Hirvenlihapullat, perunamuusi ja salaatti

Tuli vastaan pakastimessa paketti hirven jauhelihaa, jolla oli parasta ennen mennyt 27.2.2020, eli vajaa viikko sitten. Otin sitten sen sulamaan ja tein siitä lihapullia. Tuli maukkaita ja meheviä. Hirven jauhelihasta tehdyt pyörykät ja pihvit ovat vähärasvaisuutensa vuoksi alttiita kuivumiselle, joten sen ehkäisemiseksi paistan ne runsaassa voissa. Tällä kertaa jopa punnitsin, paljonko voita nämä lihapullat imivät paistettaessa. Laitoin pannulle voita ison kimpaleen: 72 grammaa. Paistamisen jälkeen punnitsin jäljelle jääneet voit, joita oli 28 grammaa. Tämä satsi lihapullia 500 grammasta hirven jauhelihaa imi siis rasvaa paistettaessa 44 grammaa, millä voimäärällä lihapullista siis tuli meheviä. Vertailun vuoksi: 400 gramman paketista sika-nautajauhelihaa tulee rasvaa 92 grammaa, eli nämä hirvilihapullat ovat silti paljon sika-naudasta tehtyjä lihapullia vähärasvaisempia. Mehevyyden takia moni myös sekoittaa hirven jauhelihaan sian lihaa, mutta minulla ei nyt ollut sian jauhelihaa mitä sekoittaa, joten voissapaistaminen ajoi saman asian mehevyyden kannalta. Maku näissä hirvipullissa on riistainen, eli maistuu hirvenlihalta ilman sianlihan makua.

Hirvenlihapullat

500 g hirven jauhelihaa

½ dl korppujauhoja

1 dl (täys)maitoa

1 kananmuna

1½ tl suolaa

1 tl sipulijauhetta

paistamiseen voita (mieluiten vähintään 50 grammaa, jotta tulee meheviä)

Sekoita korppujauhoihin suola ja sipulijauhe. Sekoita keskenään kananmuna ja maito. Sekoita kananmuna-maitoseos korppujauhoseokseen (esim. kierrevispilällä). Anna turvota 5 minuuttia. Sekoita käsin mukaan hirven jauheliha. Sekoita käsin sen verran, että taikina on tasaista. Muotoile taikinasta pyöryköitä.

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kuumenna isolla paistinpannulla voi. Lisää pannulle kerralla sen verran pyöryköitä kuin mahtuu ilman, että ne koskevat toisiinsa. Paista hieman keskilämmöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) pari minuuttia tai kunnes alapinnat ovat ruskistuneet. Käännä ruskistuneet lihapullat ympäri, paista sekoittamatta taas parisen minuuttia tai kunnes toisetkin puolet ovat ruskistuneet. Siirrä ruskistuneet lihapullat leivinpaperin päälle pellille. Kun pannulle tulee tilaa, ruskista loputkin lihapullat samaan tapaan. Kun kaikki lihapullat on ruskistettu, paista niitä leivinpaperoidulla pellillä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes ovat sisältä kypsiä. Tarjoa esim. perunamuusin tai muun perunalisäkkeen kanssa.

Lisäkkeenä söin nyt samaa salaattia kuin eilen nikkarinvuoan kanssa.

Tähteeksi jääneitä hirvipyöryköitä sivusta kuvattuna.

Pinkkiä perunaa, juuripersiljaa ja patty pan kurpitsaa uunissa sekä hirven jauhelihaa

Kuvassa vasemmalta oikealle: paahdettua juuripersiljaa, paahdettua patty pan kurpitsaa, pinkkiä perunaa voin kanssa ja paistettua hirven jauhelihaa.

Jääkaappiini oli unohtunut pinkkejä perunoita (lajike Mulberry Beauty) ja juuripersiljaa. Niitä oli käytetty viimeksi reilu viikko sitten tällä aterialla: https://ruokaideat.com/2019/10/13/savustettua-nyhtopossua-ja-uunijuureksia/

Nyt päätin käyttää jääkaapista pois ruokia vanhemmasta päästä. Laitoin pinkit perunat kattilaan keittymään ja juuripersiljat uuniin. Juuripersiljoja oli jäljellä kaksi kappaletta, joten ne kuorittuani ja pilkottuani uunipellille jäi vielä paljon tilaa. Täytin sen jäljellejääneen tilan pilkotuilla patty pan kurpitsa -kuutioilla. Edellisen kerran olin paahtanut patty pan kurpitsa -kuutioita uunissa tätä kurpitsa-halloumipastaa varten, joka oli tosi hyvää: https://ruokaideat.com/2019/08/31/kurpitsa-halloumipasta-ja-paahdetut-kurpitsa-ja-halloumikuutiot/

Pinkit perunat keitin kuorittuina kypsiksi samalla lailla kuin tavallisetkin perunat. Juuripersilja- ja patty pan kurpitsa -paloja paahdoin leivinpaperoidulla uunipellillä 200-asteisen uunin keskitasolla 40 minuuttia. Kasvispalojen päälle olin valutellut ennen paistoa voisulaa ja ripottellut suolaa päälle. Hirven jauhelihan vain paistoin voissa ja maustoin. Mausteeksi laitoin nyt 500 grammaan hirven jauhelihaa ½ tl sipulijauhetta ja 1 tl suolaa, jolloin mausta tuli just hyvä.

Uunikasviksista eli uunijuuripersiljasta ja uunipattypankurpitsasta tuli nyt tosi hyvän makuisia. Juuripersiljan oma (sellerimäinen) maku jotenkin katosi kurpitsan kanssa kypsennettäessä, ja juuripersiljakin maistui lopulta kurpitsalta. Patty pan kurpitsa oli uunissa paahdettuna tosi hyvää niin kuin edelliselläkin kerralla, eli makeahkoa pehmeän hedelmäisen makuista.

Mutta tällä kertaa patty pan kurpitsan kuoret eivät tulleet paahdettuna yhtä mureiksi kuin edellisellä kerralla. Kyllä hampaat saivat ne hienonnettua, mutta kuitenkin oli vähän sillä rajoilla, olisiko kuitenkin parempi ilman kuoria. Juuri tässä yksilössä huomasin kovemman kuoren jo leikkaamisvaiheessa, kun veitsen oli vaikeampi mennä kuoresta läpi. Edellisellä kerralla en muista veitsen olleen niin vaikea mennä kuoren läpi. Seuraavan patty pan kurpitsan kanssa pitäisi ilmeisesti vain todeta, että jos kuoresta ei mene terävä veitsi helpolla läpi, kuoret on parempi ottaa pois ennen kypsennystä. Ellei sitten kypsennä kokonaisena kuorineen ja sitten kypsänä lusikoi pehmeitä sisuksia kuoresta talteen ja sitten vasta kuoret roskiin. Kuorien kanssa kypsennettäessä kuoresta siirtyi maltoon kaunista väriä, mikä olisi sääli menettää.

Kasvisten uunikypsentämisestä tuli muuten jännät tuoksut. Alussa tuoksui selleriltä ja kurpitsalta. Lopussa tuoksuikin joltain joulumausteilta, vaikken ollut niitä mihinkään viime aikoina käyttänyt. Siitä tulikin mieleeni, että yksi perinteinen herkku on kurpitsapiirakka, jossa käytetään jouluisia mausteita. Voisinkin koittaa jossakin vaiheessa tehdä sellaisen patty pan kurpitsasta.

Pinkistä perunasta totesin siinä aiemmassa postauksessa, että tykkään enemmän tavallisesta perunasta kuin pinkistä. Siinä postauksessa pinkki peruna oli uunissa paahdettu ja tällä kertaa keitetty. Keitettynäkin olen edelleen samaa mieltä, että tavallinen peruna on paremman makuista kuin pinkki peruna. Kuitenkin keitetty pinkki peruna voin kanssa oli mielestäni ihan ok, mutta jäi puuttumaan se hyvä perunan ja voin yhdistelmämaku, jonka halusin. Tavallisen perunan tapauksessa siis tykkään paljon tällaisesta simppelistä keitetty peruna + voi + liha/kana/kala -yhdistelmästä.

Pinkissä perunassa vaikuttaisi olevan voimakkaammin niitä perunan huonoja makuja, ja vähemmän niitä perunan hyviä makuja. Silmät kiinni syötynä tunnistaisin maun perunaksi, mutta sanoisin, että tavallista huonompman makuinen peruna. Tämä pinkki peruna tuntui olevan myös jokseenkin jauhoinen, joten muusina olisi ehkä ollut parempaa kuin kokonaisina. Joka tapauksessa, nyt kun nämä pinkit perunat on syöty, en koe halua ostaa niitä enempää, muuten kuin hävikinvälttämis-/ruuanpelastusmielessä. Jos niitä ilmaiseksi saisin, voi olla, että tekisin ne sipseiksi.

Tältä ateria ainoa, mille haluan ihan reseptin kirjoittaa talteen, on ne uunikasvikset eli juuripersilja ja patty pan kurpitsa uunissa. Hirven jauheliha oli niin helppo, että se ei tarvitse reseptiä, ja niitä pinkkejä perunoita en keittäisi uudelleen.

Juuripersiljaa ja patty pan kurpitsaa uunissa

2 juuripersiljaa

1½ patty pan kurpitsaa tai sen verran kuin uunipellille mahtuu yhteen kerrokseen

n. 30 g voita sulatettuna

suolaa

Kuori juuripersiljat. Pilko ne ja laita palat leivinpaperoidulle uunipellille. Jos kurpitsan kuoret tuntuvat kovilta ja sitkeiltä joista veitsi ei meinaa mennä läpi, kannattaa kurpitsa kuoria ja vasta sitten pilkkoa kuutioiksi. Jos kuorestakin menee veitsi helposti läpi, kurpitsan voi leikata kuutioiksi kuorineen. Poista siemenet. (Kurpitsan siemenetkin ovat syömäkelpoisia, mutta minulla on vielä löytämättä, miten niistä saa hyvänmakuisia, joten tällä erää heitin vielä siemenet pois.)

Asettele kasvispalat leivinpaperoidulle uunipellille niin, että ne mielellään eivät koske toisiinsa, mutta pääasia, että eivät ole päällekkäin. Ripottele kasvispalojen päälle suolaa. Valuttele voisula kasvispalojen päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes kasvispalat ovat saaneet väriä ja tuntuvat haarukalla kokeiltaessa pehmeiltä. Minulla ne olivat uunissa 40 minuuttia.

Seuraavana päivänä tein tähteeksi jääneistä pinkeistä perunoista itselleni tällaisen pikalounaan:

Pinkkiä perunaa, kinkkua, kermaa, suolaa ja pippuria mikrossa lämmitettynä. Päällä persiljaa.

Pilkoin lautaselleni loput pinkit perunat. Revin käsin päälle kinkkua. Kaadoin päälle kermaa sen verran, että kaikki kastuvat. Lisäsin mukaan säästelemättä suolaa ja pippuria. Lämmitin mikrossa, sekoitin tasaiseksi ja ripottelin persiljaa päälle, kun sitäkin sattui olemaan, mutta ilmankin olisi pärjännyt. Annoksen maku ihan ok. Mutta tämäkin ruoka on kokemukseni mukaan parempi tavallisista keltaisista jämäperunoista kuin pinkeistä perunoista tehtynä, joskin tälläkin nälkä lähti.

Makaronia ja jauhelihaa, salaattia ja viimeinen kakun palanen



Puolisoni paistoi kolme päivää sitten hirven jauhelihaa, ja itse söin sitä kaksi päivää sitten pikariisin kanssa: https://ruokaideat.com/2019/06/21/nopeaa-riisi-jauhelihasekoitusta-ja-tomaattia/

Aloin miettiä käyttöä lopuille, ja tuli mieleeni yksi lapsuuteni suosikkiruuista makaronia ja jauhelihaa. Se oli nyt harvinaisen helppo tehdä, kun jauhelihaa oli jo valmiiksi paistettuna. Nyt tarvitsi vain keittää makaronit, minkä jälkeen sekoitin niihin vähän keitinvettä, voita ja mikrossa lämmitettyä jauhelihaa, ja valmista tuli.



Eilen tein salaattia, ja sitä jäi: https://ruokaideat.com/2019/06/21/uusia-perunoita-persilja-voikastiketta-paistettuja-munia-ja-salaattia-kermaviilikastikkeella/

Siihen eiliseltä jääneeseen salaattiin lisäsin nyt aineksia, joita olisi ollut jo eilen, mutta en eilen jaksanut niitä pilkkoa, ja söin sitä salaattia sitten tämän kanssa. Kokonaisuus oli oikein toimiva. Salaatti oli mukavan raikasta ja makeaa, makaronisekoitus taas miedon, pehmeän ja tutun makuista niin kuin nyt halusinkin. Kaikista tutuimman ja lohturuokamaisimman makuista makaronia ja jauhelihaa saa mielestäni, kun käyttää vaaleaa makaronia ja sika-nautajauhelihaa sipulin kanssa paistettuna, mutta hyvin kelpasi nyt tämä hirvenjauhelihaversiokin, kun sitä nyt sattui olemaan valmiiksipaistettuna.



Jälkiruuaksi söin viimeisen palan kakkua, jonka tein toissapäivänä: https://ruokaideat.com/2019/06/21/gluteeniton-mansikkakakku/

Kakku maistui ja tuntui nyt aika erilaiselta kuin tekopäivänä tai edes vielä eilen. Osa päällimmäisistä mansikoista maistui nyt jo hitusen käyneiltä. Välissä olevat mustikkahillo ja kermavaahto olivat nyt muodostaneet yhdessä sellaisen kivan mustikkajäätelömäisen maun. Välissä olevat tuoreet mansikat eivät enää erottuneet rakeenteensa eikä maunsa puolesta. Alempi pohjakerros oli nyt kostunut kokonaan niin, että vähän nestettä valui vuokaankin. Kokonaisuudessaan kakku oli hyvänmakuista sekä nyt, eilen että tekopäivänä, mutta erilainen. Tuoreeltaan se maistui ennen kaikkea tuoremansikkakakulta, mutta nyt kaksi päivää myöhemmin ennen kaikkea mustikkakakulta. Molemmat kelpasivat hyvin, mutta olivat kuin keskenään eri kakun makuisia.