Punasipulihilloke

Kokeilin tehdä punasipulihillokkeen tällä ohjeella, paitsi tuplasin reseptin ja valkoviinietikan puuttuessa käytin omenaviinietikkaa: https://anna.fi/reseptit/helppo-punasipulihilloke Tykkään syödä kylmät punasipulihillokkeet makeina, ja tämä oli mielestäni juuri sellainen sopivan makea. Suolamäärä taas oli ohjeen mukaan tehtynä liiallinen (1 tl per 100 g punasipulia), joten jatkossa laittaisin suolaa korkeintaan 1/4 tl per 100 g punasipulia.

Punasipulihilloke

200 g kuorittua punasipulia ohuiksi viipaleiksi leikattuina (2 isohkoa punasipulia)

2 rkl sokeria

2 rkl omenaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)

4 rkl neutraalin makuista öljyä

suolaa maun mukaan (tähän määrään laittaisin seuraavalla kerralla korkeintaan ½ tl suolaa)

Yhdistä kattilassa sokeri, etikka ja öljy. Kiehauta. Lisää punasipulit. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes punasipulit ovat muuttuneet läpikuultaviksi (minulla kesti siinä nyt 10 min).

Siirrä kattila pois levyltä. Sekoita mukaan suolaa. Siirrä punasipuli eri astiaan jäähtymään. Tarjoa jäähtyneenä esim. liharuokien lisäkkeenä.

Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että alkuperäisessä reseptissä etikka piti lisätä vasta lopussa samaan aikaan kuin suola. Ehkä joku toinen kerta voin testata, tuleeko parempaa, jos etikan lisää vasta lopussa. Nopeammin tulee ehkä valmista silloin.

Tänään tätä punasipulihilloketta syötiin makkarahampurilaisten välissä, jonne se sopi hyvin. Omiin annoksiini tuli tällä kertaa grillattua makkaraa, makeaa sinappia, tuorejuustoa, suolakurkkua ja tätä punasipulihilloa. Tykkäsin tosi paljon, mutta liian suolaisena tätä punasipulihilloketta ei voinut laittaa väliin paksua kerrosta.

Idätys: sarviapilan siemenet ja mungpavut

Laitoin eilen likoamaan sarviapilan siemeniä ja mungpapuja omiin astioihinsa. Tänään valutin ja huuhtelin ne siivilöissä, ja jätin ne siivilöihinsä peitettyinä itämään. Idättämisen aikana huuhtelen ituja kaksi kertaa päivässä, eli aamuin ja illoin. Ekolon mukaan sarviapilan idätysaika on 1-2 vrk ja mungpavun 3-5 vrk: https://www.ekolo.fi/info/idatysopas/25/

Päivittelen tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun tämä idätysprosessi etenee.

Liotettuja sarviapilan siemeniä ennen idätystä.

Päivitys 19.4.2020:

Päivitys 20.4.2020:

2 vuorokauden idättämisen jälkeen poimin molemmista tarpeeksi itäneitä syötäväksi, ja loput jätin vielä itämään. Mungpavun idut maistuivat raikkailta ituilta ja vähän hernemäisiltä. Sarviapilan idut maistuivat voimakkaan ituisilta ja vähän pistävältä. Mungpavun idut ovat mielestäni hyvää syötävää ihan sellaisenaan, mutta sarviapilan idut eivät.

Kokeilin sarviapilan ituja edellisenä päivänä tehdyn kookos-kanakeiton päälle, kun kerran Ekolon sivujen mukaan ”Sarviapilan idut ovat mukavan mausteisen makuisia.” Sarviapilan idut tuoksuvat selvästi currymausteseokselta, joten ajattelin niiden toimivan kanakeiton mausteena pinnalle ripoteltuna. Lopputulos oli, että ei toimi. Sarviapilan iduista ei tullut kanakeiton päälle ripoteltuna mitään mausteista hyvää makua, vaan vain sitä voimakasta ituista makua ja vähän pistävyyttä. Nyt en sitten tiedä, mitä edes tekisin koko sarviapilan iduille, koska sellaisenaan eivät ole hyviä ja en keksi, mitä ruokaa ne parantaisivatkaan. Toiste en taida sarviapilaa idättää, joten jatkossa jätän sarviapilan vain maustekäyttöön. Mungpapuja idätän kyllä jatkossakin.

Päivitys 21.4.2020:

3 vuorokauden idättämisen jälkeen totesin itujen olevan valmiita. Siirsin ne jääkaappiin. Mungpavun ituja on kiva syödä sellaisenaan, sarviapilan ituja ei. Mies tosin näytti syövän niitäkin muun ruuan seassa ilman ongelmia. Mungpavut ennen jääkaappiin siirtämistä yritin kylvettää tämän ohjeen mukaan: http://eilistapaistoa.blogspot.com/2012/10/mungpavun-ituja.html … mutta itäneitäkin laskeutui vesiastian pohjalle niin paljon, että en nähnyt koko kylvetyshommassa mitään hyötyä.

Päivitys 26.4.2020:

Idätin uuden satsin mungpapuja. Tällä kertaa idätin ne reikäkattilassa, jossa on n. 2-3 millimetrin levyisiä reikiä. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, koska niihin reikiin idut eivät jääneet jumiin. Ihan muutama papu kyllä jäi niihin reikiin jumiin, mutta jumiin jääneitä oli niin vähän, että ne eivät haitanneet. Jatkossakin siis taidan tehdä idätykset samassa reikäkattilassa. Silloin vältyn sekä idätyspurkkien etsimiseltä että siivilään jumiin jääneiltä iduilta.

Muutama papu jäi jumiin reikiin, mutta näin vähä määrä ei haitannut.

Ylijäänyt kastike lihapulliin + ruskea kastike

Kolme päivää sitten tein karitsan jauhelihapihvejä ja valkosipuli-jogurttikastiketta. Kastikkeesta oli vielä jämät jäljellä. Tällä kertaa teki mieli käyttää kastikkeen loput lihapullataikinan nesteeksi. Lihapullia harvoin tulenkaan tehneeksi ilman mitään tähteitä, vaan lihapullia minulla tulee tehtyä useimmiten silloin, kun on tarvetta jemmata jotain nestemäistä johonkin. Toisaalta, kastikkeen jämät joskus upotan myös uunimunakkaaseen, joskus pasta-/riisi-/perunavuokaan, joskus lihamurekkeeseen/jauhelihapihveihin, maun sopivuudesta riippuen leivän päälle tai leivätaikinaan tai pizzan päälle jne. Joskus yksinkertaisesti pakastan ylimääräiset kastikkeet myöhempää käyttöä varten. Lihapullataikinan nesteeksi sopii hyvin monenlaiset kastikkeet ja yleensä tulee myös maistuvia lihapullia, joten niitä mielelläni teen, jos vain jaksan ja ehdin ja on aineksia. Tällä kertaa oli loppu yksi lihapullataikinani vakio-aines eli korppujauho, mutta tällä kertaa tein lihapullat ilman korppujauhoja korvaamalla korppujauhot samalla desilitramäärällä vehnäjauhoja. Toimi hyvin, joten taidan käyttää vehnäjauhoja lihapullataikinassa toistekin. Eron korppujauholihapullan ja vehnäjauholihapullan välillä huomaan vain pinnasta: korppujauholihapullien pinnassa tuntuu karkeat rapeat/kovat korppujauhot, vehnäjauholihapullissa taas pinta on tasaisen sileän rapea. Koska minulle ei ole lihapullissa tärkeää se korppujauhojen suutuntuma pinnassa, voi hyvin olla, että jatkossa käytän lihapullataikinassa korppujauhojen sijaan vehnäjauhoa, joka on halvempaa.

Lihapullat, perusohjeeni (voi moninkertaistaa)

400 g sika-nautajauhelihaa

½ dl korppujauhoja TAI vehnäjauhoja

1 dl nestettä: sopii ylijääneet kastikkeet sekä kylmät että lämpiminä tarjotut, maitotuotepurkkien loput, ylijääneet liemet, ylijäänyt sosekeitto tai ylijäänyt kasviskeitto soseutettuna

1 kananmuna

1 tl sipulijauhetta (TAI 1 sipuli kuorittuna, silputtuna ja kuullotettuna 1 rkl:ssa voita)

suolaa riippuen nesteen suolaisuudesta ja umamisuudesta (itse laitan 1 tl jos neste on täysin tai lähes suolatonta, mutta ylijääneiden kastikkeiden/liemien/keittojen tapauksessa voi olla sopivampi suolamäärä esim. 1/2 – 3/4 tl suolaa – voimakasmakuisten kastikkeiden tapauksessa ½ tl suolaa voi olla varmin valinta – tarvittaessa voi paistaa kokeeksi yhden pyörykän ensin, ja tarkistaa siitä maun sopivuuden)

paistamiseen 2 rkl voita tai muuta rasvaa (jos paistetaan kasviperäisessä rasvassa, suosittelen laittamaan lihapullataikinaan vähän enemmän mausteita esim. pippuria, valkosipulia, paprikajauhetta, yrttejä)

Sekoita keskenään neste, sipulijauhe, suola ja kananmuna. Kuumina tarjotut kastikkeet voi joutua ensin sulattamaan juokseviksi (mikrossa tai kattilassa hellan levyllä). Sekoita neste-kananmunaseokseen korppujauhot tai vehnäjauhot. Anna turvota vähintään 5 minuuttia.

Sekoita käsin mukaan jauheliha. Sekoita, kunnes taikina on tasainen, mutta sen enempää ei tarvitse sekoittaa. Muotoile taikinasta pyöryköitä. Ruskista pyörykät molemmin puolin paistinpannulla voissa. Siirrä ruskistetut pyörykät leivinpaperoidulle uunipellille, mutta älä heitä paistorasvaa pois. Kypsennä lihapullat loppuun 200-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia, tai kunnes ovat kypsiä, mutta eivät palaneita. (Vinkki: Samasta taikinasta voi tehdä myös jauhelihapihvejä tai lihamureketta. Jauhelihapihvit kypsennän samalla tavalla kuin lihapullat eli ensin ruskistus pannulla voissa + loppukypsennys uunissa 200:ssa 15 min. Lihamureketta kypsennän 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on pinnasta ruskeaa ja sisältä kypsää, koosta ja muodosta riippuen noin 30-60 min.)

Ruskea kastike lihapullien paistorasvasta:

Ripottele paistinpannulle lihapullista jääneeseen paistorasvaan 3 rkl vehnäjauhoja. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes vehnäjauhot ovat ruskeita (ja tuoksuu pähkinäiseltä/paahtuneelta/näkkileipämäiseltä). Lisää pannulle 5 dl vettä koko ajan sekoittaen. Jatka sekoittamista, kunnes kiehuu. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian paksulta, voi lisätä lisää vettä ja kiehauttaa uudelleen koko ajan sekoittaen.) Siirrä kastike kannelliseen kattilaan, kiehauta vielä siellä ja säädä keittolevyn lämpö pienimmälle ei-nollalle. (Jos kastike näyttää tässä vaiheessa liian ohuelta, voi ruskistaa paistinpannulla vielä 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl:ssa voita. Lisää pannulle ohut kastike ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Siirrä kastike takaisin kannelliseen kattilaan.)

Laita kansi päälle ja jätä hautumaan. Sillä aikaa kuori sipuli ja leikkaa se renkaiksi. Paista sipulirenkaat kypsiksi 1 rkl:ssa voita paistinpannulla. Sekoita kypsät sipulit kastikkeen joukkoon hautumaan. Anna hautua, kunnes lihapullat (ja muut aterian osat) ovat valmiita. (Kuitenkin jos maistuu vielä jauholta, anna hautua pidempään. Ruskean kastikkeen kuuluu mielestäni maistua umamilta ja makealta sipulilta.) Sekoita lopussa mukaan suolaa maun mukaan (itse laitan ½ tl suolaa). Tarjoa ruskea kastike lihapullien (ja makaronin/perunoiden/perunamuusin) kanssa.

Paistinpannulla ruskistetut ja uunissa loppukypsennetyt lihapullat.
Valmiit lihapullat sivusta kuvattuna.
Valmis annos lihapullia, ruskeaa kastiketta, makaronia, pakasteherneitä ja kaali-appelsiiniraastetta.

Kaali-appelsiiniraasteen resepti täällä: https://ruokaideat.com/2020/04/15/hyva-makea-ja-raikas-kaalisalaatti/

Päivitys 20.4.2020:

Tältä aterialta yli jääneet makaronit käytin nopeaan mac and cheese -ruokaan.

Munavoi eilen keitetystä kananmunasta

Tänä aamuna kun katsoin autioituvaan jääkaappiin, näin siellä yhden eilen keitetyn kananmunan. Pöydällä oli pakkasesta sulatettuja sämpylöitä, joten teki mieli syödä aamiaiseksi munavoita sämpylän päällä. Ylijääneestä keitetystä kananmunasta munavoi on helppo tehdä: Jos kananmuna on vielä kuuma, riittää kuoriminen, muusaaminen ja sekoittaminen voihin. Jos taas muna on kylmä, riittää voin sulattaminen (esim. mikrossa) ja kuoritun munan muusaaminen voisulan sekaan. Molemmissa tapauksissa muusaamiseen kätevä väline on haarukka, joskin ensin voi leikata munan viipaleiksi munaleikkurilla tai veitsellä. Ripaus suolaa lopussa parantaa makua. Vastatehty munavoi levittyy helposti leivälle. Jääkaappikylmä munavoi taas on hyvä ottaa huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen syöntiä (esim. puoli tuntia ennen). Kylmää munavoita voi myös pehmittää mikrossa.

Munavoi jääkaappikylmästä keitetystä kananmunasta (reseptin voi moninkertaistaa)

reilu 30 g voita

1 kananmuna

ripaus suolaa

Sulata voi esim. mikrossa tai hellan levyllä kattilassa. Kuori kananmuna. Leikkaa kananmuna mielellään ensin viipaleiksi veitsellä tai kananmunaleikkurilla. Muusaa (esim. haarukalla) kananmuna voin sekaan. Lisää ripaus suolaa. Jatka muusaamista ja (haarukalla) sekoittamista, kunnes kaikki muna on muusattu ja sekoitettu. (Jos voisulaa jää näkymään mukaan ja se häiritsee, seoksen voi antaa jäähtyä huoneenlämmössä kiinteämmäksi ja sitten muusata haarukalla tasaiseksi.)

Munavoi kuumasta kananmunasta (voi moninkertaistaa)

reilu 30 g voita

1 kuuma kananmuna

ripaus suolaa

Kuori kananmuna. Leikkaa kananmuna mielellään ensin viipaleiksi esim. veitsellä tai kananmunaleikkurilla. Leikkaa voi mielellään kuutioiksi. Muusaa kuumat kananmunaviipaleet voin sekaan (esim. haarukalla). Lisää ripaus suolaa. Jatka muusaamista ja (haarukalla) sekoittamista, kunnes kaikki muna on muusattu ja sekoitettu.

Päivitys 18.4.2020:

Illalla keitettiin lisää kananmunia, ja aamulla tein niistä lisää munavoita. Munavoille näytti olevan menekkiä, joten nyt tein munavoin kolmesta keitetystä kananmunasta. Kolmesta kylmästä keitetystä munasta ja 100 grammasta voisulaa tehtynä munavoista ei tullut heti kiinteää, vaan piti antaa jäähtyä huoneenlämmössä kiinteäksi ja sitten muusata vielä nopeasti haarukalla tasaiseksi.

Yllä oikeanpuolimmaisessa kuvassa olevista pakastetuista banaaneista kirjoitin aiemmin tänne. Pakastetut banaanit ovat mielestäni jäisinä/kohmeisina syötyinä vielä tuoreen ja makean makuisia, ja vähän kerrallaan haukatessa ei tule liikaa kylmyyttä kerralla suuhun.

Täytetty ruispala pakastepaprikalla, voilla, juustolla ja meetvurstilla

Tänään teki kovasti mieli täytettyä ruisleipää, jonka välissä on vihanneksia. Muita sopivia vihanneksia ei nyt kotoa löytynyt kuin pakastettua paprikaa, joten käytin sitä. Otin sopivaksi katsomani määrän pakastepaprikaa lautaselle huoneenlämpöön puoleksi tunniksi, samoin ruispalan, joka sekin oli pakkasessa. Sulaneelle ruispalalle levitin voita molempien puoliskojen sisäpinnoille. Alemmalle ruispalan puoliskolle kasasin juustoa, meetvurstia ja sulanutta pakastepaprikaa. Maistui nyt tosi hyvin, ja auttoi siihen vihannestäytteisen ruisleivän himoon just sopivasti.