Tähteeksi jäänyttä pastaa, pakkasesta jauhelihapihvejä, ja tähdevarhaiskaalisalaatit paistettuna tähdepekoninrasvan ja punalappuvaahterasiirapin kanssa

Keitin 3 päivää sitten kaikki pussin loput pennepastaa, ja käytin siitä suurimman osan pastavuokaan: https://ruokaideat.com/2019/06/14/pastavuokaa-tahteista-ja-eilista-varhaiskaalisalaattia-tuunattuna/

Osan siirsin jääkaappiin odottamaan, että tulisi mieleen syödä ne. Nyt sitten tuli, ja niiden kanssa teki mieli syödä jauhelihapihvejä, joita olin tehnyt ja pakastanut muutama viikko sitten: https://ruokaideat.com/2019/05/31/makaronia-jauhelihapihveja-tomaattia-ja-kurkkua/ . Jääkaapissani oli pastan lisäksi pari muutakin tähdettä odottamassa, että niille jotain tehtäisiin:

varhaiskaalisalaatti, jonka tein 4 päivää sitten: https://ruokaideat.com/2019/06/13/pizzaa-ja-varhaiskaalisalaattia/
pekoninrasva, jota jäi eiliseltä ja toissapäivältä: https://ruokaideat.com/2019/06/15/pekonia-paistettuja-munia-paahtoleipaa-ja-kombuchaa/ ja https://ruokaideat.com/2019/06/16/pekonivoileipa-sunnuntain-aamiaiseksi/

Varhaiskaalisalaattia ei enää huvittanut syödä sellaisenaan, joten päätin paistaa ne pannulla siinä tähteeksi jääneessä pekoninrasvassa. Jääkaapissani oli punalaputettua vaahterasiirappia, joten lorautin sitä anteliaasti varhaiskaalin päälle paiston loppuvaiheessa ja annoin vielä paistua, kunnes seos paksuni. Ai että tuli hyvää!

Rasvatun makuinen (tällä kertaa sekoitin pastaan öljyä) pasta umamin makuisten jauhelihapihvien/-pyöryköiden kanssa kuuluu sellaisiin ruokiin, mitä minun tekee mieli syödä aika usein. Nyt siihen lisäksi tuli tämä varhaiskaalipaistos, joka maistui kaikessa siinä makeudessaan ja umamisuudessaan sellaiselta, mistä minulle tuli mieleen kiinalaisen ravintolan ruuat. Kylläpä meni suu hymyyn kun tätä ateriaa söin!

Perunamuusia, itsetehtyjä jauhelihapihvejä pakkasesta, eilistä salaattia ja eilistä pestoa

Tänään teki mieli syödä lounaaksi perunamuusia, jauhelihapihvejä ja salaattia. Jauhelihapihvejä tein valmiiksi pakkaseen aiemmin, ja kirjoitin niistä tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/31/makaronia-jauhelihapihveja-tomaattia-ja-kurkkua/

Salaattia oli valmiina vielä eiliseltä, joten nyt oli helppo ahkeroida tälle aterialle pelkkä perunamuusi. Olen ottanut tavaksi aloittaa perunamuusitkin niin, että perunat laitetaan kylmään veteen, ei kiehuvaan. Minusta vaikuttaa siltä, että perunalle ominaista kitkeryyttä tulee silloin vähemmän kuin kiehuvaan veteen laitettujen perunoiden tapauksessa. Tämä liittyy maanalaisten kasvisten kitkeryys-/imellytyspohdintaani, josta kirjoitin aiemmin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/11/kaalipataa-ja-suklaapuuroa/

Eilen tehtyä pestoa oli vielä jäljellä, joten päätin kokeilla sitä tämän aterian kanssa. Kyseisestä pestoerästä kirjoitin tänne: https://ruokaideat.com/2019/06/10/pestoa-aineksista-mita-oli-ja-pestopastaa/

Peston maku samassa haarukallisessa jauhelihapihvin ja perunamuusin kanssa oli ehkä minulle jotenkin liian vieras yhdistelmä, jota en taida kokeilla uudestaan. Peston maku oli ehkä liian voimakas yhdistelmään, jonka kuuluisi olla miedon tuttu lohturuokamainen/kotiruokamainen/lapsuusruokamainen. Mutta salaatin kanssa syötynä pesto oli nyt todella hyvää! Wau, salaattia peston kanssa aion todellakin syödä toistekin. Salaatti+pesto yhdistelmänä maistui mielestäni siltä, että oli suussa mukava tasapaino raikkaita ja tuoreita makuja yhdistettyjä juustoisuuteen ja öljyisyyteen. (Tähän laittaisin sydämenkuvan, jos osaisin, mutta olen niin uusi WordPressin käyttäjä, että en vielä osaa 😀 Muutenkaan en ole vielä tottunut tähän emoji-maailmaan, vaan vieläkin käyttäisin mieluummin näitä omasta nuoruudestani tuttuja kaksoispiste D -hymiöitä :D)

Laiskan päivän lounaaksi kaalilaatikkoa pakkasesta

Nyt tuli taas pitkästä aikaa sellainen päivä, ettei sitten yhtään huvittanut kokata lounaaksi mitään. Pakastimessani on useita erilaisia itsetehtyjä valmiita ruokia, ja niistä eniten himotti tällä kertaa syödä kaalilaatikkoa. Mikrossa lämmitys, syönti ja sitten pihalle muihin hommiin. On se kiva, että joskus olen jaksanut ahkeroidakin keittiössä 🙂

Kyseisestä erästä kaalilaatikkoa kirjoitin tekopäivänä blogipostauksen tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/28/kaalilaatikkoa/

Ruishampurilainen ja porkkanatikkuja

Teki hirveästi mieli ruishampurilaista. Pakastimessani oli itsetehtyjä varta vasten hampurilaisia varten tehtyjä hyviä vaaleita hampurilaissämpylöitä, mutta nyt ei tehnyt mieli niitä. Nyt tuntui, että pakko saada juuri ruishampurilainen täysrukiisesta leivästä.

Pakastimessani onneksi oli ruisleipää. Oli paketti ruisreikäleipää, jossa oli -30%-lappu. Lämmitin paahtimessa sellaisen parin, ja mikrossa lämmitin yhden eilen tehdyn jauhelihapihvin, joiden tekemisestä kirjoitin tänne: https://ruokaideat.com/2019/05/31/makaronia-jauhelihapihveja-tomaattia-ja-kurkkua/

Nyt ei tehnyt mieli tuohon laittaa majoneesia, suolakurkkua eikä sipulia (vaikka olisin aika vähällä vaivalla voinut). Nyt teki mieli laittaa vain voita, kurkkua, paprikaa ja pihvi ruisleipien väliin. Niin sitten tein. Tuli uskomattoman hyvää! Jauhelihapihvissä oli nyt niin hyvät umamit, että se toi ruisleivästäkin paremmat maut esiin kuin koskaan aikaisemmin. Wau! Tällaisia lisää kiitos!

Lapsille olin pilkkonut aiemmin samana päivänä porkkanatikkuja, joita näytti jääneen minullekin. Pistelin nekin poskeeni siinä sivussa. Mutta tämän aterian ehdoton tähti oli se ruishampurilainen. En vieläkään usko, miten se olikaan nyt niin nautintoa aiheuttava.

Kana-riisilaatikko

Siirry reseptiin

Tänään lounaaksi lämmitin itselleni pakkasesta annoksen kana-riisilaatikkoa. Lisukkeeksi viipaloin kurkkua, kun en jaksanut nyt muutakaan askarrella. Olin tehnyt ison uunivuoallisen kana-riisilaatikkoa pari kuukautta sitten ja pakastanut annospaloina. Silloin minulla oli iso määrä keitettyä riisiä, jonka halusin jatkojalostaa. Teki mieli silloin tehdä munamaitopohjaista kana-riisilaatikkoa, mutta en löytänyt sellaista ohjetta netistä. Aloin sitten kehitellä omaani. Lopputuloksesta tuli mielestäni niin hyvä, että kirjoitin reseptin ylös:

Kana-riisilaatikko
1 kg keitettyä riisiä (punnittu kypsänä, raakana n. 330 grammaa eli 3 3/4 dl)
500 g broilerin paistisuikaleita + voita paistamiseen
Broilerisuikaleiden mausteseos: 1 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista), 1 tl curryjauhetta, muutama ripaus sokeria, ripaus valkosipulijauhetta, ripaus rakuunaa
1 kanaliemikuutio (minulla se oli itsetehty pakkasesta, mutta voi korvata kaupan liemikuutiolla, joita voi laittaa tähän 1-3 kpl riippuen siitä, kuinka voimakkaista mauista pitää)
1 litra täysmaitoa
2 kananmunaa
Munamaitoon: 2 tl suolaa (jos kanaliemi ei ole suolaista)
Pinnalle: muutama pieni voinokare
Ruskista broilerisuikaleet voissa (valurautapannulla). Laita levy pois päältä, sekoita broilerin mausteseos kipossa ja kaada se broilerien sekaan. Sekoittele muutama minuutti. Sulata sekaan kanaliemikuutio ja sekoita, kunnes on tasaista. Sekoita mukaan kypsät riisit. Kaada seos isoon voideltuun uunivuokaan. Sekoita tyhjennetyssä paistinpannussa munat, maito ja 2 tl suolaa(, jos kanaliemi ei ole suolaista). Kaada vuokaan kana-riisiseoksen päälle. Laita päälle muutama pieni voinokare. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on ruskistunut. Sitten siirrä vuoka alatasolle ja laske lämpö 175 asteeseen. Paista yhteensä 1 tunti. Anna vetäytyä pöydällä 15 min.

Maidon määrä näytti alun perin olevan aivan liian iso, ja tuoreeltaan laatikko oli ehkä löysempi kuin sen pitäisi olla. Nyt pakastettuja annoksia lämmittäessäni olen kuitenkin todennut, että riisin jäähtyessään imettyä lisää nestettä maidon määrä on juuri sopiva. Siitä tulee ruualle sopiva mehevyys ja pehmeys, ja se sama riisipuuromainen suutuntuma, josta pidän joulupuurossakin. Curryn maku tuntuu pakastimessa vahvistuneen, joten en suosittele tuota currymäärää sellaisille, jotka eivät yhtään pidä curryjauheen mausta.

Reseptissäni lukeva ”kanaliemikuutio pakkasesta” tarkoittaa minulla kotitekoista tiukkahyytelöistä kanaliemikuutiota, jota käytän yleensä vastaamaan 1 litraa kanalientä. Teollisia kanaliemikuutioita, kuten Maggi yms. käytetään yleensä litraan kaksi kappaletta, joten niitä varmaan tähänkin reseptiin menisi kaksi kappaletta (niistä muuten suolaa tulisi n. 1 tl). Minun nyt käyttämälläni kanaliemimäärällä kanaliemen maku on lopputuloksessa sen verran selvä, että yhtään enempää kanalientä en tähän ruokaan käyttäisi.

Minun tämänhetkiset kanaliemikuutioni pakkasessa eivät satu olemaan varta vasten keitettyjä, vaan enemmänkin ruuanlaiton sivutuote, joka nyt vain toimii hyvin kanaliemikuutiona. Puolisoni on joskus marinoinut broilerin siipiä ja paistanut siivet marinadissaan, jolloin se jäljelläoleva marinadi on ollut voimakkaan kanaliemen makuista. Olen sen vielä ollessa kuuma kaatanut sen tiheän siivilän läpi kippoon ja siirtänyt jääkaappiin. Jääkaapissa tiukaksi hyytelöksi jähmetyttyään olen kipannut sen tiukan hyytelön leivinpaperoituun uunivuokaan, leikannut siitä palasia (ehkä n. 1 rkl per pala) ja asettanut palaset siihen leivinpaperoituun uunivuokaan niin, että ne eivät koske toisiinsa. Kelmua vielä päälle ja pakkaseen. Sitten kun ovat jäätyneet, olen irrottanut kanaliemikuutiot leivinpaperista ja siirtänyt pakasterasiaan, jonka kanteen olen teipannut tarkan tuoteselosteen pakastuspäivämäärineen ja ainesosineen. Sitten kun nämä kanaliemikuutiot ovat loppuneet pakkasesta eikä uusia itsestään vaikuta olevan tyrkyllä, keitän varmaan kanaliemikuutiot kokonaisesta broilerista tai kanasta eli keitän linnun kypsäksi ja keitän keitinliemen kokoon kanaliemikuutioiksi, jotka kylmänä hyytelöityvät tai eivät. Jos eivät hyytelöidy, pakastan jääpalarasioissa. Jos taas hyytelöityvät, leikkaan vain paloja samalla tavalla kuin ennenkin.