Tämä oli oikein loisteliaan hyvää. Lohet on paistettu pannulla voissa, riisit ovat pikariisiä ja kasvispalat on kypsennetty uunissa voisula-hunajaseoksella siveltyinä 40 minuuttia. Tässä ateriassa se kaikista kirkkain tähti on kuitenkin se kastike, joka tehtiin näin:
Voi-siiderikastike
1 sipuli
2 dl kuivaa siideriä (tai sama määrä valkoviiniä, jolloin nimeksi vaihtuu voi-valkoviinikastike)
1 dl vettä
½ dl smetanaa (50 g)
150 g voita
ripaukset suolaa ja valkopippuria
Kuori sipuli, hienonna se. Kiehauta siideri, lisää sipulisilppu ja vesi. Keitä kasaan, kunnes jäljellä on noin puoli desilitraa. Siivilöi. Kaada siivilän läpi mennyt neste sipulittomaan kattilaan. Lisää smetana ja kiehauta. Ota kattila pois levyltä. Vatkaa kierrevispilällä kylmä voi pieninä kuutioina vähän kerrallaan joukkoon niin, että voita lisätään vasta silloin, kun edellisiä voikuutioita ei enää näy. Mausta.
Tekemisen myötä olen muokannut reseptin oman makuni mukaiseksi. Alkuperäisen reseptin ½ dl etikkaa antaa minun makuuni liian etikkaisen maun, joten olen korvannut sen lisämäärällä siideriä tai valkoviiniä, kumpaa nyt sattuu olemaan. Kerman olen korvannut smetanalla siksi, koska smetanalla tulee paksumpaa ja sitä jääkaapissani on aina, toisin kuin kermaa. Tämä resepti on todettu toimivaksi sekä siiderillä että valkoviinillä, enkä itse huomaa lopputuloksen mausta eroa, kumpaa tähän on käytetty. Lopputulos maistuu mielestäni sellaiselta mukavalta ja ylelliseltä voiemulsiokastikkeelta, jossa on vähän jotain hapokkuutta mukana, enkä tunnista sen hapokkuuden lähdettä mausta.
Tuoreeltaan se oli sen makuinen, että siihen jotain vielä kaipaisin, kuten sweet chili -kastiketta tai ananaspurkillisen mehuineen. Kuitenkin kuukautta myöhemmin pakkasesta mikrotettuna en enää kaivannutkaan siihen mitään lisää, vaan olikin hyvää ihan sellaisenaan. Kumma juttu, miten oli pakkasessakin parantunut.
Tässä ateriassa oli hyvää kaikki muu paisti appelsiini-smetanakastike. Se oli tarkoitus tehdä näin: 2 purkkia smetanaa, 1 tl suolaa, 2 tl sokeria, 1 appelsiinin kuoret raastettuna ja ripaus sipulijauhetta. Sipulijauhetta kuitenkin lipsahti vahingossa liikaa, ja sen huomasi mausta. Kyllä se kuitenkin kastikkeena toimi, kunhan sen makuun tottui.
Broilerin fileesuikaleista tuli mielestäni huippuhyviä näin, ja maistui lapsillenikin:
Paistetut broilerisuikaleet
500 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
2 rkl voita paistamiseen
Mausteseos:
1 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl sipulijauhetta
1/4 tl valkosipulijauhetta
½ tl currya
1 tl sokeria
Sekoita mausteseoksen ainekset keskenään. Ruskista broilerisuikaleet molemmin puolin voissa. Sekoita mukaan mausteseos, ja käännä hellan levy pienimmälle ei-nollalle. Hauduta kypsäksi 6-8 min tai pakkauksen ohjeen mukainen aika. Tarjoile esim. riisin, risoton, pastan, (lohko- tai paistin)perunoiden tai salaatin ja mielellään myös hyvän kastikkeen kanssa (esim. appelsiini-smetanakastike, majoneesi tai muu hyvä kylmä kastike).
(haluttaessa lisäksi ripaus esim. currya, valkosipulijauhetta tai tuoretta puristettua valkosipulia, tuoreita tai kuivattuja yrttejä, pippuria)
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia, mutta parhaimmillaan on vasta seuraavana päivänä. Sopii esimerkiksi broilerin, kalkkunan tai kalan kanssa tai salaatinkastikkeeksi.
Lisäksi tein porkkana-appelsiiniraastetta, johon olen tykästynyt jo kouluaikoina. Samasta luomuappelsiinista käytin kuoren oranssit osat kastikkeeseen ja hedelmälihat raasteeseen, jolloin molemmat sai näppärästi käytetyksi.
Broilerin fileesuikaleita oli ostettu ja pakastettu iso määrä joskus, kun ne olivat tarjouksessa. Huoneenlämmössä ne sulivat pakkasesta nyt muutamassa tunnissa.
Minulla oli keitettyä riisiä, viikonlopulta jäänyt ankan paistoliemi, vajaa purkillinen päiväysvanhaa kuohukermaa (parasta ennen 2 päivää sitten) ja vajaa paketillinen melkeinvanhaa kinkkua. Tuli sitten mieleeni tehdä riisi-kinkkuvuoka. Olen tehnyt sellaista ennenkin, mutta ilman paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/05/15/riisi-kinkkuvuokaa-ja-porkkanaviipaleita/
Sekoitin voidellun uunivuoan pohjalla keskenään kinkkupaketin loput pilkottuina ja riisiä sen verran, että näytti olevan riisiä ja kinkkua sopivassa suhteessa. Keitettyä riisiä tuli 400 grammaa ja kinkkua 60 grammaa. Ankan paistoliemi oli jääkaapissa kiinteytynyt, joten sulatin sen mikrossa. Sekoitin kupissa keskenään paistoliemen (60 g), kermapurkin loput (180 g) ja suolaa (2 maustemittaa). Kaadoin nesteseoksen riisi-kinkkuseoksen päälle. Riisi-kinkkuseos juuri ja juuri peittyi, mikä kokemukseni mukaan on juuri sopivassa suhteessa nestettä, joten ei tarvinnut lisätä muuta nestettä. Paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa oli ruskistumista. Siinä kesti nyt 40 minuuttia.
Lisäksi kypsensin pakastevihanneksia mikrossa. Pakkauksen ohjeessa neuvottiin lämmittämään puoli pussillista eli 250 g mikrossa täydellä teholla 3 min, sitten sekoittamaan ja sitten täydellä teholla toiset 3 min. Voisihan niitä pakastevihanneksia hellallakin kypsentää, mutta tällaisen kermaisen uuniruuan kanssa minulle maistuu paremmin mikrokypsennetyt kuin paistetut vihannekset. Mikrokypsennetyt pakastevihannekset maistuvat mielestäni samalta kuin höyrytetyt, mikä minulle toimii erityisen hyvin sellaisten vihannessekoitusten kanssa, joissa on mukana porkkanaa, ja tässähän oli.
Riisi-kinkkuvuoka oli nyt todella maukasta! Paistoliemestä tuli nyt huomattavan paljon umamia. Ruoka oli ihana sekoitus umamia, kermaisuutta, valkoista riisiä ja savukinkkua. Vikana oli vain, että ruoka loppui kesken. Lapsi pyysi tekemään samaa lisää huomenna. Ankan paistoliemi vain on sellainen tähde, jota minulla harvoin on, eikä sitä varmaan taas pitkään aikaan ole uudestaan. Kuitenkaan lopputulos ei maistunut juuri ankalta, vaan umamiselta, joten todennäköisesti saman lopputuloksen saisi muullakin paistoliemellä tai muulla vahvalla umamisella liemellä. Aion ehdottomasti tehdä tällaista uudestaankin, joten kirjoitan reseptin tänne talteen:
Riisi-kinkkuvuoka
400 g keitettyä riisiä
60 g savukinkkua pilkottuna
60 g paistolientä tai vahvaa kana-/lihalientä
2 dl kuohukermaa (n. 200 g)
2 maustemittaa suolaa (tai vähemmän, jos liemi on voimakassuolaista)
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita voidellun uunivuoan pohjalla riisi ja kinkkupalat. Jos liemi on kiinteytynyt, sulata se mikrossa tai hellan levyllä kattilassa. Sekoita keskenään nestemäisessä muodossa oleva liemi, kerma ja suola. Kaada nesteseos riisi-kinkkuseoksen päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (n. 40 min).
Nyt uusin silmin tuota ohjetta katsoessani tajuankin, mikä meni pieleen. Ohjeessa on ” chili-style diced tomatoes ”, eikä tavallista tomaattimurskaa. Googlen perusteella chili-style diced tomatoes on valmiiksi chili con carnea varten maustettua tomaattimurskaa. Eli maustaminen jäi minulla nyt vajaaksi siksi, koska tuossa ohjeessa piti tulla tomaattimurskasta osa mausteista. Sitäpaitsi käytin muutenkin tomaattimurskan sijaan tuoreita tomaatteja (5 kpl pilkottuina), kun kerran niitä oli. Lopputulos oli aika mitäänsanomattoman makuinen, mutta myös vetinen. Maustetta jeera/juustokumina eli englanniksi cumin käytin yhden teelusikan, enkä puoli teelusikallista niin kuin ohjeessa, mutta siltikään se mauste eikä mikään muukaan mauste maistunut lopputuloksessa ollenkaan. Juustona käytin savustettua extra mature cheddaria 200 gramman paketin, kun sitä nyt sattui olemaan, ja ajattelin sen tähän sopivan. Kuitenkaan lopputuloksessa sen juuston ominaismakua en huomannut, vaikka kypsennettäessä tuoksuikin savustetulta.
Nyt vasta huomaan tuosta alkuperäisestä ohjeesta myös: ” I created this so it’s not too spicy, but is packed with flavor. My kids loved it! ” Ok eli ilmeisesti tällä ohjeella pitikin tulla sellainen ei-mausteinen lasten makuun sopiva. Seuraavalla kerralla saan kyllä olla tarkempi siitä, mitä ohjeita oikein valitsen…
Ohjeen mukaisella täyte- ja paprikamäärällä täytettä jäi aika paljon yli:
Täytettyjen paprikoiden tekemisestä jäi myös yli paprikoista leikatut yläosat:
Ylijäämätäytteestä ja pilkotuista paprikoiden yläosista päätin sitten tehdä uunivuoan, josta voisin osan pakastaa. Sekoitin vain ne keskenään ja levitin voideltuun uunivuokaan. Paistoin ensin 175-asteisen uunin keskitasolla 45 minuuttia, sitten nostin lämmön 200 asteeseen ruskistuneemman pinnan saamiseksi, ja paistoin vielä 10 minuuttia.
Riisi-mustapapuvuoka ennen paistoa.
Riisi-mustapapuvuoka paiston jälkeen.
Olin jo syönyt mahan täyteen niitä tylsän makuisia täytettyjä paprikoita, mutta tämän riisi-mustapapuvuoan valmistuttua maistoin kuitenkin mielenkiinnosta vähän sitäkin. Se oli tosi paljon parempaa kuin ne täytetyt paprikat! Maut olivat tiivistyneet. Erityisesti juuston maku, joskin edelleenkään en huomannut siinä savustuksen makua, vaan vain juustoisen maun. Mausteiden makuja en edelleenkään huomannut, vaan maun luonnehtisin sellaiseksi juustoiseksi riisiksi. Lapsilleni taitaa maistua tuollainen juustoriisiruoka sellaisenaan, mutta itse taidan syöntivaiheessa lisätä siihen vielä jonkun maun. Nyt tulee sellaisista mieleen vaikkapa tuore rucola tai sweet chili -kastike. Samoja voisin itseasiassa lisätä myös niihin tylsiin täytettyihin paprikoihin, joita niitäkin jäi vielä huomiselle.
Tällainen riisi-mustapapuvuoka oli tässä nyt sellainen kiintoisa idea, johon voin palata ehkä vielä joskus myöhemminkin. Rakenne on jo sopiva. Maku kaipaa vielä hiomista, mutta tästä kerrasta oppineena lähtisin seuraavalla kerralla tällaisella meiningillä kokeilemaan:
Riisi-mustapapuvuoka
5 dl keitettyä riisiä (voi olla tähteeksi jäänyttä tai vastakeitettyä)
1 purkki mustapapuja
1 purkki tomaattimurskaa
200 grammaa vahvaa cheddarjuustoraastetta (extra mature cheddar, voi olla savustettua tai ei)
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi tai useampikin maun mukaan
1 paprika
2 teelusikallista (vasta)jauhettua juustokuminaa eli jeeraa (engl. cumin)
2 tl oreganoa
2 tl sipulijauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
1½ tl suolaa
2 tl sokeria
(haluttaessa tuoretta tai kuivattua chiliä maun mukaan esim. 1 tl kuivattua chilijauhetta tai 1 tuore chili pilkottuna)
Lisäksi kokeilisin seuraavalla kerralla sekaan ennen paistamista joko: 1 ananastölkki liemineen TAI sweet chili -kastiketta (sitä kokeilisin 1 dl sekaan ennen paistamista)
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Silppua sipuli ja valkosipuli, ja pilko paprika. Kuullota ne (ja tuore pilkottu chili, jos käytät sitä) voissa tai öljyssä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Sekoita mukaan kuivatut mausteet paitsi suola ja sokeri. Paista sekoitellen noin minuutti, kunnes mausteet tuoksuvat. Lisää tomaattimurska, suola ja sokeri, ja sekoita. Ota kattila levyltä, ja sekoita mukaan keitetty riisi. Avaa mustapapupurkki, ja huuhtele se kylmällä vedellä siivilässä. Sekoita mustapavut riisi-tomaattimurskaseokseen kattilaan. Raasta juusto, ja sekoita se seokseen. Levitä seos voideltuun uunivuokaan. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (noin 40-50 minuuttia).
Itse täytetyt paprikat maistuivat nyt mausteisemmilta ja juustoisemmilta kuin eilen, ja rucola piristi makua minimaalisesti. Kuitenkin jotain tästä ruuasta nyt edelleen puuttui. Luulen, että se puuttuva jokin oli umami ja/tai makeus. Alun perin kuvittelin, että siitä savustetusta extravahvasta cheddarjuustosta tulisi tähän ruokaan tarpeeksi umamia, mutta selvästikään niin ei nyt käynyt. Jatkossa jos tällaista ruokaa tekisin, pitäisi varmaan umamisuutta vahvistaa käyttämällä tähän jotain kasvis-, kana- tai lihalientä mitä sattuu olemaan ja sekoittaa se nesteeseen ennen kiinteitä aineita. Yksi vaihtoehto voisi olla myös syödä tällaiset pliisut ruuat sweet chili -kastikkeen kanssa, minkä olisin tällä kertaa tehnytkin, jos minulla olisi sitä kastiketta ollut. Mutta eipä ollut, koska aika harvoin kuitenkaan kaipaan sitä.
Päivälliseksi söin tämän postauksen riisi-papuvuokaa tuoreen basilikan kanssa:
Tämä riisi-mustapapuvuoka oli nyt maultaan ihan ok minun mielestäni. Tarjosin sitä kuitenkin myös ystävälleni, joka sanoi sen olevan hyvää, mutta hänen makumieltymyksensä poikkeavat muutenkin aika paljon omistani. Minun mielestäni tämä maistuu voimakkaan juustoiselta riisivuoalta, mutta kaipaisin siihen jotain makua tasapainottamaan juustoisuutta. Sweet chili -kastike voisi ehkä auttaa siihenkin. Itse ruuanlaittovaiheessa voisi auttaa myös tölkkiananas liemineen sekoitettuna koko hommaan ennen paistamista.
Päivitys 14.8.2019:
Loput riisi-mustapapuvuoasta menivät pakkaseen:
Pakastettu kelmutettu uunivuoka, jossa riisi-mustapapuvuoan annospalaset jäisinä.
Sama kuin vasen kuva mutta ilman kelmua. Pakastuneet riisi-mustapapuvuoan annospalaset leivinpaperoidussa uunivuoassa.
Leivinpaperista irrotetut pakastuneet riisi-mustapapuvuoan annospalaset pakastuspussissa, jossa säilytän ne pakkasessa.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
