Tänään teki mieli saada aamiaiseksi tuorepuuroa. Tuorepuuron voi tehdä monella eri tavalla, mutta minulla oli nyt tällaiset ainekset: kaurahiutale, maustamaton jogurtti, omena ja sokeri. Maistui pehmeän kauraiselta, makeahkolta jogurtilta ja omenalta. Toimi hyvin aamiaiseksi nyt, kun edellisestä kauppareissusta on 11 päivää ja moni aines on kotoa loppu (kuvia yli viikon säilytetyistä hedelmistä täällä). Tuorepuuron usein annetaan olla jääkaapissa yön yli, mutta nyt minulle tuli tämä himo vasta aamulla, joten annoin olla jääkaapissa vain 30 minuuttia, joka sekin riitti.
Omenainen tuorepuuro (1 annos – voi moninkertaistaa tarvittaessa)
1 dl kaurahiutaleita (35-40 g)
2 dl maustamatonta jogurttia (200 g)
sokeria oman maun mukaan (minulla 3 rkl)
1 omena kuorittuna ja pikkupaloiksi pilkottuna
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua jääkaapissa mielellään vähintään puoli tuntia (jotta sokeri ehtii tasoittua eikä ole vain joukossa pureskeltavina kiteinä), mutta käy myös yön yli tai tarvittaessa vuorokausi tai toinenkin. Omenapalat voivat tummua pitkässä säilytyksessä, mutta silti on syömäkelpoista.
Muunnoksia:
* omenan sijaan tai lisäksi voi käyttää myös muuta hedelmää tai marjaa, mistä tykkää
* jogurtin voi korvata tarvittaessa jollain muulla saman paksuisella tuotteella, josta tykkää ja jonka voi kuvitella sopivan tuorepuuroon (tarvittava sokerin määrä voi olla silloin eri)
* kaurahiutaleet voi korvata osittain tai kokonaan muilla hiutaleilla: esim. neljän viljan hiutale, riisihiutale, vehnähiutale jne.
* sokerin sijaan voi käyttää muuta makeuttajaa, mistä tykkää, esim. hunaja (sitä tarvitaan yleensä kolmanneksen vähemmän kuin sokeria) tai (vaahtera)siirappi
* mukaan voi lisätä esimerkiksi pähkinöitä (tarvittaessa pienennettyinä), kuivahedelmiä ja/tai kaakaojauhetta (kaakaojauheen tapauksessa voi tarvita sokeria enemmän)
* tuorepuuroon voi halutessa lisätä mausteita: esimerkiksi vaniljasokeria/vaniljauutetta/vaniljajauhetta, kanelia, kardemummaa, neilikkaa jne. mistä nyt tykkääkään
Omenainen tuorepuuro.
Muita harvoihin kaupassa käynteihin soveltuvia aamiaisia:
Myllyn paras Neljän viljan hiutale -paketissa oli ohje itsetehdyille myslipatukoille. Koska ohjeessa oli sekä kuivattuja hedelmiä että hedelmämehua, näin tämän oivana tilaisuutena saada käytettyä sekä kuivattuja omenoita että omenamehua, joita molempia minulla sattui olemaan itsetehtyinä. Alkuperäisen ohjeen kaikki kuivatut hedelmät korvasin kuivatuilla omenoilla, ja ohjeen mehuna käytin omenamehua. Ohjeessa oli myös kauraleseitä ja pähkinärouhetta/kookoshiutaleita, jotka kaikki korvasin kaurahiutaleilla. Näin ollen laitoin näihin myslipatukoihin vain neljän viljan hiutaleita, kaurahiutaleita, kuivattua omenaa, omenamehua, vaaleaa siirappia ja suolaa.
Kuivatut omenat ajoin ensin tehosekoittimella rouheeksi. Sekoitin keskenään kuivat aineet eli kaurahiutaleet, neljän viljan hiutaleet ja kuivatut omenat. Sekoitin kattilassa mehun, siirapin ja suolan, ja kiehautin. Otin kattilan levyltä, ja sekoitin mukaan kuivat aineet, jolloin massasta tuli paksua tahnaa. Muotoilin pötköiksi pellille leivinpaperille, ja paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla 10 minuuttia.
Heti kun vain oli jäähtynyt sopivaksi, maistoin yhden. Sellaisenaan syötynä ei ollut oikein syömisen arvoista. Oli kuivaa ja liian rukiisen makuista. Minusta tuntuu, että en halua ruismakuja myslipatukoihin. Lisäksi tuntuu, että ollakseen hyvä myslipatukka, pitäisi olla kunnolla lisättyä rasvaakin.
Kun kerran näistä ei tullut hyviä myslipatukoita, laitoin niitä sitten kulhoon maidon kanssa ja söin Weetabixin tapaan muro-/myslityyppisesti. Niin syötynä olikin oikein hyvää! Maistui omenaiselta hyvältä mysliltä, jossa oli minun makuuni sopiva makeustaso. Rukiinen maku ei näin syötynä häirinnytkään, vaan oli just sopiva. Jos sitten joskus näiden loputtua haluan tehdä lisää mysliä, voin kurkata täältä tämän reseptin ja käyttää sitä uudestaan:
Omenaiset myslipatukat, jotka olivatkin parempia myslinä kuin patukoina
2 dl kuivattuja omenoita (tai muita kuivattuja hedelmiä – alkuperäisessä ohjeessa rusinoita, mangoa ja papaijaa)
1½ dl omenamehua (tai muuta maultaan sopivaa mehua – sen makuisena, jota on kiva juoda sellaisenaankin)
1½ vaaleaa siirappia (tai muuta siirappia esim. vaahterasiirappia tai hunajaa)
½ tl suolaa
(alkuperäisessä ohjeessa lisäksi 1-2 tl vaniljasokeria – minulla ei ollut enkä sitä kaivannut)
Jos kuivatut hedelmät ovat isoina paloina, pienennä ne rouheeksi esim. tehosekoittimella, veitsellä tai käsin, millä nyt onkaan helpointa. Itsekuivatut omenat oli helpointa pienentää tehosekoittimella.
Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sekoita kattilassa mehu, siirappi ja suola (ja vaniljasokeri, jos käytät – tässä vaiheessa voi halutessa lisätä myös muita mausteita kuten vähän kanelia). Kiehauta seos, ja nosta sitten kattila pois levyltä.
Sekoita siirappiseokseen kuiva-aineseos. Sekoita hyvin. Seoksesta tulee paksua tahnaa.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Tässä vaiheessa seoksesta voi muotoilla pötköjä, muita muotoja tai levittää kerrokseksi. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes seos on saanut vain vähän väriä, mutta ei ole vielä kärähtänyt. Pötköjen tapauksissa ohjeellinen kypsennysaika on 7-10 minuuttia. Minulla ne olivat uunissa 10 minuuttia.
Kuivattuja omenoita purkissa.
Tämä purkki oli täynnä ennen näiden myslipatukoiden tekoa.
Tehosekoittimella pienennetyt kuivatut omenat. Tässä vaiheessa tuli mukavan omenaiset tuoksut ilmaan.
Siirappi-mehu-suolaseos kattilassa.
Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
Taikina muotoiltuna pötköiksi.
Kypsä myslipatukka lautasellani. Toista en ottanut matalalle lautaselle, koska se tarvitsi kostuketta.
Maidon kanssa oli hyvää!
JES!
Siinä paketin kyljessä muuten neuvottiin säilyttämään nämä myslipatukat jääkaapissa tai pakastimessa. Itse säilytän ihan paperipussissa huoneenlämmössä, koska nämä ovat niin kuivia, etten usko niiden voivan pilaantua. Raportoin kyllä tänne, jos ehtivät pilaantua!
Alkuperäisestä reseptistä korvasin myös fariinisokerin/hunajan valkoisella sokerilla, koska halusin nyt enemmän sellaista ”puhdasta” makeutta ilman muita lisämakuja.
Neljän viljan leipäset olivat heti tuoreeltaan kuumina mielestäni vähän tylsiä, mitäänsanomattoman makuisia, joista meinasin jo kirjoittaa, että ei kannata tehdä. Jäähdyttyään ne olivatkin muuttuneet hyvänmakuisiksi! Maku oli vähän niin kuin ruismyslimäinen. Ja niin oli kyllä rakennekin. Hiutaleiden osuus taikinassa oli niin suuri, että rakenne oli hyvin paljon karkeampi kuin miltään leivältä odottaisi. Reunissa oli myös samanlaista kovuutta kuin aiemmin liian ohuiksi tekemissäni ruisleipäsissä: https://ruokaideat.com/2019/08/12/itsetehdyt-ruisleipaset/
Odottamattomasta rakenteesta huolimatta tykkäsin näistä. Leiväksi olivat vähän erikoisia, mutta hyvällä tavalla. Myös lapset tykkäsivät. Lapsi tuumi myös, että maistuu joltain teeleivältä. Jos tarkkoja ollaan, niin en itsekään tiedä, mikä nämä erottaa teeleivistä, koska molemmat kohotetaan leivinjauheella ja muutenkin sisältävät samoja aineksia. Kirjoitan tähän ohjeen vastaisuuden varalle:
Neljän viljan leipäset
3½ dl neljän viljan hiutaleita (120 g)
1½ dl vehnäjauhoja (105 g)
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 rkl sokeria (tai fariinisokeria tai hunajaa)
50 g voita sulatettuna
2½ dl täysmaitoa (250 g)
150 g tähteeksijäänyttä perunamuusia, jos on
(halutessa 2 porkkanaa raastettuna)
Lämmitä uuni 225 asteeseen. Sekoita maitoon perunamuusi, jos on. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää voisula ja maito (ja porkkanaraaste, jos käytät sitä). Sekoita tasaiseksi. Nosta leivinpaperoiduille uunipelleille lusikalla nokareita, ja madalla ne leipäsiksi lusikalla tai kostutetulla kädellä. Samalla on hyvä myös tasoittaa reunoja tasaisemman pyöreiksi. Pistele leipäsiin haarukalla reikiä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.
Pieni määrä tähteeksijäänyttä perunamuusia.
Perunamuusiin lisätty maito. Tässä vaiheessa lisäsin vain 1½ dl maitoa, mutta lopussa huomasin, että yhteensä maitoa tarvitaankin 2½ dl.
Perunamuusi ja maito sekoitettuna keskenään.
50 g voita ennen sulatusta.
Kuivat aineet sekoitettuna keskenään.
Voi sulatettuna mikrossa.
Kuivat ja märät aineet sekoitettuna tasaiseksi taikinaksi.
Pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.
Toisella pellillä pisteltyjä leipäsiä ennen paistoa.
Toinen pellillinen jäi niin vajaamiehitetyksi, että päätin hyödyntää jäljellejääneen tilan muulle ruualle. Oli jo pitemmän aikaa ollut tarkoitus testata uunimunia, joten tässä nyt testasin samalla niitäkin. Käytin ohjenuorana tätä ohjetta: https://www.eggs.ca/recipes/easy-baked-eggs
Ohjeessa neuvottiin kypsentämään munat muffinipellin koloissa, mutta minulla ei ollut sellaista. Sen sijaan käytin voideltuja uuninkestäviä kuppeja. Eli sellaisia, joiden pohjassa luki ”OVEN PROOF”. Voitelin ne hyvin, ja rikoin kuhunkin yhden munan. Ripottelin päälle suolaa, ja pilkotut kinkkupaketin loput, jossa oli 60 grammaa. Neljälle kananmunalle tämä sattuikin olemaan juuri ohjeen mukainen määrä sattumia eli 2 rkl sattumia per muna. Alkuperäisessä ohjeessa paistolämpötilaksi neuvottiin 175 astetta, mutta koska kypsensin nämä yhtä aikaa leipästen kanssa jotka tarvitsivat 225 astetta, nämä munatkin paistuivat 225 asteessa. Paistoin, kunnes valkuaiset näyttivät hyytyneiltä, missä kesti 15 min. Otin kupit pois uunista, ja laitoin leipäset sinne takaisin vielä viideksi minuutiksi.
Paahdettujen munakoisojen maku oli mielestäni voimistunut kolmen päivän aikana, mikä ei ollut huono asia. Itse uunimunien reseptin haluan heti kirjoittaa talteen:
Uunimunat
kananmunia 1-2 per syöjä
voita vuokien voiteluun
suolaa (ja pippuria, jos haluaa)
Sattumia noin 2 rkl per muna: esim. pilkottua kinkkua, kevätsipulia tai juustoraastetta
Voitele muffinipellin kolot tai uuninkestävät kupit hyvin koko sisäpinnoilta. Riko kuhunkin yksi muna. Ripottele päälle suolaa (ja halutessasi pippuria) ja sattumat. Paista 175-225 asteessa uunin keskitasolla 8-15 min, kunnes valkuaiset ovat hyytyneet ja keltuaiset juoksevia tai kiinteitä maun mukaan. Irrota munat vuoista tai kupeista, tai kuppien tapauksessa voi myös syödä suoraan niistä.
Voideltuja kuppeja uunipellillä.
Kuppeihin kuhunkin rikottu muna ja suolaa.
Kinkkupaketin loput, jotka käytin uunimuniin.
Kinkkua ripoteltuna munien päälle.
Munat 15 minuutin uunipaiston jälkeen.
Munat irrotettuina kupeistaan. Melkein kaikki irtosivat ehjinä veitsen ja lusikan avulla.
Ensimmäinen pellillinen paistettuna.
Ensimmäinen pellillinen paistettuna ja nurin käännettynä. Uunissani on ilmeisesti joku vika, joka aiheuttaa alapintojen ruskistumisen voimakkaammin kuin yläpintojen.
Toinen pellillinen paiston jälkeen.
Toinen pellillinen paiston jälkeen nurin käännettynä. Tälle vajaammalle pellille olisi ilmeisesti riittänyt vähempikin paistoaika kuin se 20 min, mutta tummuudesta huolimatta nämäkin kelpasivat hyvin.
Nyt kun oli aineksia tehdä tällainen ateria, teki mieli sellainen tehdä. Aloitin laittamalla ryynirieskan tulemaan. Olen tehnyt aiemmin ryynirieskaa ohraryyneistä ja tattariryyneistä, mutta nyt halusin tehdä kaurahiutaleista, kun kerran löysin sellaisen ohjeen ja kaurahiutaleita minulla oli.
Ohjeessa lukee myös purkki kermaviiliä, mutta korvasin sen maidolla. Olen käyttänyt hapanmaitotuotteita rieskoissa sen verran paljon, että tiedän, että en niiden makua nyt rieskaan halunnut. Lisäksi halusin käyttää tähän eilen tähteeksi jääneet keitetyt varhaisperunat ( https://ruokaideat.com/2019/07/20/varhaisperunoita-voikastiketta-ja-savustettu-lohiperhonen/ ), joita oli 4 kpl:
Muita muutoksia en sitten enää alkuperäiseen ohjeeseen tehnyt. Kuitenkin sen verran monta muutosta tein, että minua itseäni varten tarvitsee kirjoittaa ohje tähän auki jatkoa ajatellen:
Ryynirieska kaurahiutaleista
5 dl kaurahiutaleita eli 175 grammaa
7 dl täysmaitoa eli 700 grammaa
2 kananmunaa
25 grammaa voita
1 ½ tl suolaa
(lisäksi n. 100 grammaa tähteitä jos on ja haluaa tähän niitä käyttää, esimerkiksi 100 grammaa keitettyä kuorittua varhaisperunaa eli n. 4 muusattuna)
Sekoita kulhossa maito ja kaurahiutaleet. Sekoita tässä vaiheessa mukaan myös mahdolliset tähteet, jos käytät niitä. Anna turvota puoli tuntia.
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sulata voi pikkukupissa mikrossa tai kattilassa hellan levyllä.
Vispaa taikinan sekaan kananmunat ja suola. Vispaa mukaan sulatettu voi ja vispilöi taikina tasaiseksi.
Levitä taikina tasaisesti leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia, kunnes näyttää nätisti ruskistuneelta. Tarjoile mielellään lämpimänä munavoin kanssa.
Ylläolevat kuvat: Ensimmäisessä kuvassa keitetyt, kuoritut varhaisperunat muusattuna sormilla, kun nyt teki mieli tehdä se sormilla, vaikka muitakin välineitä olisi voinut käyttää. Toisessa kuvassa turpoamassa kaurahiutale-maito-muusattuperunaseos. Kolmannessa kuvassa mukaan on rikottu kaksi kananmunaa, jotka vispasin hyvin joukkoon käsivispilällä. Neljännessä kuvassa mukaan on kaadettu voisula, jota viidennessä kuvassa vispaan sekaan, kunnes taikina on tasainen. Kuudennessa kuvassa taikina levitettynä leivinpaperoidulle uunipellille. Seitsemännessä kuvassa valmis rieska uunistaoton jälkeen. Se oli uunissa 30 minuuttia. Sen jälkeen leikkasin rieskan paloiksi, joista osa ehti mennä parempiin suihin ennen kuin ehdin leikata kaikki palat loppuun. Kahdeksannessa kuvassa ne rieskapalaset, jotka ovat syönnin jälkeen jäljellä. Yhdeksännessä kuvassa samat rieskapalaset käännettyinä ylösalaisin, koska halusin nähdä, miltä alapuoli näyttää. Hyvin oli ruskistunut.
Tuoreet yrtit jätin pois, vaikka minulla olisi niitä ollut, koska mielestäni kesäkeitto oli jo tarpeeksi yrttinen. Eila-voin sijaan käytin tavallista voita. Jäähtyneiden kananmunien sijaan hienonsin lämpimät kananmunat voin kanssa heti, kun ne olivat jäähtyneet sellaisiksi, että niihin voi koskea. Muuten taisin mennä ohjeen mukaan. Siltä varalta, että tuo linkki joskus ei enää toimikaan, kirjoitan ohjeen tänne itselleni muistiin:
Munavoi
3 kananmunaa
1/4 tl suolaa
100 g voita
Kiehauta pienessä kattilassa vettä sen verran, kuin tarvitaan kolmen kananmunan peittymiseen. Laske kananmunat lusikan avulla varovasti yksitellen kiehuvaan veteen niin, että ne eivät hajoa. Käännä lämpö keskilämmölle ja keitä 10 minuuttia. Kun 10 minuuttia on kulunut, kaada vesi pois ja kaada kylmää vettä tilalle. Kaada kylmäkin vesi pois ja kaada heti uusi kylmä vesi tilalle. Näin varmistetaan, että munat eivät ylikypsy, ja ne myös jäähtyvät nopeammin sellaisiksi, että niihin voi koskea.
Leikkaa syvälle lautaselle 100 grammaa voita kuutioiksi. Kuori keitetyt kananmunat, jos ja kun niihin voi jo koskea. Laita kananmunat voikuutioiden päälle ja ripottele suola kananmunien päälle. Leikkaa kananmunat ensin veitsellä viipaleiksi, ja sitten hienonna kananmunat haarukalla voin sekaan. Jatka haarukalla hienontamista ja sekoittamista, kunnes olet tyytyväinen lopputulokseen. Säilytä jääkaapissa, mutta jos tarjoat pian, voit jättää sen pöydälle. Parasta huoneenlämpöisenä. Hyvää ainakin karjalanpiirakoiden ja ryynirieskan kanssa.
Tälle aterialle käyttämäni kananmunat olivat muuten parasta ennen 15.7. eli 6 päivää aiemmin. Kellutin kaikki käyttämäni kananmunat. Kaksi kellui, joten jouduin heittämään ne pois. Paketista löytyi kuitenkin tarvittava määrä eli 5 kananmunaa, jotka tälle aterialle tarvitsin, sellaisia kananmunia, jotka eivät kelluneet vaan upposivat vesilasin pohjaan, eli olivat vielä käyttökelpoisia.
Kesäkeitto
600 grammaa uusia perunoita
400 grammaa kukkakaalia
2 kesäsipulia
100 grammaa herneitä (eli osta herneitä palkoineen ainakin 300-400 grammaa)
3 kesäporkkanaa
1.5 litraa umamipitoista lientä (tällä kertaa käytin 1.5 litraa vettä + itsetehtyä lihaliemitiivistettä pakkasesta)
2 dl kermaa
2 rkl voita
4 tl suolaa (jos liemi ei ole suolaista)
1 tl sokeria
Pese ja pilko kasvikset sormenpään (peukalonpään, jos pienet sormet niin kuin minulla) kokoisiksi paloiksi. Ota kesäsipuleista erikseen sivuun vaaleat osat ja vihreät osat.
Kuumenna kattilassa voi. Paista siinä kesäsipulien vaaleat osat. Lisää liemi, perunat ja porkkanat. Keitä 10 minuuttia. Lisää kukkakaali ja kerma. Keitä vielä 5 min hiljalleen.
Sekoita mukaan herneet ja kesäsipulien vihreät osat. Kiehauta. Sekoita mukaan suola ja sokeri. Maista, ja lisää jompaa kumpaa tai molempia tarvittaessa. Lautasella lisää halutessasi annokseen tuoretta tilliä.
Kesäkeitto oli maultaan ihan kiva – varmaan niin hyvä, kuin tällainen simppeli kesäkeitto herkkine tuoreine makuineen voi olla. Mutta se ryynirieska munavoin kanssa oli aivan MAHTAVA, WAU! Se oli tämän aterian todellinen stara, jota haluan syödä vielä vaikka kuinka paljon toistekin! Ryynirieskassa oli jännä kauraisuus, joka sopi sekä maultaan että suutuntumaltaan täydellisesti yhteen juuri munavoin kanssa. Tavallisen voin kanssa ei varmaan olisi ollut niin tajunnanräjäyttävä kokemus, mutta munavoin kanssa täysi WAU! JES!
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept”, you consent to the use of ALL the cookies. Read More
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.