Nopea mac and cheese eli juustomakaroni ylijääneestä keitetystä makaronista

Mac and cheese makaronin jämistä, mungpavun ituja ja uunipunajuuria.

Kolmen päivän takaiselta lihapulla-aterialta oli jääkaapissa vielä jäljellä keitetyn makaronin jämät. Nyt käytin ne makaronin tähteet nopeaan mac and cheese -ruokaan, eli suomeksi juustomakaroni. Tämä ruoka tunnetaan myös nimillä macaroni and cheese sekä Wikipedian mukaan makaroni-juustopaistos. Tämä ruoka on siis käytännössä makaronia juustokastikkeessa. Tuli hyvää. Maistuu mielestäni lohturuualta ja minun makuuni juuri sopivan juustoiselta. Tähteeksi jääneestä makaronista tämä oli helppo, simppeli ja nopea tehdä.

Mac and cheese eli juustomakaroni ylijääneestä keitetystä makaronista (n. 2 annosta)
n. 270 g keitettyä vaaleaa makaronia (reilu 4 dl – käy myös muu vaalea ylijäänyt keitetty pasta)
10 g voita (2 tl)
6 g vehnäjauhoja (2 tl)
250 g täysmaitoa (2 ½ dl – käy myös UHT-maito)
35 g hienoksiraastettua parmesaania (vajaa 1 dl)
½ maustemittaa suolaa (tai oman maun mukaan)
Sulata kattilan pohjalla voi. Lisää vehnäjauho, sekoita tasaiseksi. Kun ei enää näy kuivaa jauhoa, lisää maito vähitellen pienissä erissä koko ajan sekoittaen. Kun kaikki maito on lisätty, kuumenna sekoittaen, kunnes pulpahtaa. Madalla lämpö pienimmälle ei-nollalle. Kypsennä koko ajan sekoittaen 1-2 minuuttia tai kunnes kastike näyttää paksuuntuneen. Siirrä kattila pois levyltä.
Lisää parmesaani. Sekoita, kunnes se on sulanut. Sekoita mukaan ensin suola ja sitten makaronit. Tässä vaiheessa voi lisätä maitoa, jos kaikki makaronit eivät kastuneet.
Siirrä kattila takaisin levylle. Kuumenna sekoittaen, kunnes pulpahtaa. Siirrä kattila pois levyltä ja kansi päälle. Anna lämmön tasaantua muutaman minuutin.
Vinkkejä:
* Tämän ruuan voi tehdä myös vastakeitetystä makaronista tai muusta pastasta. Silloin keitä 115 g (reilu 2 dl) vaaleaa makaronia tai muuta vaaleaa pastaa suolatussa vedessä kypsäksi, valuta ja jatka ohjeen mukaan. Jos makaroni on kuumaa vielä lisättäessä juustokastikkeeseen, lopussa tehtävää lämmön tasaantumista ei tarvitse tehdä.
* Tämän reseptin voi myös moninkertaistaa tarvittaessa. Moninkertaistettaessa seoksen voi halutessa kaataa lopussa voideltuun uunivuokaan, ripotella päälle korppujauhoja ja paistaa 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes korppujauhot ovat saaneet väriä pintaan . Tässä voi kestää esimerkiksi 30-45 minuuttia. Korppujauhot voi halutessa sekoittaa ensin voisulaan, tai laittaa korppujauhojen lisäksi pinnalle muutaman pienen voinokareen.
* Tähän perusreseptiin voi halutessa lisätä sattumia, kuten esimerkiksi yhtä tai useampaa näistä: paistettu pekoni, kinkku, meetvursti, paistetut sienet, paistetut vihannekset.
* Lisämauiksi voi halutessa lisätä esim. yhtä tai useampaa näistä: pippuri, valkosipuli, yrtit tuoreina tai kuivattuina.
* Juustona voi käyttää parmesaanin sijaan myös muuta raastettavaa voimakkaan makuista juustoa, kuten pecorino tai extra sharp cheddar. Voi myös sekoittaa useammanlaista juustoa, jos on.
* Jos ruuasta haluaa juoksevamman, maitoa voi lisätä enemmänkin.
* Maidon sijaan tai lisäksi voi halutessa käyttää myös kermaa.

Resepti perustuu tähän: https://smittenkitchen.com/2018/02/quick-essential-stovetop-mac-and-cheese/ Maidon määrän olen tuplannut alkuperäisestä reseptistä ja jättänyt pippurin pois, sekä käyttänyt tähdemakaronia, mutta muilta osin tämä minun reseptini on sama kuin tuo alkuperäinen.

Valmis annokseni juustomakaronia, mungpavun ituja ja uunipunajuuria.

Nyt käytin tähän maitona UHT-täysmaitoa, koska tuoretta maitoa ei nyt kotona ollut ja olen tilannut UHT-maitoja hävikkiruokakaupasta. Kaikkiin ruokiin UHT-maito ei mielestäni makunsa ja rakenteensa puolesta sovi, mutta tähän ruokaan kelpuutan sen. UHT:sta tulee pieni makeus, mutta juuri tässä ruuassa en koe sen haittaavan.

Mungpapujen idättämisestä kirjoitin tänne. Uunipunajuuret tein tällä Kotikokin ohjeella, jossa on 1 kg punajuuria, 3 rkl balsamiviinietikkaa, 3 rkl oliiviöljyä, 2 rkl hunajaa jne. (valkosipulit jätin pois, koska en välitä valkosipulista uunijuureksissa ja rosmariini jäi pois, koska se oli loppu): https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/499888/Uunipunajuuret/ Uunipunajuuriin en kuitenkaan ollut tällä kertaa tyytyväinen, koska balsamiviinietikasta tuli etikkapunajuurimaista makua, josta en pidä. Uunipunajuuret ovat mielestäni parempia ilman balsamiviinietikkaa niin, että niissä on paljon hunajaa sekä öljy, suola ja rosmariinia, jos on (tällä kertaa ei ollut). Toisaalta lapsi taas sanoi tykkäävänsä näistä uunipunajuurista (ja samoin iduista).

Muita tapoja käyttää tähteeksi jäänyt keitetty makaroni tai muu pasta on kirjoituksessani Ruokaa tähteistä: ylijäänyt spagetti, makaroni ja muu pasta. Linkki pelkkään reseptilistaan jämäpastojen hyödyntämisestä on täällä, sivulla Tähdereseptit.

Päivitys 25.4.2020:

Tältä aterialta yli jääneitä uunipunajuuria söin myös uunipyttipannun lisäkkeenä sekä lohi-riisivuoan lisäkkeenä fetajuuston ja paistetun sipulin kanssa.

Katso myös:

Mac and cheese raa’asta makaronista mikrossa yhdelle

Kaurapuuro Café-maitoon (UHT-maitoon)

Olin tilannut Fiksuruoka-nimisestä verkkokaupasta (myyvät huoneenlämmössä säilyvää hävikkiruokaa) mm. Arlan Café-maitoja, jotka ovat UHT-käsiteltyjä. Café-maidon rasvaprosentti on 3, ja tämän erän parasta ennen 11.6.2020. Tuoreen maidon puuttuessa kokeilin nyt tehdä kaurapuuron mikrossa Café-maitoon. Paksuuntumisessa kesti kauemmin kuin tavallisella täysmaidolla. Suutuntumakaan ei ollut yhtä paksu kuin tavalliseen täysmaitoon tehdyllä puurolla. Suutuntumasta vaikuttaa puuttuvan sitä tavallista kuumennetun maitoproteiinin suutuntumaa jostain syystä. Maku on vähän makeampi kuin tavallisella maidolla, mikä tietääkseni on tyypillistä kaikille UHT-maidoille. Kaurapuuroon tämä Café-maito nyt minulla joka tapauksessa kelpasi (kun ei tuorettakaan maitoa ole). Parempi kuin veteen tehty, mutta ei yhtä hyvä kuin tavalliseen täysmaitoon tehty. Samalla tulin miettineeksi, mihin kaikkialle kelpuuttaisin tämän Café-maidon: kaurapuuron lisäksi juomiin ja perunamuusiin. Makaronilaatikkoon, riisipuuroon ja valkokastikkeen sen sijaan en usko tämän Café-maidon sopivan, koska suutuntuma ja maku on mielestäni väärä niihin.

Kaurapuuro Café-maitoon mikrossa (1 keskikokoinen annos)
1 dl kaurahiutaleita (35-40 g)
2 dl Café-maitoa
ripaus suolaa
Sekoita ainekset korkeareunaisella syvällä lautasella. Kuumenna ensin mikrossa täydellä teholla 3 minuuttia. Sekoita. Kuumenna täydellä teholla vielä toiset 3 minuuttia. Sekoita tasaiseksi, ja anna vetäytyä hetki. Lisukkeeksi sopii esimerkiksi pakastemustikat, jotka on parasta sekoittaa puuron joukkoon jäisinä.

Tuplatullakin kysennysajalla rakenne näyttää olevan valuvampi kuin tavalliseen maitoon tehdyllä puurolla. Silti tämäkin kelpaa aamupalaksi.

Muita aamiaisia pitkään säilyvistä aineksista:

Päivitys 20.4.2020:

Tänään kokeilin samanlaista kaurapuuroa mikrossa, mutta tänään tein puuron UHT-kevytmaitoon, jota sitäkin olin tilannut samasta hävikkiruokakaupasta. UHT-kevytmaito käyttäytyi puurossa samalla lailla kuin Café-maito, eli pitempi valmistumisaika, ohuempi suutuntuma ja rakenne sekä tavallista maitoa makeampi.

Punasipulihilloke

Kokeilin tehdä punasipulihillokkeen tällä ohjeella, paitsi tuplasin reseptin ja valkoviinietikan puuttuessa käytin omenaviinietikkaa: https://anna.fi/reseptit/helppo-punasipulihilloke Tykkään syödä kylmät punasipulihillokkeet makeina, ja tämä oli mielestäni juuri sellainen sopivan makea. Suolamäärä taas oli ohjeen mukaan tehtynä liiallinen (1 tl per 100 g punasipulia), joten jatkossa laittaisin suolaa korkeintaan 1/4 tl per 100 g punasipulia.

Punasipulihilloke
200 g kuorittua punasipulia ohuiksi viipaleiksi leikattuina (2 isohkoa punasipulia)
2 rkl sokeria
2 rkl omenaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)
4 rkl neutraalin makuista öljyä
suolaa maun mukaan (tähän määrään laittaisin seuraavalla kerralla korkeintaan ½ tl suolaa)
Yhdistä kattilassa sokeri, etikka ja öljy. Kiehauta. Lisää punasipulit. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes punasipulit ovat muuttuneet läpikuultaviksi (minulla kesti siinä nyt 10 min).
Siirrä kattila pois levyltä. Sekoita mukaan suolaa. Siirrä punasipuli eri astiaan jäähtymään. Tarjoa jäähtyneenä esim. liharuokien lisäkkeenä.

Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että alkuperäisessä reseptissä etikka piti lisätä vasta lopussa samaan aikaan kuin suola. Ehkä joku toinen kerta voin testata, tuleeko parempaa, jos etikan lisää vasta lopussa. Nopeammin tulee ehkä valmista silloin.

Tänään tätä punasipulihilloketta syötiin makkarahampurilaisten välissä, jonne se sopi hyvin. Omiin annoksiini tuli tällä kertaa grillattua makkaraa, makeaa sinappia, tuorejuustoa, suolakurkkua ja tätä punasipulihilloa. Tykkäsin tosi paljon, mutta liian suolaisena tätä punasipulihilloketta ei voinut laittaa väliin paksua kerrosta.

Idätys: sarviapilan siemenet ja mungpavut

Laitoin eilen likoamaan sarviapilan siemeniä ja mungpapuja omiin astioihinsa. Tänään valutin ja huuhtelin ne siivilöissä, ja jätin ne siivilöihinsä peitettyinä itämään. Idättämisen aikana huuhtelen ituja kaksi kertaa päivässä, eli aamuin ja illoin. Ekolon mukaan sarviapilan idätysaika on 1-2 vrk ja mungpavun 3-5 vrk: https://www.ekolo.fi/info/idatysopas/25/

Päivittelen tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun tämä idätysprosessi etenee.

Sarviapilan siemeniä laitettuna yöksi likoamaan.

Liotettuja sarviapilan siemeniä ennen idätystä.

Päivitys 19.4.2020:

Yhden vuorokauden itäneet sarviapilan siemenet.

Päivitys 20.4.2020:

Sarviapilan siemenet 1½ vuorokauden idättämisen jälkeen.

Sarviapilan siemenet 2 vuorokauden idättämisen jälkeen. Itäneiden kuoriin tuli jostain syystä mustaa.

2 vuorokauden idättämisen jälkeen poimin molemmista tarpeeksi itäneitä syötäväksi, ja loput jätin vielä itämään. Mungpavun idut maistuivat raikkailta ituilta ja vähän hernemäisiltä. Sarviapilan idut maistuivat voimakkaan ituisilta ja vähän pistävältä. Mungpavun idut ovat mielestäni hyvää syötävää ihan sellaisenaan, mutta sarviapilan idut eivät.

Kokeilin sarviapilan ituja edellisenä päivänä tehdyn kookos-kanakeiton päälle, kun kerran Ekolon sivujen mukaan ”Sarviapilan idut ovat mukavan mausteisen makuisia.” Sarviapilan idut tuoksuvat selvästi currymausteseokselta, joten ajattelin niiden toimivan kanakeiton mausteena pinnalle ripoteltuna. Lopputulos oli, että ei toimi. Sarviapilan iduista ei tullut kanakeiton päälle ripoteltuna mitään mausteista hyvää makua, vaan vain sitä voimakasta ituista makua ja vähän pistävyyttä. Nyt en sitten tiedä, mitä edes tekisin koko sarviapilan iduille, koska sellaisenaan eivät ole hyviä ja en keksi, mitä ruokaa ne parantaisivatkaan. Toiste en taida sarviapilaa idättää, joten jatkossa jätän sarviapilan vain maustekäyttöön. Mungpapuja idätän kyllä jatkossakin.

Päivitys 21.4.2020:

3 vuorokauden idättämisen jälkeen totesin itujen olevan valmiita. Siirsin ne jääkaappiin. Mungpavun ituja on kiva syödä sellaisenaan, sarviapilan ituja ei. Mies tosin näytti syövän niitäkin muun ruuan seassa ilman ongelmia. Mungpavut ennen jääkaappiin siirtämistä yritin kylvettää tämän ohjeen mukaan: http://eilistapaistoa.blogspot.com/2012/10/mungpavun-ituja.html … mutta itäneitäkin laskeutui vesiastian pohjalle niin paljon, että en nähnyt koko kylvetyshommassa mitään hyötyä.

Mungpavun iduista osa jäi siivilän reikiin jumiin. Seuraavalla kerralla kannattaisi siis käyttää isompi- tai pienempireikäistä siivilää, jossa reiät eivät olisi idun kokoisia noin 1 mm levyisiä.

Päivitys 26.4.2020:

Idätin uuden satsin mungpapuja. Tällä kertaa idätin ne reikäkattilassa, jossa on n. 2-3 millimetrin levyisiä reikiä. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, koska niihin reikiin idut eivät jääneet jumiin. Ihan muutama papu kyllä jäi niihin reikiin jumiin, mutta jumiin jääneitä oli niin vähän, että ne eivät haitanneet. Jatkossakin siis taidan tehdä idätykset samassa reikäkattilassa. Silloin vältyn sekä idätyspurkkien etsimiseltä että siivilään jumiin jääneiltä iduilta.

Muutama papu jäi jumiin reikiin, mutta näin vähä määrä ei haitannut.

Kikherne limonello – somen hittipasta, joka on ihan ok

Instagramissa tuli vastaan kikherne limonellon resepti, jonka on sanottu olevan somehitti, ja jota on tituleerattu myös nimillä somepasta ja pandemiapasta. Reseptin on kirjoittanut Nata Salmela blogissaan WTD (White Trash Disease). Tässä linkki: https://wtd.fi/kikherne-limonello/

Tämän sitruunaisen kikhernepastan raaka-aineet ovat pasta, kikherneet (tölkistä), sitruuna, hunaja, turkkilainen jogurtti, soijakastike, kurkuma, inkivääri ja voi. Tarjoiluun suositellaan ohjeessa parmesaania ja tuoretta korianteria, joista jälkimmäistä minulla ei ollut, mutta muuten menin ohjeen mukaan.

Tämä pasta herätti mielenkiintoni, koska se näytti sisältävän suurin piirtein kaikkea, mitä ruualta haluan: hiilareita, makeutta, raikkautta, umamia, suolaa ja rasvaa. Lisäksi se oli nopea tehdä. Kaiken kukkuraksi minulla oli kaikki tarvittavat ainekset jo muutenkin kotona, vaikka kaupassa ei ole käyty 12 päivään.

Tältä kikhernelimonello näytti ennen parmesaanin lisäämistä.

Plussaa siitä, että kikherneet eivät maistu tässä ruuassa kitkeriltä. Monissa ruuissa kikherneet maistuvat minun suussani kitkeriltä, mutta tässä ruuassa kikherneet maistuvat mielestäni sisältä neutraaleilta ja pinnasta siltä, miltä tämän ruuan kastike maistuu. Kikherneiden kitkerän maun olen huomannut tulevan esille usein ohuissa kastikkeissa/keitoissa/liemissä, mutta tämän pastan kastike oli paksua turkkilaisen jogurtin ansiosta.

Yllätyin siitä, että tässä ruuassa lapsetkin söivät kikherneitä, eli eivät väistelleet niitä, eivätkä valittaneet niistä. Lapset söivät annoksensa muutenkin reippaasti valittamatta tai viivyttelemättä, vaikka tämän ruuan makumaailma ei ole heille tuttu. He tosiaan eivät tästä ruuasta valittaneet, mutta eivät myöskään kehuneet, eivätkä myöskään pyytäneet tekemään tätä toistekin.

Minun suussani tämä ruoka maistuu hunajalta, sitruunalta ja joltain itämaiselta ruualta. Ei siis missään nimessä mautonta. Kurkuman piti tulla tähän ruokaan vain keltaisen värin takia, mutta tällä ohjeen mukaisella määrällä (½ rkl per 2 annosta) maistan kurkuman maun tässä selvästi. Pastaruuassa pidän kurkuman makua aika odottamattomana makuna, mutta onhan se keltainen väri kieltämättä hieno.

Kokonaisuutena sanoisin tämän ruuan olevan minun suussani tasoa ”ihan ok”. Kyllä sitä syö, mutta en ainakaan tällaisena jää kaipaamaan. Minun makuuni kaipaisin enemmän umamia, makeutta ja rasvaa. Vaikka hunajan ominaismaun tässä maistankin, se hunajamaku maistuu tässä ilman makeutta. Sitruuna, turkkilainen jogurtti ja kurkuma ovat tässä ruuassa niin isossa roolissa, että ne vievät hunajan makeuskokemuksen pois, ainakin minun suussani. Niinpä omaan makuuni tämä ruoka toimisi todennäköisesti paremmin ilman turkkilaista jogurttia ja kurkumaa. Soijakastiketta laittaisin enemmän, ja pastan paistaisin säästelemättömässä määrässä öljyä. Silloin tämä ruoka olisi jo hyvin lähellä suosikkireseptiäni nuudeliwokille sekä tätä paistetun spagetin reseptiä. Väri olisi toki paljon tylsempi ilman kurkumaa, eikä kikhernekään häikäise värillään, mutta värikkäillä kasviksilla ja/tai yrteillä voisi hoitaa värihomman kuntoon.

Parmesaani tämän annoksen päällä ei mielestäni jotenkin sopinut yhteen tämän ruuan sisältämien itämaisten makujen kanssa. Parmesaani ei myöskään toiminut tälle pastalle umamibuustina samalla tavalla kuin pastoille yleensä. Luulen tämän johtuvan siitä, että parmesaani ei sulanut tämän pastan päälle. Tämä pasta siis ei ollut höyryävän kuumaa siksi, koska tähän pastaan lopussa sekoitettiin turkkilaista jogurttia, eikä sen jälkeen saanut enää kypsentää, jottei jogurtin rakenne mene rikki.

Tähän reseptiin meni nyt ainoa kikhernepurkki, mikä minulla oli. Tämän ruuan innoittamana laitoin lisää kikherneitä ostoslistaan. Kikherneiden yhdistäminen pastaan on jotain, mitä en olisi itse keksinyt, joten kiitokset siitä. Olen avoin kikherneiden ja pastan yhdistämiselle jatkossakin, joskin juuri omille makuhermoille täydellisen tavan löytäminen ei välttämättä tapahdu hetkessä.

Tämän ruuan makumaailma tuo mieleeni jonkin kookosmaitoa sisältävän kanakastikkeen, jota syödään riisin kanssa. Sellaiseenkin olisi vielä kaapeissa aineksia käymättä kaupassa, joten voi olla, että innostun tekemään sellaista lähipäivinä.