Kanasalaatti tähteeksi jääneistä broilerinjauhelihapihveistä

Oli tähteenä broilerinjauhelihapihvejä ja rucola-kermaviilikastiketta tästä satsista: https://ruokaideat.com/2020/01/31/helpot-broilerinjauhelihapihvit-pelkasta-broilerin-jauhelihasta/

Tein niistä lounaaksi tällaisen nopean ja hyvän kanasalaatin. Revin lautaselle jääsalaattia, laitoin päälle broilerinjauhelihapihvit kylmänä ja niiden päälle vähän suolaa ja pippuria. Halusin tähän vielä jotain makeaa hedelmää, mutta tuoreita hedelmiä ei nyt ollut, joten pilkoin päälle säilykepersikkaa, joka sopi tähän hyvin. Päälle vielä sitä rucola-kermaviilikastiketta, ja annos oli valmista syötäväksi. Hyvin maistui.

Lisänä söin paahdettua Vaasan Ruispalat tumma herkku -leipää, jota oli ostettu punalaputettuna pakkaseen. Se on aika jännän makuista. Se maistuu siirappiselta ruisleivältä ja meetvurstilta, vaikka se ei sisällä meetvurstia, vaan jotain savustettua viljaa. On hyvää, vaikkakin erikoisen makuista. Paahtaminen tosin teki näistä punalaputetuista leivistä vähän kovareunaisia, joten jatkossa taidan jättää punalaputetut tumma herkku -ruispalat paahtamatta.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyttä broileria löytyy kirjoituksestani Ruokaa tähteistä: kypsä ylijäänyt broileri, kana ja kalkkuna.

Broilerihampurilaisia ja vesimelonisalaattia

Tein broilerihampurilaisia broilerinjauhelihapihveistä, jotka olivat jääneet aiemmalta päivältä: https://ruokaideat.com/2019/09/22/broilerin-jauhelihapihveja-farfallepastaa-uunikasviksia-ja-kastikkeena-pannunhuuhdelienta/

Sämpylät olivat pakastettuja itseleipomiani tästä satsista: https://ruokaideat.com/2019/08/16/itsetehdyt-sampylat/

Kastikkeeksi kokeilin smetanapurkin loppuja, joka oli jäänyt lohiaterian voi-siiderikastikkeen teosta: https://ruokaideat.com/2019/09/22/paistettua-lohta-voi-siiderikastiketta-riisia-ja-uunikasviksia/

Sekoitin smetanapurkin loppuun näppituntumalta currya, suolaa ja sokeria. Laitoin jääkaappiin puoleksi tunniksi maustumaan. Kastike oli mukavan paksua tässä vaiheessa, mutta heti kuuman hampurilaisen väliin päästessään se alkoikin sulaa ja valua holtittomasti, ja sotkuisa syöminen oli taattu. Ok, ei siis toiste smetanaa kuuman hampurilaisen väliin. Makukin olisi kaivannut jotain raikasta vielä suuhun yhtä aikaa. Mutta tulipa kokeiltua kuitenkin. Seuraavaan hampurilaiseen ehkä taas majoneesia.

Salaattina oli nyt jääsalaatti-vesimelonisalaattia. Vesimeloni oli suomalaista. En ole varma, oliko se raaka, vai miksi se oli vaaleampaa väriltään kuin ulkomainen vesimeloni. Mielestäni ei kuitenkaan raa’alta maistunut. Mielestäni ei myöskään maistunut yhtä makealta kuin ulkomainen (espanjalainen) vesimeloni, mutta makealta kuitenkin.