… joista jäljellä oli tänään vain sitä keitettyä riisiä. Kukkakaalicurry olisi hyvin maistunut vielä tänäänkin, mutta loppu mikä loppu. Lämmitin sitten loput keitetyt riisit mikrossa ja lisäsin voita päälle sulamaan. Lisäksi mikrolämmitin pakkasesta itsetehtyjä kebakkoja, joista kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/11/kebakkoja-kurkkuviipaleita-ja-paahdettua-leipaa/
Mikron hurruutellessa pilkoin loput jäljelläolevat kurkut tikuiksi. Syödessäni totesin, että kylläpäs tulikin helpolla nyt hyvänmakuinen ateria <3 Kebakoissa on samoja mausteita kuin siinä kukkakaalicurryssa oli, joten kebakot sopivat oikein hyvin yhteen sen saman basmatiriisin kanssa, jota voi mehevöitti juuri kivasti ja ennen kaikkea helposti.
Jääkaappiini oli viikon varrella kertynyt sekalaisia tähteitä:
Kuvassa ylhäällä vasemmalla kaurapuuroa (tehty mikrossa täysmaitoon) ja oikealla mukissa yksi keitetty kuorittu peruna. Kuvassa alhaalla vasemmalla keitettyä pikariisiä ja oikealla perunamuusia.
Kun ottaa huomioon sen, että vehnäjauhot olivat loppu (kaikki olivat menneet pizzapohjaan: https://ruokaideat.com/2019/06/13/pizzaa-ja-varhaiskaalisalaattia/), mutta hiivaleipäjauhoja vielä oli, en keksinyt muuta itseäni miellyttävää perunamuusin käyttötarkoitusta kuin perunarieskat. Kaikkiin muihin minun mielestäni hyviin perunamuusin jatkojalostuksiin tarvitaan vehnäjauhoja eikä maku ole hyvä hiivaleipäjauhoilla, mutta perunarieskat olen aina tehnyt hiivaleipäjauhoilla ja hyvää on aina tullut. Nyt kun perunamuusin lisäksi tähteenä oli keitetty peruna, kaurapuuroa ja kypsää riisiä, päätin kokeilla jatkojalostaa ne kaikki tähteet kerralla samaan rieskaan. Lopputulos oli oikein onnistunut. Niin onnistunut, että haluan kirjata koko reseptin ylös:
Rieska sekalaisista tähteistä (2 pellillistä)
noin 6 dl perunamuusia
3 dl kaurapuuroa (täysmaitoon tehtyä)
1 keitetty kuorittu peruna
1.5 dl keitettyä pikariisiä
6 dl hiivaleipäjauhoja
2 tl suolaa
2 kananmunaa
2-3 dl täysmaitoa niin, että kaikki jauhot kastuvat
Lämmitä uuni 250 asteeseen. Raasta keitetty peruna hienolla terällä (ja muusaa ne, jotka ovat liian pieniä raastettavaksi). Vispaa kananmunien rakenne rikki erillisessä pienessä astiassa (esim. juomalasissa). Sekoita keskenään perunamuusi, raastettu peruna, riisi, kaurapuuro, suola ja vispatut kananmunat. Sekoita mukaan hiivaleipäjauhot ja sen verran maitoa, että kaikki jauhot kastuvat ja seos on helposti lusikalla levitettävää. Levitä seos kahdelle voidellulle uunipellille ja paista pelti kerrallaan 250-asteisen uunin ylätasolla noin 15 min, kunnes pinnassa on tummia pilkkuja, mutta ei ole vielä kärähtänyt. Omassa uunissani tummia pilkkuja tuppaa tulemaan enemmän siihen päätyyn, joka on kauempana uunin ovesta, joten 10 minuutin jälkeen käännän peltin niin, että tummapilkkuisempi puoli on lähempänä uunin ovea.
Yleensä teen pellillisen perunarieskaa näin: 3 dl perunamuusia, 3 dl hiivaleipäjauhoja, 1 tl suolaa, 1 kananmuna, maitoa kunnes kaikki jauhot kastuvat, levitetään voidellulle uunipellille, paisto 250-asteisen uunin ylimmällä tasolla 10-15 min, kunnes on tummapilkkuinen muttei palanut. Lopputulos on aina ollut sellainen, mistä pidän tosi paljon. Oli mielenkiintoista kokeilla lisätä nyt noihin samoihin ainesmääriin enemmän tavaraa.
Nyt lopputulos oli mielestäni maultaan vielä parempaa kuin perunarieska. Perunarieskan suutuntumaan ja makuun yhdistyi nyt kauran ruskistumispintaa ja ryynimäistä suutuntumaa, josta tuli mieleen karjalanpiirakoiden suutuntuma ja maku. Koska tavaraa per pelti oli nyt enemmän kuin perunarieskaa tehdessäni, rieska oli nyt vähän paksumpaa, mutta se oli nyt vain hyvä asia. Hyvää makua ja suutuntumaa oli paljon myös siinä pehmeässä keskustassa, eikä vain paahtuneissa ala- ja yläpinnoissa. Tämä kaiken mahdollisen tärkkelystuotejämän lisääminen perunarieskataikinaan on ehdottomasti sellainen idea, mitä aion hyödyntää toistekin, mikäli sama tähdetilanne sattuu tulemaan toistekin.
Alaolevissa kuvissa kahdessa ensimmäisessä on taikina levitettynä uunipelleille ennen paistoa. Kahdessa seuraavassa kuvassa on rieskat paiston jälkeen. Kahdessa seuraavassa kuvassa on rieskat leikattuna paloiksi (ensimmäisestä pellillisestä ehti kadota osa suihin kesken leikkaamisen). Seuraavissa kuvissa näkyy rieskojen korkeus ja pakastepussit, joissa siirsin pakkaseen osan rieskoista myöhempää käyttöä varten. Pakastuspusseista näkyy, kuinka paljon alapinta ruskistui, eli osa paloista jonkin verran ja osa ei ollenkaan.
Mikrossa lämmitetty syvä lautasellinen jäistä keittoa nyt yllättäen ruskistui reunoilta ennen kuin oli keskeltä lämmin, mutta se ei haitannut. Nyt jäi harmittamaan se, että keitot pakastimesta loppuivat tähän kertaan. Olisi hyvä varmaan jossakin vaiheessa tehdä uusi satsi keittoa pakkaseen, koska keittoja välillä tekee mieli syödä tuoreen leivän kanssa ilman, että jaksaa juuri sinä päivänä nähdä keiton tekemisen vaivaa. Saapas nähdä, milloin inspiroidun.
Jääkaapissani oli kaupasta ostettu vakuumipakattu savusiika. Siihen liittyen ensimmäinen ideani oli savusiikasalaatti ja siihen oli ainekset, joten sellaista tuli. Tähteenä oli jääkaapissani vielä 2.5 dl keitettyä riisiä, jota olin syönyt jo kaksi kertaa munakascurryn kanssa ja munakascurry loppui. Savusiikasalaatin kanssa teki nyt mieli saada tuoretta leipää ja käyttää siihen loput keitetyt riisit. Ensimmäisenä tuli mieleen sämpylät, mutta tajusin, että en jaksa odottaa tällä kertaa mitään kohoamisia. Sitten tuli mieleen rieska. Aloin sitten etsimään sopivaa reseptiä Googlella.
Nyt minulla ei ollut keitettyä riisiä niin paljon kuin tuohon ohjeeseen tarvitaan, joten aloin etsiä muuta reseptiä. Nyt teki mieli sellaista, johon ei tule muuta viljaa kuin keitettyä riisiä ja vehnäjauhoja, ja nesteeksi maitoa, ei muuta. Sellaisista resepteistä ei näyttänyt olevan Googlen hakutuloksissa mitenkään tunkua, joten vaihtoehdoiksi jäi vain tämä resepti: https://www.asikaine.fi/riisirieskat/
Reseptin, kuvan ja kirjoituksen perusteella tuli mieleeni, että haluan lisätä tuohon reseptiin leivinjauhetta ja yhden kananmunan. Öljyn sijaan laitoin sulatettua voita, koska maku. Päälle en nyt ripotellut mitään, koska ei huvittanut. Uunin lämpötilaksi valitsin 250 astetta ja uunin ylimmän tason, koska olen kokemuksesta todennut, että sähköuunissa se on varmin tapa saada rieskaan murea rakenne ja maukasta ruskistuspintaa ja/tai tummia pilkkuja. Samasta syystä jätän rieskojen teossa leivinpaperin pois, ja laitan taikinan suoraan voidellulle uunipellille. Nyt olin aikonut tehdä pellillisen monta pientä rieskaa, mutta kesken kaiken huomasin taikinaa olevan niin paljon, että kaikki pienet rieskat eivät olisi mahtuneet yhdelle pellille, joten teinkin vain yhden ison. Resepti muotoutui tällaiseksi:
Riisirieska
2½ dl keitettyä riisiä
2½ dl vehnäjauhoja
2½ dl täysmaitoa
1 kananmuna
2 rkl voita sulatettuna
1 maustemitta leivinjauhetta
1 tl suolaa
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja suola. Vispaa kananmunan rakenne rikki kipossa haarukalla. Sekoita keitettyyn riisiin maito, voisula ja kananmuna. Sekoita lopuksi vehnäjauhot nopeasti taikinaan liian kauan sekoittamatta, ettei muodostu sitkoa, joka tekisi rieskasta kovan. Levitä taikina voidellulle uunipellille yhdeksi isohkoksi pyöreäksi alueeksi. Paista 250-asteisen uunin ylätasolla n. 10-15 min, tai kunnes on sopivasti ruskistumista, mutta ei liikaa palamista.
Minulla tällä kertaa rieska oli uunissa 12 min, koska en jaksanut kytätä kauempaa ja voi olla pienistä hetkistä kiinni, milloin on jo palanut. Nyt ei 12 minuutissa yläpinta ehtinyt ruskistua keskeltä asti, mutta oli kuitenkin kypsä, ja jotain ruskistumista kuitenkin jo oli, joten olin riittävän tyytyväinen ja otin uunista ulos:
Kahdeksi pienemmäksi rieskaksi jakaminen olisi ehkä tuottanut enemmän ruskistuspintaa, mutta eipä se ollut nyt niin nöpönuukaa. Leikkasin koko rieskan kolmion muotoisiksi paloiksi, koska sen muotoiset palat ovat minusta jotenkin herkullisimman näköisiä. Tämän näköisiä ne palaset olivat nurin päin eli alapuoli ylöspäin:
Kaikissa oli alapinnassa jotain ruskistumista, joten olin tyytyväinen. Lisäksi otin jääkaapista puolison valmiiksi tekemää salaattia, ja otin siitä annoksen lautaselleni. Sekoitin kipossa annoksen vinegrette-tyylistä salaatinkastiketta, johon oli tarkoitus laittaa 1 tl sitruunamehua, 1 tl sokeria, ripaukset suolaa, valkopippuria ja mustapippuria, 1 rkl oliiviöljyä ja 2 tl makeaa sinappia, mutta sinappi vain jatkui valumistaan tuubistaan, joten sitä tulikin vahingossa varmaan 3 tl. Siinä sitten tuli mieleeni, että testataanpa nyt samalla, tykkäisinkö tästä enemmästä sinappimäärästä paremmin. Enemmällä sinappimäärällä kastikkeesta tuli ainakin paksumpaa kuin aiemmin:
Sekoitin kastikkeen salaatin joukkoon ja totesin että joo, ei sen tarvitsisi näin paksua olla. Salaatin sekaan sekoittaminen oli helpompaa vähemmällä paksuudella. Savusiian revin siihen salaatin päälle ja vähän harmistuin, kun nyt salaatinlehdet eivät näyttäneet kiiltäviltä niin kuin ohuemman kastikkeen aikana. Kippoon oli vielä jäänyt vähän paksua kastiketta, jonka vielä lusikalla autoin kalapalojen päälle. Viereiselle pikkulautaselle voideltuja rieskapaloja ja syömään vain.
Rieska oli minun mielestäni nyt todella hyvää. Maistui hyvältä paahteiselta ja murealta rieskalta, jossa vähän samaa makua ja suutuntumaa kuin karjalanpiirakoiden riisipuurotäytteessä, eli hyvää hyvän kanssa. Katsoin jo alun perinkin reseptin suolamäärää ja mietin, onkohan tuo liian korkea, mutta menin silti alkuperäisen ohjeen suolamäärällä. Kyllä se nyt lopputuloksessa maistui, että suolaa on, mutta sitä tuntui silti olevan minun tämänhetkiseen makuuni sopivasti. Jonkun muun mielestä tosin tuo määrä voisi olla jo liikaa suolaa. Minun mielestäni paahteisten makujen kanssa sopiikin monesti yhteen tuollainen selvä suolaisuus.
Savusiikasalaatti oli ihan hyvää, mutta sinappimäärä hulahti nyt minun makuuni enemmäksi kuin mikä olisi paras. Tuolla sinappimäärällä tuli jo se sinapin etikan maku läpi, mistä en pitänyt, koska se vei sellaista raikkauden kokemusta pois. Niinpä edelleen olen sitä mieltä, että suosikkisalaatinkastikeohjeeni on tämä: 2 tl makeaa sinappia, 1 tl sitruunamehua tai kombuchaa, 1 tl sokeria, 1 rkl oliiviöljyä, ripaukset suolaa, mustapippuria ja valkopippuria.
Alla kuva maaliskuun 2020 versiosta ruuasta Savusiikasalaatti ja riisirieska. Savusiikasalaatissa nyt jääsalaattia, kurkkua, päärynää, mandariinia, savusiikaa, öljyä, sitruunamehua ja suolaa. Riisirieskat tehty tällä reseptillä.
Tänään lounaaksi lämmitin itselleni pakkasesta annoksen kana-riisilaatikkoa. Lisukkeeksi viipaloin kurkkua, kun en jaksanut nyt muutakaan askarrella. Olin tehnyt ison uunivuoallisen kana-riisilaatikkoa pari kuukautta sitten ja pakastanut annospaloina. Silloin minulla oli iso määrä keitettyä riisiä, jonka halusin jatkojalostaa. Teki mieli silloin tehdä munamaitopohjaista kana-riisilaatikkoa, mutta en löytänyt sellaista ohjetta netistä. Aloin sitten kehitellä omaani. Lopputuloksesta tuli mielestäni niin hyvä, että kirjoitin reseptin ylös:
Kana-riisilaatikko
1 kg keitettyä riisiä (punnittu kypsänä, raakana n. 330 grammaa eli 3 3/4 dl)
500 g broilerin paistisuikaleita + voita paistamiseen
Broilerisuikaleiden mausteseos: 1 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista), 1 tl curryjauhetta, muutama ripaus sokeria, ripaus valkosipulijauhetta, ripaus rakuunaa
1 kanaliemikuutio (minulla se oli itsetehty pakkasesta, mutta voi korvata kaupan liemikuutiolla, joita voi laittaa tähän 1-3 kpl riippuen siitä, kuinka voimakkaista mauista pitää)
1 litra täysmaitoa
2 kananmunaa
Munamaitoon: 2 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista)
Pinnalle: muutama pieni voinokare
Ruskista broilerisuikaleet voissa (valurautapannulla). Laita levy pois päältä, sekoita broilerin mausteseos kipossa ja kaada se broilerien sekaan. Sekoittele muutama minuutti. Sulata sekaan kanaliemikuutio ja sekoita, kunnes on tasaista. Sekoita mukaan kypsät riisit. Kaada seos isoon voideltuun uunivuokaan. Sekoita tyhjennetyssä paistinpannussa munat, maito ja 2 tl suolaa(, jos kanaliemi ei ole suolaista). Kaada vuokaan kana-riisiseoksen päälle. Laita päälle muutama pieni voinokare. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut. Sitten siirrä vuoka alatasolle ja laske lämpö 175 asteeseen. Paista yhteensä 1 tunti. Anna vetäytyä pöydällä 15 min.
Maidon määrä näytti alun perin olevan aivan liian iso, ja tuoreeltaan laatikko oli ehkä löysempi kuin sen pitäisi olla. Nyt pakastettuja annoksia lämmittäessäni olen kuitenkin todennut, että riisin jäähtyessään imettyä lisää nestettä maidon määrä on juuri sopiva. Siitä tulee ruualle sopiva mehevyys ja pehmeys, ja se sama riisipuuromainen suutuntuma, josta pidän joulupuurossakin. Curryn maku tuntuu pakastimessa vahvistuneen, joten en suosittele tuota currymäärää sellaisille, jotka eivät yhtään pidä curryjauheen mausta.
Reseptissäni lukeva ”kanaliemikuutio pakkasesta” tarkoittaa minulla kotitekoista tiukkahyytelöistä kanaliemikuutiota, jota käytän yleensä vastaamaan 1 litraa kanalientä. Teollisia kanaliemikuutioita, kuten Maggi yms. käytetään yleensä litraan kaksi kappaletta, joten niitä varmaan tähänkin reseptiin menisi kaksi kappaletta (niistä muuten suolaa tulisi n. 1 tl). Minun nyt käyttämälläni kanaliemimäärällä kanaliemen maku on lopputuloksessa sen verran selvä, että yhtään enempää kanalientä en tähän ruokaan käyttäisi.
Minun tämänhetkiset kanaliemikuutioni pakkasessa eivät satu olemaan varta vasten keitettyjä, vaan enemmänkin ruuanlaiton sivutuote, joka nyt vain toimii hyvin kanaliemikuutiona. Puolisoni on joskus marinoinut broilerin siipiä ja paistanut siivet marinadissaan, jolloin se jäljelläoleva marinadi on ollut voimakkaan kanaliemen makuista. Olen sen vielä ollessa kuuma kaatanut sen tiheän siivilän läpi kippoon ja siirtänyt jääkaappiin. Jääkaapissa tiukaksi hyytelöksi jähmetyttyään olen kipannut sen tiukan hyytelön leivinpaperoituun uunivuokaan, leikannut siitä palasia (ehkä n. 1 rkl per pala) ja asettanut palaset siihen leivinpaperoituun uunivuokaan niin, että ne eivät koske toisiinsa. Kelmua vielä päälle ja pakkaseen. Sitten kun ovat jäätyneet, olen irrottanut kanaliemikuutiot leivinpaperista ja siirtänyt pakasterasiaan, jonka kanteen olen teipannut tarkan tuoteselosteen pakastuspäivämäärineen ja ainesosineen. Sitten kun nämä kanaliemikuutiot ovat loppuneet pakkasesta eikä uusia itsestään vaikuta olevan tyrkyllä, keitän varmaan kanaliemikuutiot kokonaisesta broilerista tai kanasta eli keitän linnun kypsäksi ja keitän keitinliemen kokoon kanaliemikuutioiksi, jotka kylmänä hyytelöityvät tai eivät. Jos eivät hyytelöidy, pakastan jääpalarasioissa. Jos taas hyytelöityvät, leikkaan vain paloja samalla tavalla kuin ennenkin.
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.