Riisiteeleivät keitetystä riisistä

Jääkaapissa oli keitettyä riisiä, jota oli syöty mm. broilerin koipien ja paistoliemikastikkeen kanssa. Viime viikolla tekemäni perunateeleivät keitetyistä perunoista oli juuri eilen syöty pakkasesta loppuun, ja minun teki mieli saada lisää teeleipiä. Nytkin minulla olisi ollut keitettyjä perunoita jääkaapissa (niitä oli syöty aterialla, jossa oli myös pestoa, ahvenfileitä ja kaalisalaattia). Kuitenkin keitetty riisi oli ollut jääkaapissa kauemmin, koska olin keittänyt sitä isot määrät jo viikonloppuna ja tämänpäiväiselle broileriaterialle vain lämmitin kypsää riisiä mikrossa. Niinpä päätinkin tällä kertaa käyttää teeleipiin sitä keitettyä riisiä, jota oli hyvä jatkojalostaa johonkin, ja tämä oli hyvin onnistunut uusiokäyttö. Keitetystä riisistä tehdyt teeleivät maistuvat mielestäni hyviltä teeleiviltä, joiden maussa ja suutuntumassa on paljon samaa kuin karjalanpiirakan täytteessä. Munavoikin varmasti sopisi näidenkin kanssa hyvin, mutta hyvää oli pelkän voinkin kanssa.

Teeleivät keitetystä riisistä (2 isoa teeleipää)

n. 180 g keitettyä riisiä (reilu 2 dl eli 2 1/4 dl)

4 dl täysmaitoa (400 g)

75 g voita sulatettuna

5 dl vehnäjauhoja (325 g)

3 tl leivinjauhetta

2 tl suolaa

Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauho, leivinjauhe ja suola. Eri astiassa sekoita keskenään märemmät aineet eli riisi, maito ja voisula. Sekoita keskenään kuivat aineet ja märemmät aineet. (Tässä vaiheessa voi tarvittaessa lisätä maitoa, jos muuten taikinaa ei saa sekoitettua tasaiseksi. Toisaalta tässä vaiheessa voi lisätä myös jauhoja, jos seos näyttää nesteeltä. Taikinasta kuuluu tulla sellainen, että sitä voi lusikoida ilman, että se ennen paistoa leviää pellillä itsestään.) Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, älä vaivaa sitkoa.

Vuoraa kaksi peltiä leivinpaperilla. Nosta taikinasta lusikalla kullekin leivinpaperoidulle pellille yksi iso kasa. Ripottele kasojen päälle vehnäjauhoja. Madalla kasat käsillä (ripottele lisää jauhoja tarvittaessa). Tasoita reunat käsillä ja muotoile pyöreähköksi, jos jaksat. Pistele haarukalla. Paista kutakin teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa. Minulla siinä kesti 15 minuuttia. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää voin kanssa, mutta kokeile myös munavoita.

(Sopii myös pakastettavaksi, mutta pakastamisen jälkeen voi maistua makeammalta ja tuntua suussa kuivemmalta, mitä voi yrittää kompensoida esim. munavoilla tai sulattamalla päälle juustoa.)

Vinkki: Riisin määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinasta saa suhteellisen tasaisen sellaisen, jonka voi lusikoida kasaksi ja se kasa ei leviä itsestään pellillä ennen paistoa, ainesmäärät ovat todennäköisesti sopivia. Paistoaika todennäköisesti on riittävä, kun on väriä pinnassa.

Tämän riisiteeleivän resepti perustuu tähän perunateeleivän reseptiin: https://ruokaideat.com/2020/05/08/perunateeleivat-keitetyista-perunoista/ Sopivat riisin ja maidon määrät katsoin silmätuntumalla, mutta muiden ainesten määrät ovat samat kuin perunateeleivän reseptissä.

Sivuhuomautuksena muuten, että paras riisi tähän on tavallinen valkoinen riisi. Jasmiiniriisistä tuli tähän jasmiiniriisin (sienimäistä) ominaismakua enemmän kuin mitä jasmiiniriisissä sellaisenaan on. Jokin tässä taikinassa ilmeisesti tuotti odotettua enemmän umamia voimistamaan makuja. Oletan kyse olevan siitä, että raa’an vehnäjauhon entsyymit rikkovat paitsi riisin kypsää tärkkelystä sokereiksi, ne ehkä mahdollisesti myös rikkovat kypsän riisin proteiinia umamiksi? Soijakastikkeenkin valmistamiseen käytetään vehnäjauhoa, ehkä samasta syystä? Olen aiemminkin todennut esimerkiksi spagettirieskoja tehtyäni, että tärkkelystähde usein maistuu paremmalta leivässä kuin sellaisenaan. Silloin ajattelin asian johtuvan vehnäjauhon amylaasientsyymeistä, jotka kykenevät hajottamaan kypsää tärkkelystä sokereiksi, mutta nyt tämän jasmiiniriisikokeilun myötä tuntuu siltä, että umamiakin raaka vehnäjauho ehkä tuo tärkkelystähteistä esiin lisää.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty riisi on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt keitetty riisi. Tätä kirjoittaessani tämän blogin suosituimmat reseptit ylijäämä riisistä ovat Riisirieska keitetystä riisistä – pellillinen ja pienet riisirieskat, Savukala-riisisalaatti ja Riisi-kinkkuvuoka tähteistä.

Broilerin koivet uunissa + kastike paistoliemestä

Tein tänään tällaisen simppelimakuisen aterian broilerin koivista, jotka olivat maustamattomia ja maustoin ne itse pelkällä suolalla. Kypsensin ne uunissa ensin pakkauksen ohjeen mukaan, sitten kaadoin paistoliemet talteen, siirsin koivet takaisin uuniin saamaan väriä, millä aikaa tein paistoliemestä ja kuohukermasta kastikkeen. Kastikkeesta tuli vahvan kanaliemen makuinen, joka lautasella korostaa mukavasti niitä makuja jotka yhtä aikaa tulevat suuhun. Niinpä tämänkertaisessa broilerihimossani en kaivannut broileriini muita mausteita kuin suola, jolloin riittävä makukombo minulle nyt oli broileri + suola + kanaliemi + kerma + valkoinen riisi. (Lisäksi oli salaatti, jonka söin erikseen).

Broilerin koivet uunissa ja paistoliemikastike

800 g maustamattomia broilerin koipia

suolaa

(halutessa muitakin mausteita, esim. currya, paprikajauhetta, valkosipulijauhetta, pippuria, rakuunaa)

Paistoliemikastike eli paistinkastike:

paistoliemet + vuoan huuhteluliemet (yhteensä noin 2½ dl)

kuohukermaa, kunnes nestettä on yhteensä 4 dl eli 400 g (kermaa n. 1½ dl)

2 rkl maissitärkkelystä (Maizena) + tilkka kylmää vettä

suolaa lopussa maun mukaan (esim. 1 maustemitta)

(halutessa muitakin mausteita, esim. yhtä tai useampaa näistä: sitrusmehua ja/tai sitruskuorta, currya, valkosipulia, yrttejä tuoreina tai kuivattuina, musta- tai valkopippuria)

Voitele sopivan kokoinen uunivuoka, ja laita siihen broilerin koivet. Hiero käsillä broilerin koipiin suolaa kaikille pinnoille (halutessa voi hieroa myös muita mausteita). Suolan määrä on makuasia: itse laitan tähän broilerimäärään vähintään 1½ tl, mutta 3 tl on jo liikaa. Anna broilerin koipien olla huoneenlämmössä vuoassaan hieromisen jälkeen yksi tunti.

Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 45 minuuttia. Kiehauta vettä (vedenkeittimellä). Siirrä koivet hetkeksi pois vuoasta. Kaada kattilaan broilerin koivista irronneet nesteet eli paistoliemet. Kaada tyhjennettyyn vuokaan kiehuvaa vettä sen verran, että vuoan pohja peittyy. Rapsuta (lusikalla) veden joukkoon kaikki vuoan pohjaan tarttunut kiinteä aines. Kaada tämä kanaliemen makuja sisältävä vesi siihen samaan kattilaan, jossa paistoliemetkin ovat. Lisää kattilaan kuohukermaa sen verran, että nestettä on yhteensä 4 dl (400 g). (Tässä vaiheessa voi lisätä halutessa myös varovaisen määrän valkosipulia ja/tai kuivamausteita, mutta suola vasta lopussa.) Kiehauta seos. Sillä aikaa sekoita keskenään 2 rkl maissitärkkelystä ja sen verran kylmää vettä, että kaiken maissitärkkelyksen saa sekoitettua veteen tasaisesti. Sekoita maissitärkkelysseos kiehuvaan nesteeseen ohuena nauhana koko ajan (kierrevispilällä) sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä (pienin ei-nolla) kolme minuuttia koko ajan sekoittaen. (Jos tässä vaiheessa näyttää liian paksulta, voi lisätä vettä, kunnes paksuus on sopiva. Jos taas näyttää liian ohuelta, voi suurustaa lisää tai keittää kokoon.) Anna hautua miedolla lämmöllä (voi laittaa metalliritilikönkin kattilan ja keittolevyn väliin, jottei kiehu), kunnes broilerin koivet ovat valmiita (kuitenkin mielellään vähintään 15 min).

Voitele vuoka uudestaan, ja siirrä broilerin koivet takaisin siihen. Tässä vaiheessa kannattaa jättää ylöspäin ne puolet, jotka aiemmin olivat alaspäin. Siirrä takaisin uuniin ruskistumaan. Nosta lämpötila joko 225 asteeseen tai 250 asteeseen, tai käytä grillitoimintoa (voi käyttää myös oikeaa grilliä). Anna olla, kunnes broilerin koivet ovat saaneet jotain väriä pintaansa. 225 asteessa siinä kesti vielä 40 min, joten seuraavalla kerralla ehkä nopeuttaisin käyttämällä grillitoimintoa.

Kun broilerin koivet ovat valmiita, lisää kastikkeeseen suolaa maun mukaan. Aloita vähästä (esim. 1 maustemitta), ja tee lisäyksiä vasta maistelujen jälkeen, koska hautunut kanaliemi korostaa makuja, myös suolan makua. Kun suolapitoisuus on sopiva, voi lisätä halutessa myös tuoreita makuaineita, kuten sitrusmehua ja/tai kuorta ja/tai tuoreita silputtuja yrttejä. Lisää niitäkin varovasti ja maistellen. Kanan koiville ja paistoliemikastikkeelle hyvä lisäke on valkoinen riisi, mutta voi kokeilla myös esim. pastaa tai lohkoperunoita.

Tältä aterialta jääneet luut keitän jonain päivänä kanaliemeksi yhdessä muiden pakkaseen keräiltyjen broilerin luiden kanssa.

Ylijäänyttä riisiä käytin riisiteeleipiin.

Päivitys 13.5.2020:

Tältä aterialta ylijääneen broilerin koiven käytin minestrone-tyyliseen keittoon.

Päivitys 15.5.2020:

Tältä aterialta ylijääneen paistinkastikkeen käytin nopeaan kinkkupastaan.

Perunateeleivät keitetyistä perunoista

Eiliseltä savulohiaterialta jäi kolme keitettyä perunaa, jotka halusin käyttää johonkin nopeaan leivontaan. Muuten olisin tehnyt näistä ylijääneistä keitetyistä perunoista perunarieskoja, mutta kananmunat oli loppu. Olen kerran kokeillut jättää vain perunarieskareseptistä kananmunan pois, mutta silloin rakenne jäi mielestäni keskeltä liian löysäksi, joten aloin mieluummin miettiä kokonaan eri reseptiä. Tuli mieleeni perunateeleivät perunamuusista, sillä siihen munaa ei tarvita. Sitä reseptiä soveltaen sain tehtyä hyvät teeleivät keitetyistä perunoista ilman kananmunaa. Myöskään hiivaa ei näihin perunateeleipiin tarvita, sillä nämä kohotetaan leivinjauheella, niin kuin teeleivät yleensäkin. Yksinkertaisesti muusasin kuorettomat keitetyt perunat, mittasin paljonko muusia tuli, suhteutin reseptin muut ainekset muusimäärän mukaan ja jatkoin samaan tapaan kuin muusista tehtäessä. Nämä perunateeleivät maistuvat mielestäni ennen kaikkea hyvältä teeleivältä, jossa mukana perunarieskan makua ja suutuntumaa.

Perunateeleivät keitetyistä perunoista (2 isoa teeleipää)

n. 300 g keitettyjä perunoita ilman kuoria (n. 3-6 perunaa riippuen perunoiden koosta – keskikokoisia n. 5 kpl, isoja keitinperunoita n. 3 kpl, isojen uuniperunoiden kokoisia riittää 2 kpl)

n. 3 dl täysmaitoa (n. 300 g)

75 g voita sulatettuna

5 dl vehnäjauhoja (325 g)

3 tl leivinjauhetta

2 tl suolaa (tai 3 tl, jos tykkää voimakassuolaisesta teeleivästä)

Muusaa kuorettomat perunat (esim. nyrkeillä, haarukalla tai perunasurvimella). Sekoita niihin maitoa vähintään sen verran, että seos on kuin perunamuusia.

Eri astiassa sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita perunaseokseen voisula. Sekoita vehnäjauhoseokseen perunaseos. Tarvittaessa lisää myös maitoa sen verran, kuin tarvitaan, että taikinan saa sekoitettua tasaiseksi taikinaksi. Sekoita taikina (lusikalla) juuri ja juuri tasaiseksi, mutta älä vaivaa sitkoa. Tarkoitus on tulla lusikoitava suhteellisen tasainen taikina, joka ei leviä itsestään ennen paistoa.

Vuoraa leivinpaperilla kaksi uunipeltiä. Lusikoi kullekin pellille puolet taikinasta keoksi. Ripottele kummankin keon päälle jauhoja. Taputtele käsillä taikinakeot matalahkoiksi. Ripottele tarvittaessa lisää jauhoja, jos taikina alkaa tarttua käsiin. Tasoita käsillä reunoista rosot pois sen verran kuin jaksat (rosot palavat nopeasti, mutta toisaalta palaneet rosot on helppo leikata pois). Pistele kukin teeleipä haarukalla ennen paistamista.

Paista kutakin isoa teeleipää 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut väriä ja teeleipä on kypsä. Leikkaa valmiit teeleivät paloiksi. Hyvää tuoreeltaan voin kanssa, mutta säilyy myös huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Ylimääräiset voi pakastaa.

Vinkkejä:

* Perunan määrän kanssa ei tarvitse olla turhan tarkka. Kunhan taikinan saa sekoitettua lusikalla tasaiseksi ja se ei leviä itsestään ennen paistoa, lopputulos on todennäköisesti hyvä. Samalla periaatteella voi käyttää perunan sijaan tähän muitakin kypsiä aineksia, mitä on tarvetta käyttää pois. Sekaan voi laittaa myös vähän juusto- tai porkkanaraastetta, jos haluaa. Päälle voi ripotella halutessa esimerkiksi juustoraastetta, kaurahiutaleita tai siemeniä.

* Tällä reseptillä voi tehdä kaksi isoa perunateeleipää ylijääneestä perunamuusista korvaamalla 300 g perunaa ja 1 dl maitoa 4 desilitralla perunamuusia.

* Samalla reseptillä voi tehdä halutessa myös pienempiä teeleipiä. Paista niitäkin 250-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa ja sisältä kypsä. Pienemmät kärähtävät herkemmin, joten ota pois uunista mieluiten ennen kuin teeleivissä on mustaa.

* Kokeile samaa reseptiä myös ylijääneillä uuniperunoilla. Reseptissä olevat 300 g keitettyjä perunoita voi korvata kahdella kypsällä (Rosamundan kokoisella) uuniperunalla. Muusaa uuniperunat ilman kuoria, lisää maitoa niin paljon, että seos on perunamuusin paksuista, ja kuiva-aineisiin sekoitettaessa lisää niin paljon maitoa, kuin tarvitaan tasaisen taikinan aikaansaamiseksi.

Tämä perunateeleivän resepti on käytännössä perunamuusiteeleivän ohje 1.5-kertaistettuna. Vehnäjauhojen määrän pyöristin alaspäin, koska perunan osuus tuli vähän isommaksi kuin perunamuusiteeleivän ohjeessa. Leivinjauheen ja voin määrät on suoraan 1.5-kertaistettu alkuperäisestä ohjeesta. Maidon määrän katsoin silmätuntumalla sellaiseksi, että taikinan rakenne on sopiva. Suolan määrän jätin 1.5-kertaistamatta, koska alkuperäisen ohjeen 2 tl suolaa 3½ dl jauhomäärää kohden tuotti voimakassuolaisen lopputuloksen, millaiselle on paikkansa ja usein teeleipiin sopiikin voimakassuolaisuus, mutta tällä kertaa minun ei tehnyt mieli voimakassuolaista. Kyseisen perunamuusiteeleivän ohjeen olen itse alun perin katsonut täältä: http://soppakellari.blogspot.com/2008/05/perunaiset.html , josta olen vain korvannut grahamjauhot vehnäjauhoilla makusyistä. Kyseisessä blogissa kerrotaan ohjeen pohjan olevan alun perin Valion Lämpimäisiä-keittokirjasta, jollaista minulla itselläni ei ole, mutta voisi olla hyvä idea hankkia.

Ylijääneet teeleivän palat pakastuspussissa menossa pakkaseen.

Näitä teeleipiä tehdessäni tulin miettineeksi, mikä ero oikeastaan on teeleivällä ja rieskalla. Minun käyttämäni reseptit perunateeleiville ja perunarieskoille eroavat toisistaan ennen kaikkea kolmella tavalla: 1) perunarieskoissa perunasoseen osuus on korkeampi 2) perunarieskoissa käytän kananmunaa ja 3) perunarieskoissa en käytä leivinjauhetta. Maku näissä perunateeleivissä on mielestäni selvästi enemmän teeleivän kuin perunarieskan maku. Moni käyttämäni rieskaresepti (esim. puurorieskat, riisirieskat ja spagettirieskat) sisältää samat perusraaka-aineet kuin teeleivät ja valmistetaan samalla tavalla kuin teeleivät, mutta erottavana tekijänä teeleivän ja rieskan välillä näyttäisi olevan selvästi suurempi leivinjauheen määrä teeleivässä kuin rieskassa. Rieskaresepteissä näyttää olevan 1 tl leivinjauhetta 3 dl jauhoja kohden, teeleivissä taas suunnilleen samaa jauhomäärää kohden 2 tl leivinjauhetta. Rieskoissa käytän usein myös kananmunaa, jota ei vaikuta tarvittavan teeleipiin. Rieskat joissakin resepteissä myös kohotetaan hiivalla, mutta teeleivät ilmeisesti kohotetaan aina leivinjauheella.

Muita tapoja käyttää tähteeksi jääneet keitetyt perunat on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijääneet keitetyt perunat. Tätä kirjoitettaessa tämän blogin suosituimmat tähdereseptit keitetyistä perunoista ovat Lohkoperunat keitetyistä perunoista uunissa, Liha-perunalaatikko keitetyistä perunoista ja Röstiperunat keitetyistä perunoista.

Savulohi, appelsiini-jogurttikastike + perunat + paahdettu munakoiso

Jääkaapissani oli savulohta, joka oli tehty sähkösavustimella kaksi päivää sitten (lohifileen pintaan hierottu suolaa 1 tl per puoli kiloa lohta, savustettu sähkösavustimen ohjeen mukaan kypsäksi – reilun kilon pala 45 min). Kyseinen lohifilee oli savustettu viimeisenä käyttöpäivänään, joten nyt kaksi päivää myöhemmin se ei ollut enää raikkaimmillaan. Sen kompensoimiseksi teki mieli syödä sen kanssa raikasta kastiketta, joten kotoa löytyvistä aineksista tein nyt appelsiini-jogurttikastikkeen pääraaka-aineilla turkkilainen jogurtti ja appelsiini. Tuli hyvää. Sopivan appelsiinisen makuinen kastike raikasti parhaat päivänsä jo nähneen savulohen mukavan makuiseksi ateriaksi. Aterialla syötiin myös paahdettua munakoisoa.

Appelsiini-jogurttikastike savulohelle

400 g turkkilaista jogurttia (4 dl)

1 appelsiinin mehu (reilu 1 dl – purista esim. käsin tai puristimella)

1 tl suolaa

2 tl sokeria

2 tl sitruunamehua (voi jättää pois tai vähentää, jos ei tykkää happamasta)

Sekoita kaikki ainekset keskenään (esim. kierrevispilällä). Anna maustua jääkaapissa vähintään tunti.

Vinkkejä:

Tällaisenaan tämä kastike maistuu happamalta. Jos ei tykkää happamasta ja/tai aterialla ei ole perunaa tasapainottamassa happamuutta, silloin kannattaa jättää tästä sitruunamehu pois. Perunan kanssa syötäessä sitruunamehu mielestäni terästää kastiketta sopivasti. Terästämisen voi tehdä toisaalta myös esimerkiksi sipulijauheella ja pippurilla.

Tähän simppeliin kastikkeeseen voi halutessa lisätä muitakin makuja, kuten esimerkiksi:

* appelsiinin kuorta raastettuna (vain oranssia osaa, ei valkoista)

* tuoreita yrttejä silputtuina (esim. ruohosipuli, tilli, persilja, rucola, basilika)

* hunajaa

* sipulijauhetta

* musta- ja/tai valkopippuria

Appelsiini-jogurttikastike savulohelle ja perunoille.

Päivitys seuraavana päivänä:

Tältä aterialta ylijääneet keitetyt perunat käytin perunateeleipiin.

Uunissa paahdettu munakoiso

Tänään huomasin jääkaapissa munakoison, joka oli ostettu 1.5. Se näytti siltä, että se ei enää kauaa säily, joten päätin käyttää sen pois. Paahdoin sen uunissa, ja tuli hyvä kasvislisäke. Maistuu vähän paahteiselta, vähän hedelmäiseltä, vähän sienimäiseltä ja vähän sipsimäiseltä.

Uunissa paahdettu munakoiso eli uunimunakoiso

1 munakoiso

3 rkl öljyä

suolaa

Leikkaa munakoiso viipaleiksi. Levitä viipaleet leivinpaperoidulle pellille niin, että ne eivät koske toisiinsa. Sivele viipaleet öljyllä. Ripottele suolaa päälle. Paahda 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes on väriä pinnassa (n. 40 min).

Vinkki: Munakoison voi leikata myös esimerkiksi kuutioiksi, niin kuin olen aiemmassa postauksessa tehnyt.

Paahdettua munakoisoa syötiin aterialla, jolla oli myös savulohta, appelsiini-jogurttikastiketta ja keitettyjä perunoita.