Tomaattinen sienikastike ja spagetti

Eilen paahdoin uunissa jumboherkkusieniä. Nyt niitä oli jäljellä vielä kuusi kappaletta. Niissä oli sen verran mahtava tiivistynyt umaminen maku, että teki mieli kokeilla vielä hauduttaa ne tomaattimurskassa ja tarjota spagetin kanssa. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen, joka on kuin eräänlainen sienibolognese tai sieniragu, eli bolognese tai ragu lihan sijaan sienistä. Maistuu syvän umamiselta tomaattikastikkeelta, joka sopii tosi hyvin yhteen spagetin kanssa. Raastettu parmesaani päällä antaa viimeisen silauksen, mutta hyvää ilmankin. Ylijääneistä paahdetuista sienistä tämä oli yksinkertainen valmistaa: silppusin sienet, laitoin ne kattilaan tomaattimurskan ja voin kanssa, kiehautin, sekoitin, annoin olla miedolla lämmöllä kannen alla puoli tuntia, lisäsin suolaa ja sokeria, ja sitten olikin jo valmista. Maistui hyvin, ja nälkäkin lähti. Tähän reseptiin palaan toistekin. Lapsetkin söivät hyvällä ruokahalulla, ja santsasivatkin.

Tomaattinen sienikastike pastalle
6 paahdettua jumboherkkusientä (6 jumboherkkusientä painoi paahtamisen jälkeen nyt 200 g)
400 g tomaattimurskaa
25 g voita
1½ tl suolaa
2 tl sokeria
Silppua sienet. Laita kattilaan silputut sienet, tomaattimurska ja voi. Kiehauta. Sekoita, ja laske lämpö pienimmälle ei-nollalle. Laita kansi päälle. Anna olla puoli tuntia. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Tarjoa keitetyn (vaalean) pastan ja parmesaanin kanssa.
Vinkkejä:
Tällaisena tämän kastikkeen maku on syvän umaminen ja tomaattinen. Maku on vähemmän rasvainen kuin jauhelihaversiossa, joten halutessa voi lisätä haluamaansa rasvaa missä valmistuksen vaiheessa tahansa. Jos haluaa lisätä muitakin makuja, voi lisätä esimerkiksi jotain näistä:
* sipuli (esim. 1 kpl) ja/tai valkosipuli (esim. 1 kpl) – silppua ja kuullota kattilan pohjalla alussa, lisää sitten muut ainekset (voi myös käyttää sipulijauhetta esim. 1 tl ja/tai valkosipulijauhetta esim. 1 maustemitta)
* pippuri – lisää lopussa
* kuivatut yrtit – esim. ½ tl basilikaa, ½ tl oreganoa, 1/4 tl timjamia – lisää yhtä aikaa tomaattimurskan kanssa
* pekoni – silppua, paista kypsäksi, lisää muut aineet (suolan määrää voi silloin vähentää ja voin jättää halutessa pois)
* savupaprikajauhe – paista alussa rasvassa esim. 1 tl savupaprikajauhetta, lisää sitten muut aineet
* tähteeksi jääneet kypsät lihat, kanat, lihajalosteet ja/tai vihannekset – voi lisätä alussa silputtuina tai suupaloina
* tuoreet yrtit – esim. basilika, oregano, timjami, rucola, salvia, rosmariini – silppua ja sekoita joukkoon lopussa tai ripottele vasta lautaselle valmiin annoksen päälle
* kerma, tuorejuusto ja/tai sulatejuusto – voi lisätä lopussa haluamansa määrän tai sen verran kuin on – mausteiden määrää voi silloin joutua nostamaan
Voin voi periaatteessa korvata öljyllä. Voin maun puuttuessa suosittelen kuitenkin lisäämään muita makuja tilalle. Vielä voita umamisempia rasvoja ovat esimerkiksi pekoninpaistorasva sekä lihojen ja kanojen paistorasvat, jotka nekin siis sopisivat tähän erinomaisesti.
Kokeile myös muilla sienillä kuin jumboherkkusienillä. Esimerkiksi paahdetut portobellosienet toimisivat varmasti tässä mainiosti.
Parmesaanin sijaan voi käyttää muutakin vahvaa juustoa, esimerkiksi:
* pecorino
* grada padano
* fetajuusto
* aurajuusto
Jotkut korvaavat parmesaanin myös ravintohiivahiutaleilla tai niiden ja pähkinöiden tehosekoitetulla seoksella. Sellaisista minulla itselläni ei ole vielä kokemusta.

Valmis annos spagettia, tomaattista sienikastiketta ja parmesaania.

Päivitys 2.4.2020:

Tämä oli vielä parempaa seuraavana päivänä. Harmittaa, kun se loppui.

Muita sieniruokia:

Portobello-mozzarellapasta

Pastaa, portobellosieniä ja mozzarellajuustoa.

Jääkaapissani sattui olemaan viimeisen käyttöpäivän mozzarellapaketti ja portobellopaketti, jolla oli parasta ennen eilen:

Niistä tuli sitten mieleeni, että haluan portobellopastaa mozzarellalla eli portobello-mozzarellapastaa. Noista vain mozzarellalla oli oikeasti kiire, sillä sienet yleensä säilyvät jääkaapissa vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin – voivat säilyä jopa viikkoja.

Sienipastoille löytyy Googlella monimutkaisempiakin ohjeita, mutta nyt halusin tehdä sienipastan yksinkertaisella tavalla. Eli keitin vain pastat, pilkoin sienet, paistoin sienet voissa, suolasin ne, sekoitin lautasella keskenään sienet, pastat, revityt mozzarellat. Oli todella ihanan herkullista! Santsatessani totesin, että itse asiassa parhaan makuinen onkin niin, että pastat ja sienet sekoitetaan keskenään, ja mozzarellat revitään pinnalle sekoittamatta. Tällöin mozzarellan ominaismaku ja suutuntuma tulevat esille parhaiten. Mutta se nyt on makuasia. Tämä ruoka oli mielestäni hyvää molemmilla tavoilla, sekoitti mozzarellan joukkoon tai ei.

Sienipasta on mielestäni yleensä ottaen hyvää teki sen mistä syömäkelpoisesta sienestä tahansa. Portobello on oikeasti herkkusieni, joka on kasvanut tavallista herkkusientä isommaksi. Tavalliseen herkkusieneen verrattuna portobello on mielestäni maukkaampaa (umamisempaa), mutta silti tavallisetkin herkkusienet ovat mielestäni todella hyviä ja tykkään todella paljon myös niistä tehdystä sienipastasta. Myös tällaisella yksinkertaisella paistettuja sieniä + keitettyä pastaa -tavalla, niin kuin olen tässä aiemmassa postauksessa kertonut: https://ruokaideat.com/2019/06/25/paistettuja-herkkusienia-tahdemakaronin-kanssa/

Sienipasta, niin portobellopasta kuin muutkin sienipastat, ovat mielestäni hyviä sekä juustojen kanssa että ilman. Nyt kuitenkin kun minulla sitä viimeisen käyttöpäivän mozzarellaa sattui olemaan, käytin sitä tähän, ja hyvin sopi. Minulla oleva mozzarella sattui olemaan vesipuhvelimozzarellaa, mutta yhtä hyvin tähän sopisi tavallinen mozzarella, joku muu juusto tai juuston jättäminen poiskin. Mozzarella, oli se sitten lehmänmaidosta tai vesipuhvelinmaidosta tehty, ei peitä tässä sienten omaa makua, mutta mielestäni tekee kuitenkin kokonaisuudesta ruokaisamman ja antaa vaihtelevuutta makuun ja suutuntumaan. Samalla kokonaisuudella tekisin mielihyvin uudestaankin, jos sattuisi samoja raaka-aineita olemaan, mutta toisaalta sienipastaa voi tehdä monella muullakin tavalla.

Portobello-mozzarellapasta (2-3 annosta)
3 portobellosientä (n. 200 g – voi korvata osittain tai kokonaan muillakin sienillä, mutta silloin vaihda ruuan nimi esim. sieni-mozzarellapastaksi)
sienten paistamiseen voita tai muuta rasvaa ja suolaa
1 paketti mozzarellajuustoa (125 g – voi olla vesipuhvelin tai lehmänmaidosta tehtyä – voi myös jättää pois tai korvata muulla juustolla mitä löytyy, mutta ota silloin mozzarella pois ruuan nimestä)
250 g vaaleaa tagliatellepastaa (tai muuta vaaleaa pastaa – tummat ja täysjyväpastat mielestäni eivät toimi tässä)
Pilko sienet. Paista ne voissa tai muussa rasvassa, ja sekoita kypsinä niihin suolaa. Rasvaa on hyvä olla sellainen määrä, että kaikki rasva ei imeydy sieniin. On herkullista, kun jää reilusti sienten makuista rasvaa kostuttaman pastaa, jolloin erillistä kastiketta ei tarvita.
Keitä pasta kypsäksi suolatussa vedessä. Itse laitan pastan keitinveteen 1% merisuolaa, eli 2 litraan vettä 20 grammaa merisuolaa.
Kypsän pastan, sienet ja mozzarellan voi halutessa tarjota erikseen, tai voi sekoittaa keskenään pastat ja sienet paistorasvoineen. Mozzarellan maku on mielestäni parhaimmillaan erikseen tarjottuna. Mozzarellan sijaan voi tarjota erikseen myös muuta juustoa esim. parmesaania, pecorinoa, cheddaria, fetajuustoa, aurajuustoa tai jopa perus kermajuustoa, mistä nyt tykkää. Mutta tarjosi mitä tarjosi, kannattaa tarjota heti ennen kuin ainekset jäähtyvät.
Sienipastan kanssa tarjottavaksi sopivat hyvin myös tuoreet yrtit. Sopivia tuoreita yrttejä ovat ainakin rosmariini, rucola, oregano, basilika, timjami ja salvia.

Halloumipyttipannu

Hyppää päivitykseen 16.4.2020

Hyppää reseptiin: Halloumipyttipannu raaoista perunoista (kirjoitettu 17.10.2019), Halloumipyttipannu keitetyistä perunoista (kirjoitettu 16.4.2020)

Jääkaapissa sattui olemaan miehen paistamaa halloumia tähteenä:

Tuli sitten mieleeni, että koitanpa tehdä siitä pyttipannun. Perunoita ei ollut valmiiksi keitettyinä, joten käytin raakoja perunoita, jotka paistoin kypsäksi. Kuorin ja pilkoin perunoita kuutioiksi sen verran kuin mahtuu pannulle suunnilleen yhteen kerrokseen niin, että perunakuutioita ei ole päällekkäin. Kypsensin perunakuutiot pannulla voissa välillä käännellen noin 15 minuuttia, kunnes olivat pinnoiltaan ruskistuneita. Pilkoin halloumit kuutioiksi ja lisäsin ne perunakuutioiden joukkoon lopussa. Ripottelin suolaa mukaan, siirsin pyttipannun pois pannulta ja paistoin pannulla kananmunat molemmin puolin ruskistuneiksi. Lisukkeiksi tuli porkkanatikkuja ja kotimaista vesimelonia.

Halloumipyttipannun maku jäi yllättävän miedoksi. Halloumia oli vajaa 100 grammaa ja perunoita raakapainona yli 500 grammaa, mikä on mielestäni sopiva suhdeluku makkaraa käytettäessä, mutta halloumia käytettäessä olisi selvästikin pitänyt olla suurempi halloumin osuus. Puolelle kilolle perunoita olisi varmaan pitänyt olla halloumia ainakin koko paketillinen, joko 200 g tai 250 g paketillinen. Sellaisenaan paistetun halloumin olen kokenut sopivan hyvin yhteen lohko- ja paistettujen perunoiden kanssa, mutta näköjään tosiaan halloumia olisi hyvä olla aika iso osuus suhteessa perunan määrään.

Paistetun kananmunan kanssa halloumipyttipannu ei sopinut yhteen yhtä hyvin kuin perinteinen makkarapyttipannu sopii. Munan maku hallitsi liikaa silloin, kun suussa oli yhtä aikaa munaa ja halloumipyttipannua. Söin sitten munan ja pyttärin tällä kertaa erikseen, jolloin maistui paremmalta. Tulin myös siihen tulokseen, että halloumipyttipannussa perunoiden olisi parempi olla pienempinä kuutioina, jolloin perunan maukkaan paistopinnan osuus maksimoituisi. Seuraavalla kerralla tekisin halloumipyttipannun näin:

Halloumipyttipannu raaoista perunoista (n. 2 annosta)
noin puoli kiloa kiinteitä perunoita (noin 5 kpl)
1 paketti halloumia (200 g tai 250 g paketti)
paistamiseen voita tai muuta rasvaa
suolaa (ja halutessa muita mausteita)
(halutessa sieniä tai vihanneksia – raakoja tai kypsiä esim. uunikasvisten tähteitä)
(halutessa tuoreita yrttejä esim. minttua, rucolaa tai basilikaa)
Kuori perunat ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Pilko myös halloumi kuutioiksi. Paista perunakuutiot isolla paistinpannulla rasvassa keskilämmöllä kypsiksi silloin tällöin käännellen muttei koko ajan käännellen, kunnes pinnat ovat ruskistuneet ja perunat kypsiä, noin 15 minuuttia. Siirrä perunakuutiot pois pannulta. Ruskista pannulla halloumikuutiot, jos halloumikuutiot eivät olleet jo valmiiksi paistettuja (lisää rasvaa tarvittaessa, tässä vaiheessa voi myös paistaa sieniä ja/tai vihanneksia halutessa). Valmiiksi paistetuille halloumikuutioille riittää, että lämpenevät pannulla. Lisää ruskistettujen halloumikuutioiden sekaan perunakuutiot ja suolaa (ja halutessa muita mausteita). Sekoita hyvin ja siirrä pois levyltä. Tarjoa heti. Viimeistele halutessa tuoreilla yrteillä, jos on.

Perunakuutiot, jotka menivät tähän ruokaan (n. 500 g). Seuraavalla kerralla pilkkoisin perunakuutiot vielä pienemmiksi.

Aiempia kirjoituksiani pyttipannusta:

Päivitys 16.4.2020:

Halloumipyttipannu keitetyistä perunoista ja paistetusta halloumista. Lisänä kaali-appelsiiniraastetta ja pakasteherneitä.

Tänään jääkaapissani oli paistettua halloumia ja keitettyjä perunoita, joten tein niistä pyttipannun. Tuli oikein maistuvaa. Keitettyjä perunoita tuli nyt 340 grammaa ja paistettua halloumia 80 grammaa. Keitetyistä perunoista tulikin parempaa halloumipyttipannua kuin raaoista perunoista. Raaoista perunoista tulee yleensä rapeampi pyttipannu, mutta keitetty peruna taas vaikuttaa imevän paremmin itseensä makuja. Viime aikoina olen oppinut keitetyistä perunoista myös, että keitetyt perunat kannattaa lisätä kylmään, ei kuumaan rasvaan. Kylmään rasvaan lisätyt keitetyt perunat näyttävät menettävän sen tunkkaisen eilismaun paistamisen aikana paremmin kuin kuumaan rasvaan lisätyt. Veikkaan syynä olevan perunan entsyymit, jotka hajottavat tärkkelystä sokereiksi jossain n. 60-70 Celsius-asteen lämpötilassa.

Halloumipyttipannu keitetyistä perunoista ja kypsennetystä halloumista (n. 2 annosta)
300-350 g keitettyjä jäähtyneitä perunoita ilman kuoria
80 grammaa paistettua halloumia
paistamiseen 1-2 rkl voita tai muuta rasvaa
suolaa
(Muunnokset kuten edellä reseptissä Halloumipyttipannu raaoista perunoista)
Pilko perunat ja halloumit kuutioiksi. Laita isolle paistinpannulle voita (tai muuta rasvaa). Kun voi alkaa sulaa, levitä se pannulle ja lisää perunakuutiot. Kuumenna sekoittamatta, kunnes perunoiden alapinnat vaikuttavat ruskistuneilta. Sekoita perunat nopeasti niin, että nyt eri puolet pääsevät koskemaan pannuun kuumaan pintaan. Paista sekoittamatta hieman keskilämpöä kuumemmalla (keittolevyn säätö 2/3) pari minuuttia, kunnes alapinnat ovat ruskistuneet. Sekoita taas niin, että taas eri puolet pääsevät koskemaan pannun kuumaan pintaan. Paista taas pari minuuttia sekoittamatta, sitten nopea sekoitus. Jatka samalla tavalla, kunnes perunoissa näyttää olevan ruskistuspintaa suurin piirtein joka puolella, mutta perunat eivät ole vielä alkaneet palaa. Kun perunat näyttävät olevan valmiita, ripottele niihin suolaa ja sekoita.
Lisää kypsät halloumikuutiot. Kääntele, kunnes halloumikuutiot ovat lämpimiä. Tarjoa heti.

Halloumit, jotka menivät tämänkertaiseen pyttipannuun.

Kolmannen ruskistus-sekoittamissyklin jälkeen.

Keitetyt perunat olivat peräisin toissapäiväiseltä aterialta, jossa oli karitsan jauhelihapihvejä, valkosipuli-jogurttikastiketta, keitettyjä perunoita ja paahdettua kesäkurpitsaa. Kaali-ananasraaste oli toissapäivältä.

Kurpitsa-halloumipasta ja paahdetut kurpitsa- ja halloumikuutiot

Tuli vastaan blogin Jotain maukasta kiinnostava kurpitsa-halloumipasta: http://www.jotainmaukasta.fi/2019/08/25/kurpitsa-halloumipasta/

Minulla jää usein kiintoisat uudet reseptit testaamatta siksi, koska minulla ei ole niihin aineksia. Tässä oli nyt kerrankin sellainen, mihin katsoin minulla olevan ainekset. Kesken tekemisen tosin huomasin, että alkuperäisessä reseptissä luki myskikurpitsa, mutta minun kurpitsani oli patty pan, mutta päätin vain silti jatkaa ja korvata vain myskikurpitsan suoraan patty pan kurpitsalla.

Ja kylläpä olen tyytyväinen että jatkoin ja tein loppuun asti! Tästä tuli tosi hyvää. En vieläkään käsitä, miten näin yksinkertainen voi olla näin hyvää. Patty pan kurpitsat maistuivat makeahkoilta ja pehmeiltä. Vähän niinkuin kesäkurpitsalta, mutta vähemmän vihannesmaiselta ja selvästi makeammalta. Patty pan kurpitsan, suolaisen halloumin ja neutraalin pastan maut sopivat tosi hyvin yhteen, ja nälkäkin lähti hyvin.

Tästä sain nyt useammankin idean, mitä kokeilla jatkossa. Ensinnäkin, tuo että samalla uunipellillä paahdetaan kasvis- ja halloumikuutioita, on aivan huippu idea. En olisi itse sitä keksinyt. Olen yleensä paistanut halloumit pannulla, mutta uunipaahdettuna niiden mausta tuli tiiviimpi, paahteisempi ja vähemmän rasvapintainen. Jatkossa voisin kokeilla paahtaa muitakin makeahkoja kasviksia halloumikuutioiden kanssa samalla pellillä. Nyt ensimmäisenä tulee mieleen makeahkoista kasviksista ainakin porkkana, punajuuri, palsternakka ja bataatti. Syntyvä kasvis-halloumisekoitus sopisi varmasti paitsi pastan kanssa, mutta myös esimerkiksi risoton kanssa, perunoiden ja kastikkeen kanssa tai vaikkapa tortillan välissä. Tai voisi tehdä myös sellaisen herkkuruuan, jossa olisi yksinkertaisesti peruna- ja halloumikuutioita paahdettuna samalla pellillä, jolloin olisi paikallaan lisukkeeksi raikas salaatti. Joka tapauksessa, nämä uunipaahdetut halloumikuutiot ovat nyt sellainen juttu, mistä tosissaan innostuin! Miksi en ole ennen niitä löytänyt?

Uunissa paahdettaessa halloumikuutiot tarttuivat toisiinsa ja niihin kurpitsapaloihin, joihin ne koskevat, mutta makua se ei haitannut. Jos pellillä olisi vähemmän tavaraa kerralla niin, että niiden ei tarvitsisi koskea toisiinsa, eivät varmaan tarttuisi kiinni toisiinsa. Toisaalta taas pidän ajatuksesta tehdä pellillä maksimimäärän ruokaa kerralla, joten ehkä kuitenkin jatkossakin tekisin näin täydellä pellillä huolimatta siitä, että toisiinsa tarttumista tapahtuu.

Uunissa paahdetut kurpitsa- ja halloumikuutiot
700 gramman painoinen keltainen tai oranssi kurpitsa, joka voi olla ainakin patty pan tai myskikurpitsa (vihreää kesäkurpitsaa en käyttäisi tähän, koska se ei ole yhtä makea)
2 pakettia halloumia (alkuperäisessä ohjeessa ei ollut paketin kokoa, mutta minulla ne olivat 250 gramman paketteja)
½ dl oliiviöljyä tai muuta öljyä mitä sattuu olemaan (oliiviöljyn omaa makua en erota lopputuloksesta)
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Pilko kurpitsa (jos myskikurpitsa, kuori se ensin) ja halloumit kuutioiksi. Levitä ne uunipellille leivinpaperin päälle. Pirskottele öljyä päälle. Paahda 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes halloumipaloissa on väriä ja kurpitsapalat ovat pehmeitä. (Minulla kesti siinä 45 minuuttia.)
Kurpitsa-halloumipasta (4 annosta)
pellillinen paahdettuja kurpitsa- ja halloumikuutioita ylläolevan ohjeen mukaan
400 g vaaleaa tagliatellepastaa tai spagettia
Keitä pasta kypsäksi. (Itse keitän pastat mieluiten sellaisessa vedessä, jossa on 1% merisuolaa eli tälle määrälle pastaa kiehautan 2 litraa vettä, sekoitan siihen 20 grammaa merisuolaa, sitten lisään pastat ja keitän ohjeen mukaisen ajan.)
Valuta kypsä pasta. Sekoita siihen pelliltä kurpitsa- ja halloumipalat ja öljyt, jos niitä pellillä vielä on. (Minun tapauksessani niitä ei nyt ollut jäljellä, mutta jollain muulla kerralla voisi ollakin.) Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa (itse en kokenut tarpeelliseksi.)
Alkuperäisen ohjeen mukaan tähän voisi lisätä myös yrttejä kuten salviaa tai timjamia pastan joukkoon, tai kurpitsapaloihin ennen uunia valkosipulia ja/tai mustapippuria, mutta minulle tämä oli nyt niin hyvää näinkin, että en osannut muuta tähän kaivata.

Patty pan kurpitsa, joka tähän ruokaan meni.

Kurpitsa- ja halloumikuutiot ennen uunia.

Kurpitsasta otin talteen siemenet:

Koitin paahtaa ne pannulla rapeiksi. Ei tullut rapeita, vaan olivat sisältä pehmeitä vielä silloinkin, kun pinnat ehtivät palaa. Laitoin kuitenkin suolaa päälle ja söin ne pois. Ne maistuivat kurpitsalta, hedelmäiseltä ja auringonkukansiemenmäiseltä. Seuraavalla kerralla voisin ehkä laittaa nekin paahtumaan samalle uunipellille kurpitsapalojen kanssa, josko ne silloin ehtisivät rapeutua mukavan rouskuviksi.

Feta-minttupasta ja feta-minttutahna

Feta-minttupasta ja raastettua pecorinojuustoa.

Jääkaapissani oli kolme päivää aiemmin avattu fetajuustopaketti, josta oli puolet käytetty patongin täytteeksi: https://ruokaideat.com/2019/08/12/patonki-taytettyna-voilla-paprikalla-fetajuustolla-ja-rucolalla/

Pihallani kasvaa vielä tuoretta minttua. Teki mieli sitten tehdä jotain, mihin menee se puoli pakettia fetaa ja sitä tuoretta minttua. Aiemmin olen tehnyt mintusta pestoa, joka oli hyvää: https://ruokaideat.com/2019/08/11/itsetehtya-minttupestoa-ja-pestopastaa/

Siitä sitten tuli mieleeni tehdä minttupestoa niin, että käytänkin juustona fetajuustoa. Fetajuustoa oli jäljellä juuri se 100 grammaa, mitä pesto-ohjeeseenkin tarvittiin juustoa. Kävin sitten tuumasta toimeen. Pähkinänä käytin tällä kertaa cashewpähkinöitä, kun nyt teki mieli käyttää niitä. Pestoa tämä tietenkään ei enää ole, vaan nyt oikeampi nimitys on feta-minttutahna. Siitä tuli tosi hyvää! Tein sen näin:

Feta-minttutahna
100 g fetajuustoa
30 g tuoreita mintun lehtiä
50 g cashewpähkinöitä
1 valkosipulin kynsi
1 dl öljyä
suolaa ja pippuria maun mukaan (itse laitoin suolaa 1 g / 1 maustemitta ja mustapippuria 10 pyöräytystä myllystä)
Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimella kaikki ainekset paitsi suola ja pippuri. Maista, ja sekoita vielä halutessasi suolaa ja pippuria maun mukaan.
Feta-minttupasta
vastakeitettyä pastaa
pastan keitinlientä
feta-minttutahnaa
halutessa päälle: raastettua pecorinoa tai parmesaania
Sekoita vastakeitettyyn pastaan kattilassa tai lautasella vähän keitinvettä ja maun mukaan feta-minttutahnaa. Viimeistele annos halutessasi raastetulla pecorinolla tai parmesaanilla.

Maku tässä feta-minttutahnassa oli mielestäni minttuinen ja valkosipulinen, jossa mukana fetan maku pehmennettynä mukavaksi. Minttupestossa mintun ominaismaku ei tullut esille, mutta tässä feta-minttutahnassa mintun ominaismaku tuli esille ja oikein kivasti tulikin! Fetan ja mintun maut sopivat mielestäni nyt tosi hyvin yhteen. Kuitenkin jos minulla sattuisi olemaan fetaa ja jotain muuta tuoretta yrttiä, voisin mieluusti kokeilla vastaavanlaista feta-yrttitahnaa myös muilla yrteillä.

Ainekset, joista tein feta-minttutahnan.

Pastan keitin tuttuun tapaan: 2 litraa vettä kiehautetaan ja siihen lisätään 20 grammaa merisuolaa. Siinä keitetään noin puoli kiloa pastaa pakkauksen mukainen maksimikeittoaika. Keitinlientä otetaan vähän talteen. Kypsään pastaan sekoitetaan vähän keitinlientä sekä kastike. Tein nyt tätä feta-minttupastaa vain yhden annoksen, joten sekoitin vasta lautasellani pastan, ruokalusikallisen tai pari keitinlientä ja maun mukaan feta-minttutahnaa:

Annoksen päälle raastoin pecorinojuustoa, kun se nyt sattui olemaan avattuna ja sitä oli jäänyt minttupeston teosta. Annos oli mielestäni nyt tosi hyvä, WAU!