Suolainen kaurapuuro, jonka päällä voita, kinkkua ja mikrossa kypsennetty kananmuna

Tänään teki mieli syödä lounaaksi suolainen puuro kananmunalla, kinkulla ja voilla. Kokeilin kananmunan kypsentämistä mikrossa mtv.fi-sivustolta löytyvällä ohjeella: https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/nain-teet-munia-mukissa-kestaa-maksimissaan-90-sekuntia/3676810

Ohjeessa oli ideana, että mikron kestävä kuppi laitetaan puolilleen vettä, kuppiin rikotaan kananmuna, huolehditaan että muna peittyy vedellä, lautanen kupin kanneksi ja kuppi mikroon. Ohjeen mukaan piti kypsentää täydellä teholla 60-90 sekuntia. 60 sekunnin jälkeen oli vielä täysin raaka. 90 sekunnin jälkeen valkuainen oli hyytynyt ja keltuainen vielä täysin raaka. Halusin, että keltuainenkin kypsyisi edes vähäsen, joten kypsensin vielä 30 sekuntia, eli yhteensä 120 sekuntia eli 2 minuuttia. Tällöin keltuainenkin ehti kypsyä kokonaan. 2 minuuttia mikrossa kypsennetyn kananmunan maku ja suutuntuma olivat samat kuin kovaksikeitetyillä kananmunilla. Itse vain en pidä kovaksikeitetyistä kananmunista, joten seuraavalla kerralla taidan kuitenkin kypsentää kananmunaa vain sen 90 sekuntia, jolloin valkuainen on kypsä ja keltuainen raaka.

Itse puuronkin tein mikrossa tavalliseen tapaan. Eli 1 dl kaurahiutaleita, 2 dl vettä ja suolaa sekoitin syvässä lautasessa. Suolaa lisäsin selvästi enemmän kuin niihin puuroihin, joihin ei tule suolaisia päällisiä. Sekoitin, kuumensin mikrossa täydellä teholla 3 minuuuttia, sekoitin tasaiseksi. Sitten kypsensin mikrossa sen kananmunan, jonka kypsänä nostin lusikalla kupista puuron päälle. Munan päälle ripottelin suolaa ja jauhoin päälle pippuria. Voita laitoin keskelle puuroa sulamaan ennen kananmunan lisäämistä. Kinkut revin päälle käsin. Helppo ja nopea hellaton ateria.

Aiemmin olen kirjoittanut tässä blogissa suolaisesta kaurapuurosta kinkun, juuston, voin ja rucolan kanssa.

Kinkkukiusaus tuoreista perunoista, kuohukermasta, palvikinkusta ja tuoreesta sipulista – ilman pakasteita, juustoa ja ruokakermaa

Minulla oli vielä joitakin kuukausia sitten itse tehtyä kinkkukiusausta pakastimessa. Sen loppuminen aikoinaan harmitti, ja kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, halusin sitä lisääkin valmiina annoksina pakkaseen. Tänään sitten vihdoin sain aikaiseksi. Hyvää tuli niin kuin ennenkin. Kiusausruokiahan voi tehdä muustakin kuin vain kinkusta, mutta kaikista kiusauksista kinkkukiusaus taitaa kuitenkin olla suosikkini. Kiusaukset ovat mielestäni erittäin käteviä siihen, jos on tarvetta käyttää pois 5-6 dl kuohukermaa.

Palvikinkku, kuohukermaa, sipuli, kilo perunoita. Näistä aineksista tein kinkkukiusauksen.

Kinkkukiusaus

1 kilo kiinteitä perunoita (tai yleisperunoita – pääasia, että ei jauhoisia perunoita, koska mössööntövyys ei ole tässä ruuassa toivottavaa)

1 pala palvikinkkua (n. 400 g)

1 sipuli + 1 rkl voita + 1 tl sokeria

5 dl kuohukermaa (voi myös käyttää 6 dl, jos sen verran sattuu olemaan)

2 tl suolaa

Silppua sipuli. Kuullota se voissa läpikuultavaksi. Mausta sokerilla. Siirrä jäähtymään.

Kuori perunat. Leikkaa ne ohuiksi tulitikkumaisiksi suikaleiksi. Leikkaa kinkku suikaleiksi. Palvikinkussa olevaa tummaa reunaa ei tarvitse poistaa, vaan sekin sopii mukaan.

Voitele uunivuoka. Levitä sen pohjalle puolet perunasuikaleista. Levitä päälle kinkkusuikaleet ja sipulisilppu. Levitä päälle loput perunasuikaleista. (Halutessa voi myös vain heittää vuokaan peruna- ja kinkkusuikaleet ja sipulisilppu, sekoittaa ne keskenään, ja levittää seos tasaiseksi.)

Sekoita kermaan suola. Kaada vuokaan. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 1 tunti, kunnes pinta on saanut väriä ja perunat ovat kypsiä. Anna mielellään vetäytyä vähintään 5 minuuttia.

Kinkkukiusaus ennen uuniin menoa.

Kun kinkkukiusausta oli syöty ja loput olivat jäähtyneet jääkaapissa, pakastin osan. Leikkasin kinkkukiusauksesta pieniä paloja, jotka nostin leivinpaperoituun uunivuokaan ruskistunut puoli alaspäin sillä pyrkimyksellä, että palat eivät koske toisiinsa. Kelmutin vuoan, ja laitoin sen pakastimeen. Huomenna siirrän jäätyneet palat pakastuspussiin, jota säilytän pakastimessa.

Kiusaus on myös yksi hyvä tapa käyttää tähteeksi jäänyttä lihaa, kanaa tai kalaa. Reseptin sellaiselle olen kirjoittanut tänne, postaukseeni Tähteiden jatkojalostus: kypsät lihat, kanat ja kalat. Tähän blogiini olen kirjoittanut aiemmin porokiusauksesta, joka oli tähteeksi jääneestä poronkäristyksestä tehty kiusaus.

Päivitys seuraavana päivänä:

Jäätyneet kinkkukiusauksen palat pakastuspussissa, joka meni pakastimeen säilytykseen.

Päivitys 21.11.2019:

Lämmitin pakastimesta annoksen kinkkukiusausta. Söin sen salaatin kanssa:

Oikein hyvää oli vielä pakastamisen jälkeenkin.

Myöhempi päivitys:

Tässä taas pakkasesta lämmitettyä kinkkukiusausta lautasella. Siihen loppui pakastetut kinkkukiusaukset, joten pitänee tehdä jossakin vaiheessa lisää. On se niin maistuva ruoka kiireisiin nälkiin. Tässä tapauksessa lisänä kaupan valmista salaattisekoitusta, jota vain kaadoin suoraan pussista lautaselle, ja pilkoin kurkkua päälle.

Kanakeittoa pakkasesta ja lämpimiä voileipiä

Pakastettu kanakeitto ja lämpimät voileivät maistuivat todella hyvin. Kyseisestä kanakeittosatsista kirjoitin tarkemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/08/06/kanakeittoa-grillatun-broilerin-jamista/

Kanakeitto maistui pakastamisen jälkeen paljon paremmalta kuin alun perin. Tuoreeltaan siinä maistui ja haisi sellainen liiallinen savuisuus hiiligrillatuista broilerin luista, mutta nyt pakastamisen jäljiltä sitä makua ja hajua en enää havainnut, vaan nyt maistui siltä kanakeittomaulta, jolta halusinkin sen maistuvan. Hyvä tietää siis, että liian savunmakuisilla keitoilla on vielä toivoa tasoittua paremmiksi, saattaa vain vaatia vähän aikaa. Kuitenkin voimakkaansavuisia hiiligrillattuja luita liemissä saatan ehkä rajoittaa jatkossa, jos haluan keiton olevan hyvää jo tekopäivänä.

Lämpimät voileivät tein tällä kertaa pakastetuista ruispuikuloista. Levitin suoraan jäisten ruispuikulan puolikkaiden päälle voita, juustoa, kinkkukuutioita ja ohuita punasipuliviipaleita. Lämmitin 250-asteisessa uunissa 10 minuuttia, jolloin juusto oli sulanut. Jotkut tykkäävät odottaa niin kauan, että juusto ruskistuu, mutta itse tykkään mieluummin vain sulaneesta ei-ruskistuneesta juustosta. Usein teen lämpimiä voileipiä myös mikrossa, mikä on hyvin nopeaa, jos niitä tarvitsee tehdä vain pieni määrä.

Riisi-kinkkuvuoka tähteistä

Minulla oli keitettyä riisiä, viikonlopulta jäänyt ankan paistoliemi, vajaa purkillinen päiväysvanhaa kuohukermaa (parasta ennen 2 päivää sitten) ja vajaa paketillinen melkeinvanhaa kinkkua. Tuli sitten mieleeni tehdä riisi-kinkkuvuoka. Olen tehnyt sellaista ennenkin, mutta ilman paistolientä: https://ruokaideat.com/2019/05/15/riisi-kinkkuvuokaa-ja-porkkanaviipaleita/

Sekoitin voidellun uunivuoan pohjalla keskenään kinkkupaketin loput pilkottuina ja riisiä sen verran, että näytti olevan riisiä ja kinkkua sopivassa suhteessa. Keitettyä riisiä tuli 400 grammaa ja kinkkua 60 grammaa. Ankan paistoliemi oli jääkaapissa kiinteytynyt, joten sulatin sen mikrossa. Sekoitin kupissa keskenään paistoliemen (60 g), kermapurkin loput (180 g) ja suolaa (2 maustemittaa). Kaadoin nesteseoksen riisi-kinkkuseoksen päälle. Riisi-kinkkuseos juuri ja juuri peittyi, mikä kokemukseni mukaan on juuri sopivassa suhteessa nestettä, joten ei tarvinnut lisätä muuta nestettä. Paistoin 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinnassa oli ruskistumista. Siinä kesti nyt 40 minuuttia.

Lisäksi kypsensin pakastevihanneksia mikrossa. Pakkauksen ohjeessa neuvottiin lämmittämään puoli pussillista eli 250 g mikrossa täydellä teholla 3 min, sitten sekoittamaan ja sitten täydellä teholla toiset 3 min. Voisihan niitä pakastevihanneksia hellallakin kypsentää, mutta tällaisen kermaisen uuniruuan kanssa minulle maistuu paremmin mikrokypsennetyt kuin paistetut vihannekset. Mikrokypsennetyt pakastevihannekset maistuvat mielestäni samalta kuin höyrytetyt, mikä minulle toimii erityisen hyvin sellaisten vihannessekoitusten kanssa, joissa on mukana porkkanaa, ja tässähän oli.

Riisi-kinkkuvuoka oli nyt todella maukasta! Paistoliemestä tuli nyt huomattavan paljon umamia. Ruoka oli ihana sekoitus umamia, kermaisuutta, valkoista riisiä ja savukinkkua. Vikana oli vain, että ruoka loppui kesken. Lapsi pyysi tekemään samaa lisää huomenna. Ankan paistoliemi vain on sellainen tähde, jota minulla harvoin on, eikä sitä varmaan taas pitkään aikaan ole uudestaan. Kuitenkaan lopputulos ei maistunut juuri ankalta, vaan umamiselta, joten todennäköisesti saman lopputuloksen saisi muullakin paistoliemellä tai muulla vahvalla umamisella liemellä. Aion ehdottomasti tehdä tällaista uudestaankin, joten kirjoitan reseptin tänne talteen:

Riisi-kinkkuvuoka

400 g keitettyä riisiä

60 g savukinkkua pilkottuna

60 g paistolientä tai vahvaa kana-/lihalientä

2 dl kuohukermaa (n. 200 g)

2 maustemittaa suolaa (tai vähemmän, jos liemi on voimakassuolaista)

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita voidellun uunivuoan pohjalla riisi ja kinkkupalat. Jos liemi on kiinteytynyt, sulata se mikrossa tai hellan levyllä kattilassa. Sekoita keskenään nestemäisessä muodossa oleva liemi, kerma ja suola. Kaada nesteseos riisi-kinkkuseoksen päälle. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut (n. 40 min).

Peruna-kinkku-uunimunakas tähteistä

Jääkaapissani oli tällaisia tähteitä:

Kolme päivää aiemmin tein kinkku-ananaspizzaa: https://ruokaideat.com/2019/08/19/pizzaa-gluteenittoman-suolaisen-pannukakun-pohjalla/

… siitä jäi tähteeksi pilkottua kinkkua ja säilykenananaspurkin mehut (kuvassa oikea alakulma). Kaksi päivää aiemmin tein keitettyjä perunoita, porsaan palapaistia ja sinappista paistinkastiketta: https://ruokaideat.com/2019/08/21/porsaan-palapaistia-keitettyja-perunoita-sinappikastiketta-ja-pakastevihanneksia/

… siitä oli tässä vaiheessa jäljellä 6 keitettyä perunaa sekä paistinkastiketta (kuvassa ylempi vihertävä kuppi). Päätin sitten käyttää nämä kaikki tähteet uunimunakkaaseen, johon näiden tähteiden lisäksi ei tullut muuta kuin kananmunia ja suolaa.

Uunimunakkaasta tuli oikein hyvää. Paistinkastikkeen oma maku katosi, ja sen olemassaolon huomasin vain siitä, että kokonaisuudessa oli maukkautta/umamia enemmän kuin uunimunakkaissa yleensä on. Ananaksen makua oli tuoreeltaan häivähdys, ja seuraavana päivänä vähän isompi häivähdys, mutta kummin päin vain se sopi mielestäni tähän raikastamaan makua.

Uunimunakkaille luotto-ohjeeni on tämä Hellapoliisin ohje: https://www.hellapoliisi.fi/pikkusuolaiset/kinkku-uunimunakas/

Siitä katson kananmunien, nesteen ja suolan suhteet, ja muut ainekset sovellan sen mukaan, mitä on tarvetta/halua käyttää. Tällä kertaa punnitsin, että nesteitä oli yhteensä 220 grammaa (120 grammaa paistinkastiketta ja 100 grammaa ananasmehua), joten laskin Hellapoliisin ohjeen perusteella, että kananmunia tuolle nestemäärälle on hyvä käyttää minimissään 7 ja suolaa 3/4 tl. Niin sitten tein. Alla tarkempi resepti:

Peruna-kinkku-uunimunakas tähteistä

7 kananmunaa

3/4 tl suolaa

6 keitettyä perunaa

50 g pilkottua kinkkua (tai enemmän jos on – esim. 100 g)

2-2½ dl nesteitä esim. 1.2 dl tähteeksi jäänyttä paistinkastiketta ja 1 dl ananasmehua, tai esim. maitoa ja/tai kermaa kaikki tai osa nestemäärästä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vispaa käsivispilällä sekaisin kananmunat, suola ja nesteet. Voitele uunivuoka. Pilko kuoritut perunat ja levitä ne uunivuokaan. Levitä päälle kinkkupalaset. Kaada päälle kananmuna-suola-nesteseos. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20-40 minuuttia, kunnes pinta on ruskistunut.

Minulla tämä oli nyt uunissa 30 minuuttia, mutta moni aiempi uunimunakas on vaatinut 35 minuuttia. Uunimunakas on siitä hyvin kätevä, että siihen voi laittaa munien ja suolan lisäksi niin monenlaista. Siihen käyvätkin lähes kaikki tähteet, moni päiväystuote ja erityisesti juustonkannikat. Itse olen aiemmin käyttänyt uunimunakkaaseen esimerkiksi päiväysmozzarellaa, keitettyjä varhaisperunoita, tähteeksi jäänyttä varhaisperunoiden varsisipuli-voikastiketta, melkeintuoreen basilikan loput, päiväysmaitoa ja herkkusieniä: https://ruokaideat.com/2019/06/30/uunimunakasta-paivaystuotteista-ja-tahteista/