Lohiperhonen, keitetyt perunat, lime-kermakastike ja paistetut pakastevihannekset

Tänään jääkaapissani oli lohifilee, päiväyksensä pari päivää sitten ohittanut viikonloppuna avattu purkki kermaa, miehen aiempana päivänä paistamia pakastevihanneksia ja limejä. Oli lisäksi myös perunoita niin kuin yleensäkin. Niistä aineksista tein nyt tällaisen hyvän aterian.

Kastikkeen tekoon käytin tätä ohjetta: https://simplygloria.com/basic-cream-sauce/

Muutin ainesten määrät vastaamaan sitä kermamäärää, mikä minulla nyt oli, ja sekoitin lopussa mukaan limen mehua. Kastikkeesta tuli hyvänmakuinen, ja se oli nopea tehdä. Samalla tavalla voi muuten tehdä myös helpon sitruuna-kermakastikkeen yksinkertaisesti vaihtamalla limemehun tilalle puolen sitruunan mehun.

Lohifilee leikattiin perhosiksi tämän ohjeen mukaisesti: https://yhteishyva.fi/reseptit/lohiperhoset-ja-voi-valkoviinikastike/recipe-4629 Tuossa ohjeessa oleva voi-valkoviinikastikekin on tosi hyvä kastike lohiperhosille ja muillekin kalaruuille, mutta nopea se ei ole.

Kylmät paistetut pakastevihannekset lämmitin uunissa muiden ainesten kypsyessä. Vihannekset olivat lautasella, jonka laitoin kylmän uunin keskitasolle, ja säädin lämpötilan 200 asteeseen. Kun lamppu sammui merkkinä uunin lämpenemenisestä tavoitelämpötilaan, tiesin vihannestenkin olevan lämpimiä, joten otin ne pois uunista. Samaa tapaa käytän aika monen muunkin ruuan lämmittämiseen silloin, kun haluan tehdä lämmityksen uunissa.

Perunat keitin kuorittuina, koska en pidä kuorineen keitettyjen perunoiden mausta enkä suutuntumasta. Kuorin perunat suoraan kattilaan, peitin kylmällä vedellä, kiehautin kansi päällä, keitin 20 minuuttia miedolla lämmöllä kannen alla.

Lohiperhoset ja lime-kermakastike

lohifileetä tai valmiita lohiperhosia

paistamiseen voita ja/tai öljyä

päälle suolaa ja halutessa musta- ja/tai valkopippuria

Jos käytät lohifileetä ja siinä on ruotoja, nypi ruodot ensin pois. Ne löytyvät helposti tunnustelemalla ja ovat selkeässä rivissä. Leikkaa lohifilee perhosiksi tekemällä lohifileehen pystysuunnassa viiltoja niin, että joka toinen viilto on nahkaan asti ja joka toinen viilto alas asti katkaisten nahkan. Käännä muodostuneet palat perhosten muotoon niin, että kunkin palan keskellä on nahka pitämässä molempia puolia yhdessä.

Paista lohiperhoset pannulla rasvassa keskilämmöllä molemmin puolin ruskeiksi. Tarjoa kastikkeen ja lisukkeiden kanssa. Sopivia lisukkeita ovat ainakin perunat ja kasvikset eri muodoissaan, mutta perunoiden sijaan sopii yhtä hyvin esimerkiksi riisi, pasta ja couscous.

Lime-kermakastike:

4 dl kuohukermaa

1½ rkl voita

1½ rkl vehnäjauhoja

½ limen mehu (n. 12 g)

1 tl suolaa

(halutessa ripaus musta- ja/tai valkopippuria)

(halutessa tuoreita yrttejä, jos on – sopivia esim. persilja, tilli, ruohosipuli)

Sulata voi kattilassa keskilämmöllä. Vispaa sekaan vehnäjauhot. Sekoittele keskilämmöllä pari minuuttia. Kaada sekaan puolet kermasta. Jatka sekoittamista, kunnes sakenee (n. 1 minuutti). Kaada sekaan loput kermasta. Sekoita, kunnes paksunee (n. 3-5 minuuttia). Kun on paksuuntunut, siirrä kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon makuaineet. Sopii lohiperhosten sekä muiden kalaruokien kanssa.

Päivitys myöhempänä päivänä:

Loput lohiperhoset ja perunat söin myöhempinä päivinä mikron kautta. Alla vasemmassa kuvassa on mikrossa lämmitetty annos perunaa, lohta ja lime-kermakastiketta. Päällä suolaa, pippuria ja lisää limemehua. Oikeanpuoleisessa kuvassa on mikrossa lämmitetty annos perunaa, lohta ja voita. Päällä suolaa, pippuria ja verigreippimehua.

Linkkejä muihin tästä blogista löytyviin kalaruokiin:

Graavilohipasta – helppo ja nopea sitruunainen ja kermainen lohipasta graavilohesta

Sattui olemaan ylimääräisinä graavilohta, puoli purkkia tuorejuustoa (josta puolet meni eilen pikasämpylöihin), kermaa, sitruuna ja ruohosipulia. Niistä aineksista tuli tosi hyvä graavilohipasta. Nimestä voisi periaatteessa jättää graavi-sanan poiskin, koska lopputuloksesta en maista, oliko se lohi graavia vai ei-graavia. Joka tapauksessa, tämä oli nyt oikein mainio keino saada käytettyä ylimääräiset graavilohet. Yhtä hyvin tähän voisi käyttää muunkinlaista lohta, kunhan vain suolan maistaa sopivaksi. Tästä graavilohimäärästä liukeni nyt kastikkeeseen juuri sopivasti suolaa, kun taas alun perin liian suolaisen makuinen graavilohi ei enää tässä ruuassa maistunutkaan liian suolaiselta. Tämä nopea graavilohipasta maistui nyt ennen kaikkea ihanan sitruunaiselta ja kermaiselta lohipastalta.

Graavilohen, pastan ja kastikkeen suhdelukuja katsoin täältä: https://www.arla.fi/reseptit/graavilohipasta/ … mutta muuten poikkesin ohjeesta aika paljon.

Graavilohipasta

300 g vaaleaa spagettia tai muuta vaaleaa pastaa (tämän makuiset ruuat mielestäni eivät toimi tummilla tai täysjyväisillä pastoilla)

150-200 g graavilohta (tai muuta ruodotonta nahatonta lohta paloina – käy sekä raaka että kypsä, myös kylmä- tai lämminsavustettu, mutta valmiiksi kypsiä ei kannata kiehauttaa kastikkeessa, vaan sekoittaa mukaan vasta lopussa isoina paloina)

100 g tuorejuustoa (voi tarvittaessa korvata esim. smetanalla, creme fraichella tai kuohukermalla)

1½ dl kuohukermaa

1 sitruunan kuori raastettuna

½ sitruunan mehu

Tarjoiluun:

tuoretta ruohosipulia tai muuta tuoretta yrttiä, jos on (voidaan joko sekoittaa lopussa koko hommaan tai lisätä vasta lautasella)

Keitä pasta kypsäksi suolaisessa vedessä. Itse käytän tähän pastamäärään 2 litraa vettä, johon käytän 20 g merisuolaa eli kukkuraisen ruokalusikallisen. Ota keitinvettä muutama desilitra talteen varmuuden vuoksi, jotta sitä voidaan lisätä, jos pasta näyttää kuivalta (minulla tällä kertaa ei näyttänyt, mutta joskus näyttää).

Pastaa odotellessa sekoita toisessa kattilassa maitotuotteet ja graavilohi (tai muu raaka lohi paloina). Kiehauta. Tarvittaessa hauduta miedolla lämmöllä, kunnes kala on kypsää. Ohuet graavilohisiivut kypsyivät siinä ajassa, mikä meni kiehauttamiseen. Siirrä kattila pois levyltä, ja sekoita mukaan sitruunan kuoriraaste ja sitruunan mehu.

Sekoita keskenään pasta ja kastike. Nauti heti. Lopussa voi halutessa sekoittaa mukaan tuoreita silputtuja yrttejä tai vaihtoehtoisesti lisätä niitä vasta lautasella (niin kuin itse tein, koska osa syöjistä väistelee vihreitä). Tuoreet yrtit kruunaavat kokonaisuuden, mutta on hyvää ilmankin.

Päivitys myöhempänä päivänä:

Tältä annos näytti seuraavana päivänä mikrossa lämmitettynä:

Graavilohipastaa seuraavana päivänä mikrotettuna.

Hyvää oli vielä seuraavanakin päivänä, mutta parhaimmillaan tämä ruoka on tuoreena. Tuoreeltaan oli mehevämpi, sillä yön aikana spagetti imi kastiketta itseensä. Lohipalojenkin maku oli parhaimmillaan vastavalmistettuna, mutta kokonaisuudessaan ruoka oli silti hyvää uudelleenlämmitettynäkin.

Linkkejä muihin tekemiini hyviin pastaruokiin:

Muita tapoja käyttää graavilohta löytyy kirjoituksestani Ylijäänyt graavilohi, kylmäsavulohi ja muu suolattu kuumentamaton kala.

Paistettu kuha, voikastike, couscous ja paistetut pakastevihannekset

Kuhafileetä sattui löytymään punalaputettuna, joten mieluusti tartuin tilaisuuteen. Kuhaa luulin kauan mauttomaksi kalaksi, mutta vika olikin valmistustavassa. Uunissa valmistettu kuha ei minun kokemukseni mukaan maistu oikein miltään, mutta paistettu kuhafile on hyvää. Pannulla paistetussa kuhafileessä on mielestäni sellainen oma hieno maku, jota en ole löytänyt muista kaloista. Niinpä kuhaa mieluiten en enää tuhlaa uunikypsennykseen, vaan paistan pannulla, jos mahdollista.

Kuhafileen kanssa helposti herää kysymys, miten sen kuhafilen saa ruodottomaksi. Lohi- ja siikafileistä ruodot on helppo nyppiä pois pinseteillä, mutta kuhafileestä en vain ole onnistunut saamaan ruotoja pois pinseteillä, vaikka olen kuinka yrittänyt. Ratkaisu kuhafilen ruodottomaksi saamiseen löytyi Jaakko Kolmosen kirjasta Ruodotonta kalaa. Kolmonen suosittelee yksinkertaisesti leikkaamaan kuhafileen ruotoalueen pois ennen kypsennystä. Kuhafileessä ruotojono on fileen leveämmässä päässä v-muotoisella alueella. Sormella tunnustelemalla ruotojonon löytää helposti, eli kun sen on löytänyt, leikataan vain pois V-kirjaimen muotoinen ruotoalue. Poisleikkaamisen jälkeen kuhafilee alkaa muistuttaa ulkonäöltään housuja. Ahvenfileestä ruodot poistetaan samalla tavalla.

Kuhafile kypsyy nopeasti pannulla. Jos ei tee mitään hitaita lisäkkeitä, koko ateriankin saa nopeasti. Tällä kertaa valittiin lisäkkeiksi couscous, voikastike ja pakastevihannekset. Pakastevihannekset paistettiin pannulla voissa pakkauksen ohjeen mukainen aika. Couscousia varten kiehautin veden vedenkeittimessä, sekoitin syvällä lautasella couscousia, suolaa ja kiehautettua vettä pakkauksen ohjeen mukaisessa suhteessa, ja annoin turvota kannen alla 6 min. Voikastiketta varten vain sulatin voin mikrossa ja sitten sekoitin siihen sitruunamehua ja persiljaa. Lautasella oleva couscous tai muu tärkkelyslisäke sitoo voisulan niin, että ei ole välttämätöntä erikseen suurustaa. Ateriasta tuli oikein maukas ja ihanan nopea.

Paistettu kuhafile, voikastike, couscous ja pakastevihannekset

kuhafileitä + paistamiseen voita, päälle suolaa ja valkopippuria

couscousia

pussillinen pakastevihanneksia + voita tai muuta rasvaa paistamiseen

Leikkaa kuhafileistä ruotojonot pois. Paista kuhafileet pannulla voissa molemmin puolin ruskeiksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Valmista couscous ja pakastevihannekset pakkausten ohjeiden mukaisesti.

Voikastike kalalle:

50 g voita

½ sitruunan mehu

kourallinen persiljaa

Sulata voi. Sekoita siihen sitruunamehu ja persilja. Tarjoa heti esim. paistetun kuhafileen ja couscousin kanssa. Sopii myös muiden kalaruokien ja muiden lisäkkeiden (esim. peruna, riisi, pasta) kanssa.

Päivitys 5.4.2020:

Tänään syötiin melkein samaa kuin edellä, mutta yksinkertaisemmin:

Tällä kertaa voikastike on vain mikrossa sulatettua voisulaa, lisäämättä siihen mitään. Oikein hyvin maistuu niinkin, ja meillä lapsille paremmin kuin millään maustettu voisula. Tarjolla oli lisäksi sitruunaa, suolaa ja valkopippuria niitä kaipaaville. Tällaiselle aterialle en itse nyt muita makuja kaivannutkaan.

Kirjolohi-pastavuokaa pakkasesta sekä pakasteherneitä, mustaherukoita ja vesimelonia

Tästä päivästä tuli näköjään pakastepäivä, eikä huvittanut kokata uutta ruokaa. Tällä kertaa valitsin pakastimen valmiista ruuista kirjolohi-pastavuoan, jonka tekemisestä kirjoitin alun perin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/25/kirjolohi-pastavuokaa-tahteista-ja-kaalisalaattia/

Lisäksi lämmitin nyt mikrossa pakasteherneitä kolme minuuttia peitetyssä syvässä lautasessa täydellä teholla, ja kippasin lautaselle myös tuoreita oman pihan mustaherukoita sekä vesimelonia. Nämä kolme kasvista maistuivat oikein hyvältä samassa haarukallisessa. Kirjolohi-pastavuoka myös oli hyvää vielä näin parin kuukauden pakkasessaolon jälkeenkin. Tuntuu nyt, että huvittaisi tehdä muitakin kalaruokia pakkaseen, kun kerran pakkassäilytys ei vaikuta kalaruokia pilaavan. Tämän ruuan tapauksessa säilyvyyttä varmasti lisäsi se, että se sisältää paljon liivatetta kalaliemestä ja kovaa rasvaa voista, mitkä kylmänä kiinteytyvät kalapalojen ympärille kivasti suojaamaan ilman pilaavalta vaikutukselta.

Varhaisperunoita, tilli-voikastiketta ja savusiikaa

Vieraiden kanssa syömisestä jäi tähteiksi keitettyjä varhaisperunoita ja savusiikaa. Tilliä jäi nippu jääkaappiin käyttämättömänä. Tänään tulikin sitten helppo päivällinen yksinkertaisesti näin: Lämmitin mikrossa ne kypsät varhaisperunat ja savusiiat. Sulatin levyllä kattilassa kimpaleen voita, silppusin tillit ja sekoitin ne voisulan joukkoon.

Tosi hyvän makuinen kokonaisuus. Varhaisperunat eivät toki maistuneet yhtä raikkaalta kuin vastakeitettyinä, mutta hyvältä ruualta maistui kuitenkin. Vähän oli varhaisperunoissa sitä samaa makua kuin ”vanhoissakin” perunoissa keittämistä jälkeisenä päivänä mikrotettuina, mutta paljon paljon vähemmän sitä tunkkaista makua kuitenkin kuin vanhoissa uudelleenlämmitetyissä perunoissa. Silti tämä ruoka maistui hyvältä kesäruualta varhaisperunoineen ja etenkin tilli-voikastikkeineen. Niin yksinkertaista ja niin hyvää.

Voikastikkeesta olen muuten henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se ei ole vain varhaisperunoiden yksinoikeus. Olen syönyt voikastiketta myös talvella ”vanhojen” perunoiden kanssa, ja hyvää on ollut niinkin. Tuoretta yrttiä kun laittaa voisulan sekaan ja syö vanhojenkin perunoiden kanssa, siinä tulee mielestäni hyvin suuri osuus siitä varhaisperunat+tuoreyrttivoikastike-makukokemuksesta. Toki varhaisperunalla kokonaisuus on raikkaampi, mutta tosi hyvää mielestäni voikastike on vanhojenkin perunoiden kanssa. Talviperunoille voikastikkeen olen maustanut joskus tuoreilla yrteillä, joskus kuivatuilla. Kuivatuistakin on irronnut voisulaan hyvin makua, kun on antanut hautua perunoiden keittämisen ajan. Liharuuan kanssa syödessä olen usein tykännyt lisätä kyseiseen voikastikkeeseen eli voisulaan myös valkosipulia.

Mutta se niistä talviperunoista. Nyt kun varhaisperunoita on niin kyllähän niitä toki mieluummin syö <3