Sain vihdoin kehiteltyä ohrajauhoista tehtävän rieskan reseptin, jolla tulee sekä pehmeitä että hyvänmakuisia ohrarieskoja ilman leivinuunia. Nämä ohrarieskat on nopea tehdä, koska näitä ei tarvitse kohottaa niin kuin esimerkiksi toinen itsetehty ohraleipä nimeltään rievä tarvitsee. Nämä pienet matalat ohraleivät on monia muita leipiä nopeampi tehdä myös siksi, koska uunin sijaan nämä kypsennetään paistinpannulla. Siksi näitä nopeita ohraisia rieskoja voi kutsua myös nimellä pannurieska. Tässä reseptissä tarvitsee vain sekoittaa taikina, muotoilla rieskoiksi ja paistaa pannulla. Taikinaan tarvitaan vain nämä ainekset: ohrajauho, maito, voi, leivinjauhe ja suola. Lisäksi tarvitaan muotoiluun jauhoja, joksi jauhoksi itse valitsen mieluiten halvimman jauhon eli vehnäjauhon, mutta valitsemalla muotoiluun eri jauhon voi nämä ohrarieskat tehdä myös kokonaan ilman vehnää.
Ohrarieskat paistinpannulla (reseptin voi tuplata tai moninkertaistaa, mutta ohrarieskat eivät säily hyvänä seuraavaan päivään)
n. 1½ dl ohrajauhoja (90 g)
½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 dl täysmaitoa (100 g)
10 g voita sulatettuna
muotoiluun: jauhoja (vehnäjauhoja tai muita sellaisia jauhoja, joiden maku ei riitele ohran maun kanssa)
Sekoita ensin leivinjauhe ja suola yhteen desilitraan ohrajauhoja. Sekoita kierrevispilällä mukaan maito. Lisää ohrajauhoja vähitellen koko ajan kierrevispilällä sekoittaen. Ohrajauhoja on sopiva määrä sitten, kun taikinaan jää kierrevispilän jäljet. Taikinasta on tarkoitus tulla sellaista, että siitä voi lusikoida möykkyjä, sen kiinteämpää ei tarvitse tulla. Sekoita mukaan voisula.
Laita pöydälle leivinpaperiarkki. Ripottele koko sen leivinpaperiarkin alueelle reilusti jauhoja, jotta sen päälle voidaan lusikoida taikinamöykkyjä ilman, että ne tarttuvat kiinni. Nosta lusikalla taikina pieniksi möykyiksi jauhotetulle leivinpaperille. Koska nämä rieskat tullaan siirtämään raakana leivinpaperilta pannulle, kannattaa mieluummin tehdä pieniä möykkyjä kuin isoja, koska pieniä on helpompi siirrellä niin, että muoto säilyy.
Ripottele taikinamöykkyjen päälle jauhoja. Laita viereen myös syvä lautanen, ja kaada siihen jauhoja kättä varten. Kasta kättä jauhoissa, taputtele taikinamöykky matalaksi, töni röpeloiset reunat tasaisemmiksi. Toista tämä kaikille taikinamöykyille. Muista kastaa käsi jauhoissa aina ennen jokaista möykkyä, jotta taikina ei tartu käsiin. Kun kaikki rieskat on muotoiltu, pistele ne haarukalla.
Kuumenna iso paistinpannu, mieluiten valurautainen. Nosta rieskat lastan avulla pannulle, vain yhteen kerrokseen (ei siis rieskoja päällekkäin). Parasta on, jos rieskat eivät pannulla koske toisiinsa, koska ne helposti tarttuvat yhteen. Paista tarvittaessa useammassa erässä tai useammalla pannulla. Paista puhtaalla kuivalla pannulla ilman lisättyä rasvaa. Paista vähän keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) molemmin puolin n. 5 minuuttia per puoli. Kukin puoli on valmis, kun siinä on jotain ruskistumista, mutta ei vielä paljon mustaa.
Vinkki: Jos mitään ruskistumista ei tapahdu viidessä minuutissa, silloin paistolämpötila on todennäköisesti liian matala ja sitä kannattaa nostaa. Jos taas tulee mustaa jo 1-2 minuutissa, silloin paistolämpötila on todennäköisesti liian korkea ja sitä kannattaa laskea.
Olen yrittänyt paljon tehdä ohrarieskaa tällä reseptillä, joka on Myllyn Paras -sivustolla ja ohrajauhopussin kyljessä: https://www.myllynparas.fi/reseptit/ohrarieska Minun sähköuunissani, jonka maksimilämpötila on 250 astetta, tuolla reseptillä on aina tullut kovaa ohrarieskaa. Siksi olinkin kauan luovuttaneessa tilassa itsetehtyjen ohrarieskojen suhteen.
Tammikuussa kun tein perunarieskoja pannulla, huomasin niissä olevan sellaisen vanhanajan rieskan maun, jonka halusin myös itsetehdyissä ohrarieskoissa olevan, mutta jollaista en sähköuunissa ole ohrarieskoissa koskaan saanut. Pian tuon jälkeen sitten kokeilin tehdä ohrarieskojakin pannulla. Silloin käytin tuota Myllyn paras -ohjetta, johon tulee vain ohrajauhoja, vettä ja suolaa. Reseptin alla olevien kommenttien perusteella vähensin jauhojen määrää suhteessa nesteen määrään reilusti niin, että jauhoja on vain se minimimäärä, jolla saadaan jotain koossapysyvää. Sillä kerralla, kun paistoin ohrarieskat paistinpannulla, sain ensimmäistä kertaa tehtyä pehmeitä ohrarieskoja. Maku vain ei ollut sillä kertaa hyvä. Perunarieskoissa pannumustuneet pilkut maistuivat hyvältä, mutta sama määrä mustia pilkkuja ohrarieskassa maistuikin huonolta, ja sisus sillä kertaa maistui tylsältä. Sen kerran jälkeen luovutin taas kuukausiksi ohrarieskojen suhteen.
Nyt sitten ohrarieskahimoissani minulle tuli sellainen inspiraatio, että mitä jos teen niistä ohrarieskoista maukkaita samoilla aineksilla kuin muistakin rieskoistani (esim. perunarieskat, puurorieskat, riisirieskat, spagettirieskat, ryynirieska kaurahiutaleista, neljän viljan ryynirieska): täysmaito ja voi. Voisulan lisääminen taikinaan aiheutti sen, että taikina ei ole enää jääkylmä niin kuin ohrarieskataikinan pitäisi olla mureutuakseen ilman kohotusainetta, joten koin tarpeelliseksi lisätä vielä leivinjauhettakin. Pelkällä ohrajauho-vesi-suola -taikinalla siis sain aiemmin tehtyä pehmeitä ohrarieskoja pannulla ilmankin leivinjauhetta, mutta sillä kerralla tosiaan maku ei ollut minulle mieluinen.
Maidon, voin ja leivinjauheen käyttäminen ohrarieskataikinaan teki sen ratkaisevan eron makuun niin, että tulikin maukkaita ohrarieskoja. Sen jälkeen vielä kokeilin, mikä on se paras paistolämpö minun hellallani, jossa säätöväli on 0-3. Kolmosella paistaessa tuli liian mustapintaisen makuisia jo 1-2 minuutissa per puoli. 1½:lla paistaessa ei tullut viidessäkään minuutissa per puoli kunnon ruskistumista pintoihin, ja reunat ehtivät mennä rapeiksi ennen kuin pinnat näyttivät valmiilta. Rapeareunaisetkin silti olivat keskeltä pehmeitä, hyvänmakuisia ja niissä keskellä maistui tiivis ohran maku hyvällä tavalla. Minun makuuni paras kuitenkin tuli, kun paistoin kakkosella. Silloin tuli kauttaaltaan pehmeitä mutta kypsiä, hyvällä tavalla ohran makuisia, eikä tullut liikaa mustaa makua.
Taikina ennen voisulan lisäämistä. 
Valmis taikina voisulan lisäämisen jälkeen. 
Jauhoja syvällä lautasella käden dippaamista varten.
Taikinasta lusikoituja möykkyjä jauhotetulla leivinpaperilla. 
Möykkyjen päälle ripoteltu jauhoja. 
Möykyt muotoiltu jauhoisella kädellä rieskoiksi ja pistelty haarukalla.
Raa’at rieskat siirrettynä kuumalle pannulle. Lastaa isommat menettivät muotonsa siirrettäessä, joten jatkossa olisi parempi tehdä vain lastaa kapeampia rieskoja. 
Ensimmäistä puolta paistettu kakkosella 5 min ja käännetty. 
5 min myöhemmin. Kaikki valmiita ja siirretty lautaselle.
Valmiita ohrarieskoja. 
Ohrarieska kuumana voin kanssa.
Tänään tein tämän saman taikinan toiseenkin kertaan, kun tutkin sitä optimaalista paistolämpöä. Alla kuvat korkeammalla ja matalammalla lämpötilalla paistamistani ohrarieskoista.
Keskilämmöllä eli säädöllä 1.5/3 paistettuja ohrarieskoja. Nämäkin olivat hyviä, mutta eivät enää kauttaaltaan pehmeitä. Reunat olivat rapeita, muualta pehmeää. Näiden paistaminen kesti lähes 10 minuuttia per puoli. 
Täysillä eli säädöllä 3/3 paistettuja ohrarieskoja. Näihin tuli näin paljon mustaa jo alle 2 minuutin paistamisella. Näin paljon mustaa ohrarieskoissa ei maistunut minun suussani hyvältä.
Samoilla astioiden sotkemisilla kokeilin tehdä samalla taikinalla myös ohrarieskoja sähköuunissa. Okei, melkein samalla. Uunia varten tein taikinan, jossa oli 1½ dl ohrajauhoja, 1 tl leivinjauhetta, ½ tl suolaa, 1 dl täysmaitoa ja 15 g voisulaa. Taputtelin koko taikinan leivinpaperoidulle pellille yhdeksi rieskaksi ja pistelin sen haarukalla. Paistoin 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla, kunnes näytti valmiilta. Siinä meni 10 minuuttia. Pinta oli jo rapsakka, mutta sisältä vielä vähän taikinainen. Tämä sähköuunissa paistetun ohrarieskan resepti kaipaa vielä viilaamista, mutta jatkokehitystä varten laitan kuitenkin tähän alle nekin kuvat.
Taikinakokeilu sähköuunissa kypsennettävää ohrarieskaa varten. 
Taikinamöykky leivinpaperilla. 
Taikina muotoiltu jauhojen avulla ja pistelty.
Sähköuunissa paistettu ohrarieska 10 minuutin paistamisen jälkeen. 
Sähköuunissa paistettu ohrarieska sivusta kuvattuna. 
Pala uunissa paistettua ohrarieskaa.
Päivitys seuraavana päivänä:
Ylijääneet ohrarieskat olivat huoneenlämmössä peitettyinä yön yli. Olivat pysyneet pehmeinä, mutta suutuntuma oli nyt paljon kuivempi. Nämä ohrarieskat selvästikään eivät säily hyvinä seuraavaan päivään, joten jatkossa niitä kannattaa tehdä kerralla vain sellainen määrä, joka syödään samana päivänä. Muutama tunti valmistamisen jälkeen olivat kyllä vielä hyviä.
Muita leipäreseptejä:
- Pikasämpylät – nopeat hiivattomat lusikoitavat sämpylät ilman vaivaamista leivinjauheella
- Puurorieskat – helpot rieskat kaurapuuron jämistä ilman hiivaa
- Rievä – maukas vanhanajan ohraleipä
- Puurorieska pellillinen – ylijäänyt kaurapuuro hyötykäyttöön
- Perunasämpylät – pehmeät sämpylät perunamuusista
- Perunarieskat muusista – pannulla ja uunissa
- Riisirieska keitetystä riisistä – pellillinen ja pienet riisirieskat
- Perunarieska perunamuusista, pellillinen tai useampi
- Tummat saaristolaissämpylät – siirappisen maltaiset rouheiset ruissämpylät ilman piimää, puolukkaa ja leseitä
- Perunarieskat keitetyistä perunoista
Katso myös: Leipäreseptejä ilman hiivaa
