mustikkamehu – Ruokaideat

Riisihiutalepaketin kyljestä sain idean tehdä puuro riisihiutaleista mehuun nyt, kun maito on loppu. Pakastimen hajottua minulla olikin nyt mustikkamehua jääkaapissa, joten tein aamupuurot tällä kertaa mustikkamehuun. Lisukkeeksi pilkoin pakastettua banaania, jota sattui nyt olemaan (toisessa pakastimessa). Lopputuloksesta tuli ihan toimiva. Riisi muutti mustikkamehun makua neutraalimmaksi kuin mitä se sellaisenaan oli. Banaani sopi lisukkeeksi tosi hyvin, ja oli mielestäni tässä aika olennainen, sillä muuten olisi ollut tylsän makuinen annos. Edelleen tykkään enemmän täysmaitoon tehdystä riisipuurosta kuin tästä mehuun tehdystä, mutta tämäkin aamupalana maistuu ja toimii maidon ollessa loppu.

Riisipuuro mikrossa mehuun + pakastettua banaania
3/4 dl riisihiutaleita
2 dl juomisvahvuista (mustikka)mehua
ripaus sokeria
Sekoita ainekset syvällä korkeareunaisella mikronkestävällä lautasella. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 4-5 minuuttia. Sekoita puolivälissä ja lopussa.
Pilko pakastetut banaanit jäisinä terävällä veitsellä. Jos banaani ehtii vähänkään sulaa ennen pilkkomista, banaani menee mössömäisemmäksi, tarttuvaisemmaksi ja sotkuisemmaksi. Sekoita jäiset banaanipalat kuuman puuron joukkoon. Nauti heti. Voi käyttää pakastettujen banaanien sijaan myös tuoretta banaania, mutta silloin puuro ei jäähdy sopivaksi yhtä nopeasti.

Muita puuroannoksia:

Itse tehtyä mustikkamehua pakastemustikoista.

Tämän mustikkamehun voi tehdä joko pakastemarjoista tai tuoreista mustikoista. Tähän resepiin tarvitaan vain mustikoita, vettä, kattila ja siivilä + mielellään sokeria makeuttamiseen. Tämä mustikkamehu tehdään samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko mustikat pakastettuja vai tuoreita. Muuta eroa ei ole kuin se, että pakastemustikoiden kanssa kiehuminen kestää kauemmin.

Hyppää reseptiin

Aiemmin tein pakastimeen tilaa keittämällä mehua sekalaisista pakastemarjoista. Nyt se mehu oli jo juotu jääkaapista loppuun, joten päätin tehdä uuden satsin mehua. Tällä kertaa jäljellä oli viimevuotisista pakastemarjoista vain mustikkaa, joten keitin mehun vain niistä. Halusin nyt tehdä sellaisen määrän, jonka mahtuu siististi ylikuohumatta keittämään kolmen litran kattilassa. Kokemukseni mukaan silloin optimaalinen määrä on kolme pussia mustikkaa. Laitoin mustikat jäisinä kylmään veteen (jota on sen verran että mustikat juuri ja juuri peittyvät), kiehautin, keitin kymmenen minuuttia kovalla lämmöllä ja siivilöin. Siivilöityyn mehuun lisäsin sokeria 10 grammaa per 100 grammaa mehua, sekoitin, ja siirsin jääkaappiin maustumaan. Hyvä maustumisaika on kokemukseni mukaan yön yli – 2 vrk. Näin tehty mustikkamehu on kokemukseni mukaan hyvää juotavaa sellaisenaan ilman laimentamista. Siten tämä on myös nopea tapa saada pakastemustikoita kulumaan. Happamammista pakastemarjoista kuten vadelma, puolukka, herukka, tyrni jne. keitetty mehu taas yleensä vaatii aika paljon laimennusta, joten niille mehuksi keittäminen ei ole yhtä nopea kulutustapa.

Mustikkamehu on niin tumman väristä, että sain villin idean. Voisin tehdä joskus itse lakritsia, jossa käyttäisin nesteenä mustikkamehua, jolloin väristä tulisi tumma niin kuin lakritsin olen tottunut olevan, mutta ilman tarvetta erikseen ostaa lääkehiiltä värjäystarkoitukseen. Mustikkalakritsi voisi olla hyvää. Pitääpäs katsoa, kokeilenko joskus. Minulla on jossakin kirjassa kotitekoisen lakritsin resepti, johon tuli lakritsijauhetta, sokeria, vehnäjauhoja, liivatetta ja vapaavalintaista nestettä. Pitääpäs etsiä se resepti joskus.

Päivitys 16.7.2020

Mustikkamehu pakastemustikoista tai tuoreista mustikoista keittämällä
pakastemustikoita ja/tai tuoreita mustikoita (voi olla vain jompaa kumpaa tai sekoitus pakastettuja ja tuoreita)
vettä
Laita mustikat kattilaan. Pakastemustikat laita kattilaan jäisinä, mieluiten suoraan pakkasesta. Jos mustikoiden seassa on mustikan lehtiä, varpuja tai muita vastaavia mustikan roskia, niitä ei tarvitse perata pois ennen mehuksi keittämistä. Jos mustikoiden seassa on pieni määrä raakoja puolukoita niin kuin poimurilla poimituissa mustikoissa usein on, niitäkään ei tarvitse perata pois ennen mehuksi keittämistä (suuri osuus raakoja puolukoita sen sijaan voi aiheuttaa hyytelöitymisen).
Lisää kylmää vettä sen verran, että mustikat peittyvät. Kiehauta. Keitä kovalla lämmöllä 10 minuuttia. Siivilöi kaatamalla tiheään siivilään, jonka alla on puhdas kattila ottamassa mehuja vastaan. (Siivilän voi vuorata puhtaalla harsokankaalla, jos haluaa mehusta ehdottoman kirkasta.) Mieluiten älä painele äläkä sekoita siivilässä olevaa massaa valumisen aikana, koska silloin voi tulla mehuun sameutta. Anna rauhassa valua esimerkiksi puoli tuntia, kunnes enempää mehua ei tipu. Siivilän läpi valunut neste on mustikkamehua. Siivilään jäänyttä mustikkamassaa ei tarvita tässä reseptissä.
Mustikkamehua voi halutessa laimentaa vedellä miedommaksi, mutta itse yleensä jätän keitetyt mustikkamehut laimentamatta. Makeuta mustikkamehu makusi mukaan. Itse sekoitan mustikkamehuun (ja muihinkin mehuihin) 100 grammaa sokeria (1 ¹/₅ dl) per 1 litra sopivan vahvuista mehua. Sen jälkeen kun isoon mehumäärään on sekoitettu jotain, kannattaa antaa makujen tasaantua jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mieluiten yön yli. Kuumana juotavan mehuannoksen voi myös sekoittaa vasta juuri ennen juontia.
Mustikkamehu ei säily jääkaapissa hyvin, joten pitkäaikaissäilytystä varten kannattaa pakastaa ne mustikkamehut, joita ei esimerkiksi viikon kuluessa ehtisi jääkaapista käyttää. Koska pakastemustikat on tässä tapauksessa keitetty sulattamisen jälkeen, tämän mehun voi pakastaa, vaikka se olisikin tehty kertaalleen pakastetuista mustikoista. Kylmäpuristettua pakastemarjoista tehtyä mehua sen sijaan en pakastaisi.
Vinkki:
Mustikkamehua voi tehdä myös ilman kuumentamista. Kylmäpuristetun mustikkamehun voi tehdä ilman erillistä mehupuristinta tai mehulinkoa näin:
1) Peitä jäiset tai tuoreet mustikat (tai sekoitus molempia) kylmällä vedellä. Jos mukana on jäisiä mustikoita, anna mieluiten niiden sulaa rauhassa vedessä.
2) Survo mustikat esimerkiksi perunasurvimella. Survomisen voi tehdä myös sauvasekoittimella tai tehosekoittimella, mutta minun kokemusteni mukaan mausta tulee parempi, jos survomisen tekee ilman konetta. Koneen käyttämisestä tulee myös sameampi ja vaikeammin siivilöitävä mehu, mutta konettakin voi silti käyttää, jos tykkää. Monissa ohjeissa sekoitetaan tässä vaiheessa mukaan vähän sitruunahappoa, sitruunamehua tai muuta hapanta. En ole täysin varma hapon funktiosta tässä, mutta itse olen tykännyt mausta enemmän silloin, kun ei ole lisätty mitään hapanta.
3) Anna survottujen mustikoiden olla nesteessään jääkaapissa tai muussa kylmässä vähintään yön yli, mutta mieluiten 1-2 vuorokautta.
4) Siivilöi survos kaatamalla se tiheän siivilän läpi puhtaaseen astiaan. Siivilän voi vuorata puhtaalla harsokankaalla, jos haluaa mehusta ehdottoman kirkasta, mutta itse en yleensä viitsi. Kirkkauden takia kannattaa myös jättää siivilässä oleva massa painelematta, eli on parasta antaa mehun valua rauhassa, kunnes mehua ei enää tipu.
5) Siivilän läpi valunut neste on kylmäpuristettua mustikkamehua. Maista sitä, ja makeuta se makusi mukaan. Tällä tavalla tehtyä mustikkamehua voi halutessa myös laimentaa vedellä, mutta itse en yleensä koe sitä tarpeelliseksi. Sokeria sekoitan yleensä tähänkin mustikkamehuun 100 grammaa per 1 litra sopivan vahvuista mehua.
6) Kun mehuun on sekoitettu jotain, sen jälkeen on hyvä antaa mehun maun tasaantua jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mieluiten seuraavaan päivään.
Kylmäpuristetun mehun voi pakastaa, jos siihen ei ole käytetty kertaalleen pakastettuja marjoja. Kylmäpuristettu mustikkamehu maistuu kuumentamattomalta mustikalta. Keittämällä tehty mustikkamehu taas maistuu kypsennetyltä mustikalta, eli siltä samalta mustikkamaulta, joka on esimerkiksi mustikkapiirakassa.
Samalla tavalla voi tehdä kylmäpuristettua mehua muistakin marjoista, niitä vain voi olla tarpeen laimentaa vedellä enemmän. Olen testaillut monia mehuja sekä kylmäpuristettuina että keitettyinä, ja mustikkamehun tapauksessa suosikkini maun puolesta ovat kuumentamalla tehdyt mustikkamehut, eli keitetyt ja mehumaijalla tehdyt. Vadelman tapauksessa taas tykkään kylmäpuristetusta mehusta enemmän kuin keittämällä tehdystä. Herukkamehut taas mielestäni maistuvat paremmilta keittämällä kuin kylmäpuristamalla tehtyinä.