaan mauksi vähän suolaa ja sokeria, ja alettiin syömään. Sillä aikaa uunissa oli paahtunut varhaisperunaviipaleita, joissa niissäkin kesti kauemmin kuin odotin. Ne olivat 200-asteisessa uunissa tunnin, kun yleensä ”vanhasta” perunasta tehdyille viipaleille riittää 20-30 minuuttia hyvinkin. En tiedä, hidastivatko lihamurekkeet samassa uunissa kypsymistä, vai ovatko varhaisperunat vain paljon nestepitoisempia kuin vanhat perunat, mutta tulipa kuitenkin näistäkin ennen pitkää valmiita. Käänsin perunaviipaleet ympäri ehkä 40 minuutin paahtamisen jälkeen, jolloin alapinta oli ruskistunut ja halusin saman värin toisellekin pinnalle.

Lautaselleni ruuan laitettuani maistelin ensin kutakin ruokaa sellaisenaan. Paahdetut varhaisperunat erottuivat sellaisenaan maultaan vanhoista perunoista, eli varhaisperunan tuoreen maun tunnistin niissä paahdettuinakin. Lihamurekkeen ja karamellisoidun sipulin kanssa samassa haarukallisessa syötynä se makuero kuitenkin katosi, eli sillä lailla syötynä ei olisi mielestäni niin väliä, onko se peruna varhaisperunaa vai vanhaa perunaa. Lihamureke tosiaan oli yksinään syötynä liian suolainen ja umaminen, mutta perunan ja sipulin kanssa syötynä sopivan hyvän makuinen. Karamellisoitu sipuli maistui minun makuuni aivan tarpeeksi karamellisoituneelta, vaikka olen tummemmaksikin joskus karamellisoinut. Kokonaisuus oli oikein maistuva ja sopiva tämäniltaiseen nälkään, mutta seuraavalla kerralla kuitenkin lihamurekkeeseen vähemmän suolaa, jotta se sopii paremmin muunkinlaisiin syöntikokonaisuuksiin. Huomenna tosin maku saattaa olla jo muuttunut erilaiseksi, niin kuin eläinumamia sisältävät ruuat yleensäkin. Tähän kirjoitan kuitenkin tämän ruuan ohjeen ylös sellaisena kuin siihen mielestäni kannattaa palata:

Lihamureke, paahdetut varhaisperunat ja karamellisoitua sipulia
Lihamureke:
1400 grammaa sika-nautajauhelihaa
380 grammaa paistolientä possun ribseistä tai muuta umamipitoista lientä n. 4 dl
2 dl korppujauhoja
4 kananmunaa (voisi kokeilla jättää pois ja silloin vähentää suolan määrää ehkä 1-2 maustemitan verran)
4 tl sipulijauhetta
suolaa (4 tl on se määrä, jonka normaalisti laittaisin tähän lihamäärään suhteutettuna mureketaikinoissa ja lihapullissa, mutta tällä kertaa tuli 4 tl 4 maustemittaa, mikä oli liikaa. Umamisen possunliemen tapauksessa varmempi olisi ehkä jatkossa rajoittaa suolamäärä 3-3.5 teelusikalliseen, jolloin umamikaan ei pääse yhtä hallitsevaksi)
4 tl sokeria (jos neste maistuu happamalta)
Sekoita vispilällä keskenään liemi, kananmunat ja mausteet. Vispilöi mukaan korppujauhot ja anna turvota 15 min. Sekoita kädellä mukaan jauhelihat, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos kahteen voideltuun leipävuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä kypsä (voi testata esim. haarukalla tai hammastikulla keskeltä). Itse pidin nyt uunissa yhtä vuokaa 1 h 20 min ja toista vuokaa 1 h 30 min.
Paahdetut varhaisperunat:
450 grammaa varhaisperunaa
loraus öljyä
½ tl suolaa
Viipaloi varhaisperunat kuorineen. Kaada uunipellille öljyä ja laita perunaviipaleet sen päälle. Ripottele suola päälle, ja sekoita tasaiseksi. Levitä perunaviipaleet pellille niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet (voi kestää esim. 20-40 min). Käännä alapinnoistaan ruskistuneet perunaviipaleet ympäri vaaleampi puoli kuumaa peltiä vasten ja paista vielä, kunnes se toinenkin puoli on ruskistunut. Minulla reunimmaiset olivat uunissa tunnin, jolloin otin ne valmiit reunimmaiset ulos uunista, ja annoin keskimmäisten olla uunissa vielä jotain 10-15 min, jolloin nekin näyttivät valmiilta. Liian vaaleita voi tarvittaessa kääntää uudestaankin, jos pitää riittävää ruskistumista tärkeänä.
Karamellisoitu sipuli:
Sipuleita esim. 3 kpl
voita paistamiseen
ripaukset suolaa ja sokeria
Kuori sipulit. Viipaloi ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna pannulla pieni nokare voita. Sekoita mukaan sipuliviipaleet, ja käännä lämpö pienimmälle ei-nollalle. Jätä karamellisoitumaan, kunnes ovat ruskistuneita ja kutistuneita. Välillä voi sekoitella. Minun kokemukseni mukaan karamellisoitumisessa voi kestää aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin, mutta jos ei ole asiasta tarkka, voi aloittaa syömisen sitten, kun on nälkä.

Päivitys seuraavana päivänä:

Seuraavana päivänä söin tätä lihamureketta ja karamellisoitua sipulia hampurilaisen välissä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamurekkeella-taytettyja-sampyloita-ja-mansikka-mustaherukkasalaattia/

Loput lihamurekkeesta leikkasin viipaleiksi kahteen leivinpaperoituun uunivuokaan, jotka kelmutin ja vein pakastimeen:

Huomenna tai milloin sitten jaksankaan, kun lihamurekeviipaleet ovat jäätyneet, siirrän ne pakastuspusseihin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakkasessa, mutta ovat jo irtonaisina pakastuneita.

Kinkkukiusausta ja salaattia

Nyt teki lounaaksi oikeasti mieli kinkkukiusausta, joten lämmitin annoksen sitä pakkasesta. Kylläpä maistui nyt hyvin! Enää yksi todella pieni annos kinkkukiusausta pakastimessa jäljellä. Minusta tuntuu, että kinkkukiusausta pitänee tehdä pakastimeen uudestaankin sitten, kun se loppuu. Tein tämän kinkkukiusauksen pari kuukautta sitten muistaakseni näin: Kilo kiinteitä perunoita kuoritaan ja leikataan suikaleiksi. Yksi sipuli silputaan ja paistetaan voissa. Yksi palvikinkun pala (olisiko ollut jotain 450 g?) pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Voideltuun uunivuokaan levitetään kerroksittain perunasuikaleita, sipulisilppua ja kinkkukuutioita niin, että päällimmäisenä on perunakerros. Kuuteen desilitraan kuohukermaa sekoitetaan kaksi teelusikkaa suolaa ja kaadetaan perunakerroksen päälle. Paistetaan 200-asteisen uunin keskitasolla tunti. Niin yksinkertaista ja niin maistuvaa.

Lisänä oli nyt salaattia, jossa salaatinlehtiä, paprikaa, kurkkua ja veriappelsiinia. Hyvää sekin.