Avainsana: jauheliha

Lihamureketta, paahdettuja varhaisperunoita ja karamellisoitua sipulia

Kirjoitin aiemmin possu-riisivuoasta, johon käytin grillattujen possuribsien tähdelihat ja tähteeksijäänyttä marinadia/paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/possu-riisivuokaa-tahteista/

Kyseistä marinadia/paistolientä oli jäljellä vielä 380 grammaa. Tuli sitten mieleeni tehdä iso satsi lihamureketta, jonka nesteeksi käytän kaikki ne jäljellä olevat paistoliemet. Pakastimesta sattui löytymään sika-nautajauhelihaa kaksi 700 gramman pakettia, joten otin ne edellisiltana jääkaappiin sulamaan ja tein ison satsin mureketta niistä. Suurimman osan kyseisestä lihamurekesatsista aion pakastaa viipaleina myöhempää käyttöä varten.

Ylläolevissa kuvissa ylärivissä ensimmäinen vasemmalta: kupissa oleva paistoliemi, joka oli jäljellä ja jonka käytin tähän lihamurekesatsiin. Keskimmäisessä kuvassa ylärivillä korppujauhot ovat turpoamassa paistoliemi-kananmuna-mausteseoksessa. Kolmannessa kuvassa valmiit lihamurekkeet ja samalla pellillä kypsennettyjä paahdettuja varhaisperunoita, joista vain reunimmaiset olivat tuossa vaiheessa valmiita. Seuraavissa kuvissa ovat jo keskimmäisetkin valmiita, kun reunimmaiset valmiit on jo aiemmin siirretty lautaselle, joka on seuraavassa kuvassa. Lihamurekkeesta tuntuu, että kananmunat tihkuvat kypsennettäessä ulos vai mikä se onkaan mikä näkyy vaaleana proteiinisena massana lihamurekkeen reunoilla? Joskus voisin ehkä koittaa jättää lihamurekkeesta kananmunan pois ja katsoa, tuleeko silloinkin tuollaista vaaleaa erottuvaa juttua reunoille.

Lihamurekkeet, lihapullat ja jauhelihapihvit teen yleensä tällä kaavalla: 400 grammaa jauhelihaa, 1 kananmuna, ½ desilitraa korppujauhoa, 1 desilitra nestettä, 6 maustemittaa suolaa, 1 teelusikka sipulijauhetta. Nyt kun minulla oli 1400 grammaa lihaa ja 380 grammaa nestettä, en jaksanut alkaa laskemaan tarkemmin, vaan laitoin vain ainemäärät näin: 1400 grammaa sika-nautajauhelihaa, 380 grammaa paistolientä, 4 kananmunaa, 2 desilitraa korppujauhoja, 4 teelusikkaa sipulijauhetta ja suolaa 4 teelusikallista + 4 maustemittaa. Lopputulos oli, että kerrankin sain tehtyä ylisuolaisen lihamurekkeen. Olisi kannattanut edes suolan määrät laskea tarkemmin, mutta kun juuri lihamurekkeet minulla ovat yleensä jääneet vähän alisuolaisiksi tuolla samalla suolamäärällä millä lihapullat tulevat sopivan suolaisiksi, niin ajattelin tällä kertaa kokeilla näin. Tulipa kokeiltua, mutta seuraavalla kerralla taas paluu siihen entiseen suolamäärään ja tarkempaan laskemiseen. Kuitenkin tämä lihamureke ei ollut syömäkelvottoman suolainen, vaan sellainen että sellaisenaan syötäväksi maistuu vähän liian suolaiselta (vähän niin kuin meetvursti tms.), mutta perunan ja karamellisoidun sipulin kanssa syötynä sopivan suolaiselta. Umamipitoisuus tässä lihamurekkeessa myös maistui olevan yllättävän korkea, eli siitä paistoliemestä tuli enemmän umamia kuin odotin.

Lihamurekkeiden ollessa uunissa aloin tehdä lisäkkeeksi karamellisoitua sipulia. Sipuleja oli jäljellä kolme, joten pilkoin ne. Usein olen lihamureketta tehdessäni karamellisoinut pilkotut sipulit ensin ja jäähtyneinä sekoittanut ne lihamureketaikinaan, mikä on sopinut oikein hyvin, mutta nyt halusinkin syödä karamellisoidut sipulit erikseen. Alla olevissa kuvissa ensimmäisessä vasemmalta on sipulit juuri pannuun menneinä. Toinen kuva vasemmalta: sipulit 1.5 tuntia matalalla lämmöllä hauduttamisen jälkeen. Kolmas kuva: tähteeksi jääneet karamellisoidut sipulit pannulla. Neljäs kuva: tähteeksijääneet karamellisoidut sipulit kupissa myöhemmän päivän käyttöä varten.

Odotin karamellisoitujen sipulien olevan valmiita tunnissa niin kuin aiemmin usein ovat olleet, mutta nyt odotinkin 1.5 tuntia eivätkä silloinkaan vielä olleet täydellisen karamellisoituneita. Nälkä kuitenkin oli, joten tuossa vaiheessa sekoitin mukaan mauksi vähän suolaa ja sokeria, ja alettiin syömään. Sillä aikaa uunissa oli paahtunut varhaisperunaviipaleita, joissa niissäkin kesti kauemmin kuin odotin. Ne olivat 200-asteisessa uunissa tunnin, kun yleensä ”vanhasta” perunasta tehdyille viipaleille riittää 20-30 minuuttia hyvinkin. En tiedä, hidastivatko lihamurekkeet samassa uunissa kypsymistä, vai ovatko varhaisperunat vain paljon nestepitoisempia kuin vanhat perunat, mutta tulipa kuitenkin näistäkin ennen pitkää valmiita. Käänsin perunaviipaleet ympäri ehkä 40 minuutin paahtamisen jälkeen, jolloin alapinta oli ruskistunut ja halusin saman värin toisellekin pinnalle.

Lautaselleni ruuan laitettuani maistelin ensin kutakin ruokaa sellaisenaan. Paahdetut varhaisperunat erottuivat sellaisenaan maultaan vanhoista perunoista, eli varhaisperunan tuoreen maun tunnistin niissä paahdettuinakin. Lihamurekkeen ja karamellisoidun sipulin kanssa samassa haarukallisessa syötynä se makuero kuitenkin katosi, eli sillä lailla syötynä ei olisi mielestäni niin väliä, onko se peruna varhaisperunaa vai vanhaa perunaa. Lihamureke tosiaan oli yksinään syötynä liian suolainen ja umaminen, mutta perunan ja sipulin kanssa syötynä sopivan hyvän makuinen. Karamellisoitu sipuli maistui minun makuuni aivan tarpeeksi karamellisoituneelta, vaikka olen tummemmaksikin joskus karamellisoinut. Kokonaisuus oli oikein maistuva ja sopiva tämäniltaiseen nälkään, mutta seuraavalla kerralla kuitenkin lihamurekkeeseen vähemmän suolaa, jotta se sopii paremmin muunkinlaisiin syöntikokonaisuuksiin. Huomenna tosin maku saattaa olla jo muuttunut erilaiseksi, niin kuin eläinumamia sisältävät ruuat yleensäkin. Tähän kirjoitan kuitenkin tämän ruuan ohjeen ylös sellaisena kuin siihen mielestäni kannattaa palata:

Lihamureke, paahdetut varhaisperunat ja karamellisoitua sipulia

Lihamureke:

1400 grammaa sika-nautajauhelihaa

380 grammaa paistolientä possun ribseistä tai muuta umamipitoista lientä n. 4 dl

2 dl korppujauhoja

4 kananmunaa (voisi kokeilla jättää pois ja silloin vähentää suolan määrää ehkä 1-2 maustemitan verran)

4 tl sipulijauhetta

suolaa (4 tl on se määrä, jonka normaalisti laittaisin tähän lihamäärään suhteutettuna mureketaikinoissa ja lihapullissa, mutta tällä kertaa tuli 4 tl 4 maustemittaa, mikä oli liikaa. Umamisen possunliemen tapauksessa varmempi olisi ehkä jatkossa rajoittaa suolamäärä 3-3.5 teelusikalliseen, jolloin umamikaan ei pääse yhtä hallitsevaksi)

4 tl sokeria (jos neste maistuu happamalta)

Sekoita vispilällä keskenään liemi, kananmunat ja mausteet. Vispilöi mukaan korppujauhot ja anna turvota 15 min. Sekoita kädellä mukaan jauhelihat, kunnes seos on tasaista. Siirrä seos kahteen voideltuun leipävuokaan. Kypsennä 200-asteisen uunin ala- tai keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut ja sisältä kypsä (voi testata esim. haarukalla tai hammastikulla keskeltä). Itse pidin nyt uunissa yhtä vuokaa 1 h 20 min ja toista vuokaa 1 h 30 min.

Paahdetut varhaisperunat:

450 grammaa varhaisperunaa

loraus öljyä

½ tl suolaa

Viipaloi varhaisperunat kuorineen. Kaada uunipellille öljyä ja laita perunaviipaleet sen päälle. Ripottele suola päälle, ja sekoita tasaiseksi. Levitä perunaviipaleet pellille niin, että niitä on vain yhdessä kerroksessa. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet (voi kestää esim. 20-40 min). Käännä alapinnoistaan ruskistuneet perunaviipaleet ympäri vaaleampi puoli kuumaa peltiä vasten ja paista vielä, kunnes se toinenkin puoli on ruskistunut. Minulla reunimmaiset olivat uunissa tunnin, jolloin otin ne valmiit reunimmaiset ulos uunista, ja annoin keskimmäisten olla uunissa vielä jotain 10-15 min, jolloin nekin näyttivät valmiilta. Liian vaaleita voi tarvittaessa kääntää uudestaankin, jos pitää riittävää ruskistumista tärkeänä.

Karamellisoitu sipuli:

Sipuleita esim. 3 kpl

voita paistamiseen

ripaukset suolaa ja sokeria

Kuori sipulit. Viipaloi ne ohuiksi renkaiksi. Kuumenna pannulla pieni nokare voita. Sekoita mukaan sipuliviipaleet, ja käännä lämpö pienimmälle ei-nollalle. Jätä karamellisoitumaan, kunnes ovat ruskistuneita ja kutistuneita. Välillä voi sekoitella. Minun kokemukseni mukaan karamellisoitumisessa voi kestää aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin, mutta jos ei ole asiasta tarkka, voi aloittaa syömisen sitten, kun on nälkä.

Päivitys seuraavana päivänä:

Seuraavana päivänä söin tätä lihamureketta ja karamellisoitua sipulia hampurilaisen välissä: https://ruokaideat.com/2019/07/17/lihamurekkeella-taytettyja-sampyloita-ja-mansikka-mustaherukkasalaattia/

Loput lihamurekkeesta leikkasin viipaleiksi kahteen leivinpaperoituun uunivuokaan, jotka kelmutin ja vein pakastimeen:

Huomenna tai milloin sitten jaksankaan, kun lihamurekeviipaleet ovat jäätyneet, siirrän ne pakastuspusseihin, jolloin ne vievät vähemmän tilaa pakkasessa, mutta ovat jo irtonaisina pakastuneita.

Pasta bolognese ja salaattia

Eilen vieraiden kanssa söimme pasta bolognesea ja salaattia, ja niitä jäi nyt tällekin päivälle oman porukan kanssa syötäviksi. Pastaa keitettiin eilen kahdenlaista, joista toinen gluteenitonta (gluteenittomien vieraiden tarpeisiin, valitsivat ja toivat itse). Molempia pastoja jäi, mutta päätin syödä gluteenittomat pois ensin, koska ne ovat kalliimpia. Tämä kyseinen gluteeniton pasta on tehty 100% täysjyväriisistä, minkä tunnistin maustakin, kun sitä ensin sellaisenaan maistoin. Riisileseen makuhan siinä on, mutta bolognesekastikkeen maku on mielestäni hyvä peittämään leseen makua sellaiseksi ettei se häiritse, joten hyvin upposi. Tästä täysjyväriisipastasta sanoisin kuitenkin samaa kuin täysjyvävehnäpastastakin: toimii bolognesekastikkeen kanssa, mutta en haluaisi sitä esimerkiksi näihin ruokiin: pasta carbonara, mac and cheese, pasta alfredo.

Joka tapauksessa mielenkiintoista maistaa tällaista gluteenitonta täysjyväriisipastaa. Täysjyvävehnäpastaan verrattuna leseen maku on ehkä voimakkaampi, mutta bolognesen kanssa kuitenkin maistuu ruualta. Nyt tähän ateriaan tämä kyseinen pasta keitetyssä muodossaan loppui, joten ei jäänyt enempää sen tähteitä tällä kertaa pyöriteltäväksi.

Tortilla

Tänään tuli päivälliseksi tortilloja. Täytteeksi tuli nyt jääsalaattia, punaista paprikaa, mausteista jauhelihaa, juustoraastetta, mausteista tomaattikastiketta ja loput kermaviilikastikkeesta, jonka tein alun perin kalapuikoille 3 päivää sitten: https://ruokaideat.com/2019/06/19/kalapuikkoja-kahdella-eri-aterialla

En ollut ennen käyttänyt tortilloissa kermaviilikastiketta, mutta nyt kun kokeilin, tulen haluaamaan sitä niihin jatkossakin. Kermaviilin maku toimi hyvin yhdessä meksikolaistyylisten mausteiden kanssa. Söin yhden tortillan sen kermaviilikastikkeen kanssa, ja toisen ilman (koska loppui), ja se ensimmäinen maistui paljon paremmalta.

Jauheliha oli naudan täysrasvaista jauhelihaa, ja se maustettiin tämän ohjeen mukaan: https://www.recipetineats.com/beef-burritos/

400 grammaan jauhelihaa tuli siis tällainen kotitekoinen mausteseos: 1 teelusikka sipulijauhetta, 1 teelusikka oreganoa, 1 teelusikka suolaa, 2 teelusikkaa jauhettua juustokuminaa eli jeeraa, 2 teelusikkaa paprikajauhetta, 1/4 teelusikkaa jauhettua mustapippuria ja 1/4 teelusikkaa cayennepippuria. Näin tuli mielestäni oikein hyvän makuista tortilloihin, enkä seuraavalla kerralla muuttaisi mitään.

Tacomausteseos itse tehden

1 tl sipulijauhetta

1 tl oreganoa

1 tl suolaa

2 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa

2 tl paprikajauhetta

1/4 tl jauhettua mustapippuria

1/4 tl cayennepippuria

Sekoita kaikki mausteet keskenään. Mausta tällä koko maustemäärällä 400 g jauhelihaa tai vähemmän mausteista halutessa 800 grammaa jauhelihaa. Jos tämä maustemäärä käytetään 800 grammaan jauhelihaa, kannattaa siinä tapauksessa laittaa myös suolaa esim. 3/4 – 1 tl lisää.

Mausteinen tomaattikastike tacoihin tehtiin tällä ohjeella: https://www.allrecipes.com/recipe/240291/homemade-taco-sauce/ Noilla maustemäärillä tuli minun makuuni aika tulista, mikä oli mielestäni oikein hyvä kermaviilikastikkeen kanssa, mutta ilman vähän ehkä liian tulinen minulle. Tuolla ohjeella kuitenkin on tehty ennenkin, ja tuolla ohjeella haluan jatkossakin. Viimeksi teimme tuolla ohjeella huhtikuussa, ja silloin käytin ylijääneet tomaattikastikkeet pizzan tomaattikastikkeeksi. Silloin tuli todella hyvää meksikolaismakuista pizzaa, jota varmaan teen tälläkin kertaa, jos tätä kastiketta jää yli.

Huhtikuussa, kun meillä oli tortillapäivä, teimme itse myös tortillakuoret. Ne olivat hyviä ja toimivia. Ne maistuivat hyvin rieskaisilta. Niiden tekeminen kaulitsemisineen ja yksi kerrallaan pannulla kypsentämisineen sekä ennen kaikkea siivous- ja tiskihommineen on kuitenkin sellainen urakka, että kaupasta ostetuillekin tortillakuorille on paikkansa, kuten tänään oli. Olen lukenut sellaisiakin juttuja, että jos kerran maistaa itsetehtyjä tortillakuoria, ei enää palaa kaupastaostettuihin, mutta meillä se selvästikään ei mennyt niin. Molemmat kelpaavat hyvin, mutta kaupastaostetuilla pääsee paljon pienemmällä työmäärällä.

Katso myös: Jauhelihatortillat – helppo ja nopea versio

Makaronia ja jauhelihaa, salaattia ja viimeinen kakun palanen



Puolisoni paistoi kolme päivää sitten hirven jauhelihaa, ja itse söin sitä kaksi päivää sitten pikariisin kanssa: https://ruokaideat.com/2019/06/21/nopeaa-riisi-jauhelihasekoitusta-ja-tomaattia/

Aloin miettiä käyttöä lopuille, ja tuli mieleeni yksi lapsuuteni suosikkiruuista makaronia ja jauhelihaa. Se oli nyt harvinaisen helppo tehdä, kun jauhelihaa oli jo valmiiksi paistettuna. Nyt tarvitsi vain keittää makaronit, minkä jälkeen sekoitin niihin vähän keitinvettä, voita ja mikrossa lämmitettyä jauhelihaa, ja valmista tuli.



Eilen tein salaattia, ja sitä jäi: https://ruokaideat.com/2019/06/21/uusia-perunoita-persilja-voikastiketta-paistettuja-munia-ja-salaattia-kermaviilikastikkeella/

Siihen eiliseltä jääneeseen salaattiin lisäsin nyt aineksia, joita olisi ollut jo eilen, mutta en eilen jaksanut niitä pilkkoa, ja söin sitä salaattia sitten tämän kanssa. Kokonaisuus oli oikein toimiva. Salaatti oli mukavan raikasta ja makeaa, makaronisekoitus taas miedon, pehmeän ja tutun makuista niin kuin nyt halusinkin. Kaikista tutuimman ja lohturuokamaisimman makuista makaronia ja jauhelihaa saa mielestäni, kun käyttää vaaleaa makaronia ja sika-nautajauhelihaa sipulin kanssa paistettuna, mutta hyvin kelpasi nyt tämä hirvenjauhelihaversiokin, kun sitä nyt sattui olemaan valmiiksipaistettuna.



Jälkiruuaksi söin viimeisen palan kakkua, jonka tein toissapäivänä: https://ruokaideat.com/2019/06/21/gluteeniton-mansikkakakku/

Kakku maistui ja tuntui nyt aika erilaiselta kuin tekopäivänä tai edes vielä eilen. Osa päällimmäisistä mansikoista maistui nyt jo hitusen käyneiltä. Välissä olevat mustikkahillo ja kermavaahto olivat nyt muodostaneet yhdessä sellaisen kivan mustikkajäätelömäisen maun. Välissä olevat tuoreet mansikat eivät enää erottuneet rakeenteensa eikä maunsa puolesta. Alempi pohjakerros oli nyt kostunut kokonaan niin, että vähän nestettä valui vuokaankin. Kokonaisuudessaan kakku oli hyvänmakuista sekä nyt, eilen että tekopäivänä, mutta erilainen. Tuoreeltaan se maistui ennen kaikkea tuoremansikkakakulta, mutta nyt kaksi päivää myöhemmin ennen kaikkea mustikkakakulta. Molemmat kelpasivat hyvin, mutta olivat kuin keskenään eri kakun makuisia.